Täällä ei ole mitään nähtävää

Gibli näyttää toipuneen. Koirani on doping-koira vielä ensi viikon alkuun saakka lääkkeiden vuoksi. Olemme käyneet lomaviikolla lomahuoneistossa (olimme 1 yön vähemmän, mitä olimme maksaneet), käyneet pitkillä metsälenkeillä ja olen jumpannut Gibliä.

Pentuasiat mietityttävät kovasti.

Hei, hei, pieni

Pieni Boi palasi tänään kasvattajalleen. 

On ollut vaikea päivä ja ahdistavat 2 viikkoa. Olen käynyt pitkiä keskusteluja koira- ja bc-ihmisten sekä ei-koiraihmisten kanssa. Ensimmäistä kertaa elämässäni kävi niin, että pentu ei ollut meille oikea, vaikka kovasti yritimme. Giblin voimakas ahdistus vaikutti myös, vaikka se lieventyikin paljon. Luulin ottaneeni Giblille kaverin, mutta Gibli oli aivan liian kiltti. Tämän lisäksi pennussa ilmeni monia muitakin yllättäviä haasteita ja ongelmia, joita en tässä erittele enempää. Kiinnyimme pentuun silti. Pennussa oli todella paljon hyvää ja nautimme yhdessäolosta. Oli aivan ihana opettaa temppuja pienelle ja nopeasti oppivalle pennulle! Mutta aina kun olin päättänyt, että pentu jää, tuli taas jotakin. 

Päätöksen jälkeen ahmimme yhteistä aikaa, mitä ilman kohta olisimme. Haikein mielin kävimme paikoissa, mitkä olin jo keväällä ajatellut näyttää pennulle. 

Kotona tuntuu nyt kovin tyhjältä, vaikka täällä on Gibli. Nyt pääsemme ehkä kuitenkin vähimmillä itkuilla. Jää silti kova ikävä. En tule ikinä unohtamaan Pientä prinssiäni. Rakas Karvapunkero, be brave and be strong.

Kerää koko sarja

En nyt kuvailisi tätä viikkoa helpoksi. Sunnuntaina tehtiin päätös pennun palauttamisesta. Palautuspäiväksi tuli keskiviikko. Olin ostanut pennulle kalkkunatreenimakkaraa. Annoin sitä viikonlopun kisoissa Giblille normaalin pentunappulan sijaan. En muistanut, että aiemmin Gibli on saanut veriripulin hevosmakkarasta ja tarkemmin muistellessa myös jostakin toisesta yhden proteiinin treenimakkarasta. 

Sunnuntai-iltana Gibli alkoi ahmia ruohoa. Maanantaina koira oksensi. Oksennuksessa oli yksi veriviiru. Illalla toinen oksennus oli limaista verta. Eläinlääkärin etäkonsultaation jälkeen vein iltamyöhällä pennun miesystävälle ja ajoin Giblin kanssa Aistiin. Päädyimme oireenmukaiseen hoitoon. Hoito oli ystävällistä ja asiallista. Gibli sai suoneen erilaisia mahalääkkeitä ja nesteytettiin ihon alle. Tiistaina Gibli oli hyvin vaisu ja veriset gi-oireet jatkuivat. Koira ei reagoinut edes juustopaketin aukaisuun. Soitin sen seitsemän eläinlääkäriasemaa läpi. Lopulta Tammiston eläinsairaalaan mahtui ja ajoin sinne. Jälleen saimme hyvää kohtelua. Gibli jäi nyt tippaan 4 tunniksi ja sai erilaisia vatsalääkkeitä. Sinä aikana ajoin takaisin miesystäväni ja pennun luokse viettämään viimeisimpiä yhteisiä hetkiä. Giblin tulehdusarvot olivat matalat ja kaikki veriarvot muutenkin kunnossa. Eläinlääkäri piti oireiden todennäköisenä aiheuttajana ruuan ja stressin yhdistelmää. Gibli sai kiitosta kauniista käytöksestään. Verikokeiden ja tipan laiton ajan se oli molemmissa paikoissa sylissäni, kun istuin tuolilla.

Jatkamme toipumista tästä kaikesta.

Mainittakoon vielä, että Vakuutusyhtiö Jos ei ole maksanut vielä kumpaakaan käyntiä ja pyysi lisäselvityksiä. En odota korvauksia kieli pitkällä. Aiemmin rokotuksen aiheuttaman anafylaksian hoito ei kuulunut maksettavaksi, koska on ennaltaehkäisevän hoidon komplikaatio. Myöskään ikenen kasvain ei kuulunut korvattavaksi. 8-vuotiaan koiran vakuutusta ei noin vaan vaihdeta toiseen vakuutusyhtiöön.

JSP-kisat

Seniorien SM-kisoissa olimme hyppyradan jälkeen Giblin kanssa sijalla 9 nollaradalla. Finaaliradalla Gibli hyppäsi puomin alastulon ja meni ansaputkeen eli hylkäys.

Tänään olimme Para-SM-kisoissa. Rimoja säädettiin, kun menin Giblin kanssa radalle. Laskin Giblin liian aikaisin irti. Koira ehti hypätä ekan hypyn ja kun yritin siitä kiireellä lähteä jatkamaan, Gibli hyppäsi ekan hypyn uudelleen. Sen jälkeen teimmekin nollaa loppuun saakka. Hylätty suoritus se oli silti. Lähdimme kotiin. Oli 26 astetta lämmintä. Vaikka kisat olivatkin sisähallissa, ei siellä voinut olla koko ajan ja sielläkin oli lämmin. Aikataulu oli hyvin hankala, eka rataantutustuminen klo 9.15 ja toinen klo 14.45. Pentu oli hyvässä huomassa kisojen ajan.

Opissa

Giblin ja Boin kanssa Janitan opissa.

Gibli:

• Olipa hankala rata. Koira näki ed. esteeltä aina väärän esteen, joten piti ohjata jatkuvasti.
• Sivuttaisirrotus onnistui.
• Pujottelut hyvät
• Muista mene!
• Kepeille voit näyttää kättä.
• Muista, kuinka omat linjat ohjaavat koiran linjoja!

Boi pääsi kokeilemaan pentujuttuja. :)

Huomioita pennusta

Boi:

• Katsoo televisiota ihan oikeasti.
• Osaa nostaa itse etu- ja takatassun yli talutushihnan, joka on jalkojen välissä.
• Nukahtaa klo 22 maissa ja herää klo 8 maissa. Yölläkin saattaa jotakin pientä nakertamista kuulua.
• Pääosin pissii ulos. Parvekkeella on muovitettuja vuodesuojia laarissa, samoin sisällä. 
• Osasi antaa minulle tänään työrauhan.
• Osaa olla kymmenisen minuuttia hiljaa makuuhuoneessani suljetun oven takana. 
• Matkustaa autossa hyvin, nukkuu tai nakertaa puruluuta.
• Kävelee hihnassa enimmäkseen nätisti.
• Kävelee reippaasti liukkailla lattioilla, ritilän yli ja kävelysillalla.
• Boi on käynyt 2 eri kauppakeskuksessa, ajanut kaupan koiraostoskärryllä ja kulkenut hississä.
• Matalallakaan lentävät lentokoneet eivät haittaa.
• Ruokahalu on erittäin hyvä. 
• Saalisleikki kiinnostaa kovasti.
• Suosikit kielletyistä leluista ovat sukat, paperit, mattojen keskikohdat, sähköjohdot, rahin pehmusteet (menee selälleen rahin alle ja jylsii), satulatuolin jalka ja sohvan keinoturkikset.
• On kovahko. Vasta toinen tai kolmas kielto tepsii. 
• Ilahtuu näkemisistä ja heiluttaa häntää kovasti.
• Haluaisi edelleen olla Giblin läheinen ystävä, mutta Gibli on yhä varovainen, hämmentynyt ja pelokkaankin oloinen. Olen arvioinut Giblin aivan väärin. Ulkona sujuu. Sisällä nukkumaetäisyys on 1,5 metriä.

Pyyhitään silmäkulma

Ulkoilua, jumppia, agilitya

Olemme ulkoilleet paljon.

Olen jumpannut Gibliä ja pentu on saanut tehdä pentujumppia.

Tänään kävin agilityhallilla muistuttamassa Giblille kontaktit ja siivekkeen ympäri kääntymiset. Pentu pääsi halliin myös. Tajusin, etten yksin voi opettaa oikein mitään, koska pentu ei osaa vielä pysyä paikoillaan.