Lykky lähti 8 vuotta sitten. Koira, joka näytti, mitä malinoisin palo voi todella olla. Vieläkin kuolinpäivänä tulee ikävä ja haikean harmaa olo. Voi rakas Lykky Lykkensdorf, kunpa olisin voinut pitää sinut pidempään. Toivon, että Siellä Jossakin on aina lämpimät vedet ja joku, joka viskelee palloa haettavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti