Koska kiltistä Giblistä on kuoriutunut sekoitus röyhkeää Lystiä ja super-saalistaja Lykkyä, mietin, miten saisin kohonneen vireen aisoihin.
Aloitin treenin vieheleikillä. Gibli rauhoittui sillä hyvin.
- Lähtötreeni. Koira ei inahtanutkaan, vaikka menin kauas.
- Keinu leijeröiden ja radalla, A x 1, puomi x 2 ja alastulo erikseen x 3. Treeneissähän Giblille ei tule pieneen mieleenkään tehdä näitä jotenkin väärin.
- Käteen tulemista, siivekkeen ympäri kiertämisein ja S-linjan erottelua
- Vastakäännöksen testaus hypyllä - Tee tämä ajoissa!
- Poispäinkäännökset
- Pitkät loppu-hölköttelyt.
Varsin ihmeissäni katsoin itsetietoista agilityharrastajaa, joka tervehtimättä, katsekontaktia vältellen ja lupaa kysymättä tuli tutustumaan rataan ja mallaamaan koiran ohjausta kesken treenivuoroni. Sanoin hänelle olevani yllättynyt, että hän ei kysy edes lupaa. Meni hän sitten muka kellonajasta tietämättömänä hämmästyneenä aidan taakse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti