Lauantaina ja sunnuntaina teetin Giblille pikkujumpat.
Maanantaina sain vapautuksen liikuntaan, kunhan en tee maastavetoja tai benjihyppyjä. Edelleen, mikäli tulee hälytysoireita (1. salamat lisääntyvät tai jäävät värisemään, 2. nokisade tai 3. esirippu, jonka läpi ei näe), pitää olla yhteydessä silmälääkäriin päivystyksellisesti. Salamointi tulee jatkumaan aikansa ja näköä häiritsevät haituvat tulevat jatkamaan elämäänsä, mutta ne vähenevät ja niihin jotenkin tottuu jossakin vaiheessa. "Onneksi" riittää muitakin vaivoja. Selässä on tikit, oikean häijyn olkapään takia kävin maanantaina fysioterapiassa ja vasemman lonkan vuoksi nukun sohvalla. Gibli kiittää ja on vallannut sängyn.
Niinpä maanantaina ja eilen hölkkäsin iltalenkin yhteydessä muutaman sata metriä. Salamointi ei lisääntynyt.
Tänään oli treenivuoro. Gibli oli aika innoissaan. Teetin kontaktit noin kerran, lähdön poispäin (tämä olikin nyt vähän vaikeampi) ja takaakiertoja kauempaa ohjaten. Nyt takaakierrot sujuivat paremmin. Radalla oli myös putkelta eteneminen keinulle. Putki-pujottelu-erottelu toimi hyvin ja Gibli pujotteli sukkelasti. Aluksi liikuin varovaisesti, sitten rohkeammin. Ei salamoinut. Kotimatkallakaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti