Hidasta on ollut toipumiseni. Herkästi on yskittänyt puhuminen tai kylmempi ilma. Astmalääkkeitä menee täysillä, eilen otin höyryhengitystä. Sunnuntaina käväisin reilun vartin kävelyllä yskän tahdittamana. Maanantaina kävin vain apteekissa hakemassa antibiootin poskiontelontulehdukseen. Toivottavasti ei tarvitse taas käydä punktiossa. Antibiootti tuntui auttavan, yskä ja niistämisen tarve väheni. Tiistaina kävin 20 minuutin koekävelyllä. Outoa oli edelleen kävellä yksin ja ensimmäistä kertaa vuosiin mietin pimeän metsän keskellä, olenko turvassa joltakin puskahiipparilta. Ei 1-2 belgialaisen lenkkikaverin kanssa ole tullut mieleenikään miettiä sellaisia.
Eilen hain Giblin takaisin kotiin. Hoidosta tuli päivää vaille 2 viikkoa pitkä. Vaihto sovittiin Heinolaan. Otin kynsisakset mukaan siltä varalta, että autossa iskee hikoilukohtaus (niitä on istuessa tullut) enkä olekaan koiranpitokuntoinen. Gibli tervehti minua riemukkaasti ja hyppäsi tyytyväisenä autoon, onneksi. Giblikki tuntui pienemmältä kuin millaiseksi kokonsa muistin.
Kotona Gibli olikin hämmentynyt ja jopa vaisu. Iltapäivän töitä tehdessäni ja juotavaa hakiessani Gibli seisoi olohuoneen matolla ja mietti, missä olisi. Aloin miettiä, onko tyttönen kipeä. Leikkasin kynnet, hoitopaikkaan en ollut tajunnut antaa kynsisaksia, koska luulin toipuvani nopeammin. Kynsissä oli 2-3 mm leikattavaa eli ei mitään hätää. Ennen kynsien leikkaamista toistuu aina sama rituaali. Istun hajareisin lattialla kynsisakset kädessäni. Gibli tulee luokseni, seisoo, painaa päänsä alas edessäni. Tuoksuttelen Giblin otsaa, rapsutan ja silitän Giblin niskaa. Ollaan hiljaa. Kun tätä on kestänyt pari minuuttia, Gibli alkaa vonkua ja urahdella ja hiljalleen kiepsahtaa kyljelleen kynsien leikkaamista varten.
Lenkillä Gibli liikkui rentoa hyvää ravia ja kiinnitin huomiota hyvin erottuviin reisilihaksiin. Pitkät lenkit erityisesti vapaana ovat tehneet hyvää - ja varmasti myös tauko agilitysta. Hoitopaikassa Gibliä myös jumpattiin ja venyteltiin.
Illalla tehtiin pikkujumpat 2 lyhyenä sarjana: etujalkojen sivuaskeleet, sarja koostuen tasolle istumisista ja kickbackeista, etuosaympärikäännös etujalat kipon päällä takajalat tasolta toiselle, parit pohkeenväistöt ja peruutukset. Gibli suoritti tehtävät innokkaasti miltei ulkomuistista.
Tänään on palattu suht normaaliin. Herkästi minua yskittää, joten normaali liikunta jää vielä. Aamulla kävin pitkästä aikaa aamulenkillä ja tekeehän se hyvää. Ei kehtuuttanut laisinkaan. Päivällä käytiin lenkillä myös. Gibli olisi halunnut tehdä pidemmän lenkin ja jäi seisomaan katsoen merkitsevästi. Sain houkuteltua mukaani. Gibli loikkasi retuuttamaan hihnaa. Raahasin lenkkikaveriani perässäni jalkakäytävällä yhteistyön vallitessa. Vastaan tuleva herrasmies kysyi ystävällisesti hymyillen, olisiko koira halunnut toiseen suuntaan. Kerroin, että olisi, mutta lyhyen ruokatunnin takia lenkkiä joudutaan rajaamaan. Leikitin Gibliä vähän, jotta tunnelma vapautuisi lisää. Kotona Gibli on ollut yhä hiljaa ja pitänyt minua silmällä.
Oli puhe, kuinka hoitajansa luona Gibli hakee paljon kontaktia, "painii", hakee rapsutuksia ja nukkuu vieressä. On tehnyt niin aina. Minun kanssani Gibli ei paini eikä tule nykyään enää yöksi viereeni. Niin sitä nämä koiruliinit muodostavat erilaisia merkityksiä ihmisilleen ja erilaisia sosiaalisia suhteita meidän ihmisten kanssa.
Illalla istuin sohvalla Giblin vieressä. Gibli laski leukansa reidelleni ja nukahti.
Tämä kappale on hyvä, Randy Newman "You've got a friend in me":
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti