Hyl ja hyl

Peruin perjantain kisat. Iltalenkillä Gibli ei enää arkonut tassuaan, pientä punoitusta oli vielä. Gibli pääsi toteuttamaan itseään käyttölinjaisena rotunsa edustajana, kun pysäytettiin 3 rosvoa, jotka olivat menossa autohalliin - hitain oli vielä ulkopuolella. Aivan, luit oikein. Hämmästelen tapahtumaa vielä itsekin. Ilman Gibliä olisin jättänyt leikkimättä poliisia. Hiipparit perääntyivät ...ttu...tanaa huudellen, keskaria heilutellen ja adrenaliinihöyryisiä nyrkkeilijäloikkia tehden. Pakko oli itsekin vilauttaa näille keskaria ennen kuin puikahdin Giblin kanssa turvaan rappukäytävään. :D

Heräsin yöllä 3 otteeseen enkä aamulla ollut kovin virkku. Olin ilmoittautunut vain 2 hyppärille. Takapuoleen vihloo tärinästä (kun askel osuu maahan) selkäperäinen iskias. Ennen lähtöä tsekkasin Giblin tassun, punoitus oli hävinnyt ja tassu oli aristamaton.

Tuomarina oli uusi Miia Kallio. Radoissa ei ollut vikaa.

• 1. radalla Gibli tiputti ekan riman, jolloin minulta tipahti hanskat. Päätin kokeilla valssia ennen putkea, mitä en olisi kokeillut, jos olisi ollut nolla alla. Gibli kääntyi valssilla hyvin, mutta jatkoa en ollut ajatellut valssin kanssa, joten hyppy väärin päin ja hylkäys. Loppurata "nollaa".
• 2. radalla Gibli ajautui simppelissä alun kuviossa jo 4. hypyllä hypyn väärälle puolelle. Loppurata oli kelvoton. Pohdin sitä hyppyä jälkikäteen. 1. hyppy oli suoraan, toinen takaakiertona ja kolmas suoraan. Ennen kolmatta tein lievää puolivalssia, jotta sain Giblin kolmoselle hyvin. Ilmeisesti puolivalssi jäi liian pitkäksi aikaa "päälle", millä vedin Giblin välistävetoon. 

Kotimatkan mietin, lopetanko agilityn, ja kotona nukuin päiväunet. Korpeaa tämä nollattomuus, kun vuosi sitten nollia tuli hyvin. Sitten aloin toivoa nopeampia aikoja, jolloin muutin ohjaustyyliäni. Sitä taasen ei ole voinut toteuttaa, kun joko linkutan selän tai akillesten takia, joten ohjaus on sekaisin eikä minulla ole mitään tuntumaa, miten Gibli liikkuu. 

Parasta on luonnollisesti se, että Gibli ei linkuttanut ratojen jälkeen.