V. 2023

Vuodelle 2023 esitin tällaisia toiveita:

Toivon terveyttä ja sitä, ettei tarvitse miettiä, minne mennä, jos itse pääsee pommisuojaan, mutta koira ei. Koiraharrastusmielessä toivon kehittyväni koirani ohjaajana sekä kisoissa että siviilielämässä.

Miten vuosi 2023 meni?

Agility

Kisasin Giblin kanssa 115 agilitystarttia, 6 snooker- ja 2 gambler-starttia. Treenaan pääosin kerran viikossa. Toinen treeni tulee kisoissa. 

Menestys: 

• MM-karsinnoissa finaalissa 11., kokonaissijoitus 33.
• SM-kisoissa 13.
• Belgianpaimenkoirien Rotumestari agilityssa
• SM-Gambler 10. ja SM-Snooker 14.  
• Paras ranking-sijoitus oli 27, vuoden lopussa olimme sijalla 48.
• Suomen Belgianpaimenkoirayhdistyksen Vuoden agilitykoira -kisassa sijoitus 4.

Rankingissa näkyy vuoden vanhat kisat. Erityisesti syksyllä tuli täpäriä vitosia tai hylkäyksiä. Nollavoitot tai nopeat nollat olisivat olleet arvokkaita. Pyrin nopeampiin ratoihin, mutta selän ja koronan vuoksi en pystynyt juoksemaan kuten halusin. Agilityssa aikataulutus ja rytmitys on sekunnin sadasosasta tai kymmenesosasta kiinni, ja kun pystyin juoksemaan sekunteja normaalia hitaammin, niin eihän siitä mitään tule. Piti vaihtaa ohjaamiseen takaa, mikä on hitaampaa. Loppuvuosi meni käytännössä koronassa ja siitä toipuessa.

Agilityssa hylättyjä ratoja tuli 65 kpl (57 %), 0-ratoja 24 (21 %), 5 vp ratoja 17 kpl (15 %), 10 vp ratoja 7 (6 %) ja 15 vp ratoja 2 kpl (2 %).  Snookereita kisattiin 6 x, ja noustiin kakkosluokkaan. Gamblereita kisattiin 2 x. Vertailuna todettakoon, että nollaratoja tuli v. 2021 21 %, v. 2022 27 % ja tänä vuonna 21 %. Hylättyjä ratoja tuli v. 2021 59 %,  v. 2022 50 % ja tänä vuonna 57 %. V. 2022 oli siis tuloksellisesti parempi, nyt olimme vuoden 2021 tasolla. Toisaalta juuri loppusyksystä, kun alkoi kulkea, sairastuin koronaan. Silloin, kun agilityssa kulkee, mietin, mikä ihme siinä muka on niin vaikeaa. Kun ei tule nollaratoja, ihmettelen, miten ikinä voimme saada virheetöntä rataa aikaiseksi.

Virheitä olen kirjannut ylös alla olevan listan mukaisesti. Mukana on myös hylätyt radat, joilta on voinut tulla useita virheitä. Puomin ylösmenolle ei tarvitse enää osua, mikä helpottaa meitä. Lista ei ole mitenkään kattava, mutta antaa osviittaa:

• Rima tipahti 27 kertaa. Se tippui yleensä siksi, että olin laskeutumisen edessä, ohjasin tai sanoin Giblille jotakin Giblin ollessa riman päällä. Snookerissa rima tipahti kerran.
• Takaakiertohyppy edestä päin 18 x
• Suora hyppy takaakiertona 4 x
• Pituuden palikka 3 x
• Hypyn kielto tai ohitus 8 x
• Ekstrahyppy 9 x
• Ansaputki kutsui 23 kertaa ja kerran en saanut Gibliä uppoamaan putkeen.
• Pujotteluvirheitä 7 x
• A 4 x
• Keinu 6 x
• Lähdöstä koira varasti 5 x, mistä seurasi  paluu lähtöruutuun.
• Top 3 on siis rima, ansaputki ja takaakiertohyppy suoraan.

Giblin terveys

"Kavioton on hevoseton" -sanontaa voisi laajentaa koiriin. Lystin kanssa tassuongelmat tulivat tutuiksi. Giblillä tassurikkoja tulee myös, mutta yksittäisinä. Yleensä ne asettuvat 2-3 päivässä sinkkisalvalla ja tassun suojaamalla. 

• Tammikuussa ihorikko tassuun - tiesuola?
• Maaliskuussa isoimmasta anturasta kuoriutui ihoa - agilitykontaktit?
• Toukokuussa ihorikko varpaiden väliin - yhtäkkiä iski hirmuinen kutka, ehkä joku hyttynen tai muurahainen puri, jolloin hetkessä Gibli oli purrut ihon rikki.
• Toukokuussa Gibli oli fysioterapiassa juntturassa kisoissa kaatumisen ja lämpimien kisaolosuhteiden jälkeen, kaulassa ja lavan takana oli tiukkuutta. Kontrollissa 30.5. koira oli toipunut. 
• 3.8. tassurikko - Saman hallin pohja on aiheuttanut tämän ennenkin. Kokeilin silti, koska toivoin vetäneeni väärän johtopäätöksen. Valitettavasti johtopäätös taisi olla oikea. 
• 10.8. fysioterapiassa oikealla tricepsissä ja leveässä selkälihaksessa oli kireyttä. Syynä saattoi olla linkuttaminen tassurikon vuoksi. Pidettiin muutama päivä lepoa. 5.9. ft-kontrollissa Gibli oli kunnossa. 
• Joulukuussa tuli palkeenkieli anturaan - treenissä suoritettiin keinu jarrutuksineen monta kertaa.
• 14.12. leikattiin selän talirauhanen. Patti on ollut keskellä selkää pari vuotta, sinänsä se oli hyvänlaatuinen, mutta keräsi talia ja aristi yhä enemmän. Patin halkaisija oli poistettaessa 1,5 cm.

Aloimme tehdä uutta jumppaohjelmaa elokuussa, mikä tuntuu hyödyttäneen. Gibli on hahmottanut mm. takajalkansa paremmin kuin ennen. Kehon parempi kunto näkyy mm. hyppy- ja pujottelutekniikassa. Rationalisoin viikko-ohjelmaa.

Gibli sai kaksi leptospiroosirokotetta. 

Punkkilääkkeitä en uskaltanut käyttää. Kotoa löytyi yksi täysin kypsä punkki. Vältin tarkoituksella alueita, joissa tiedän punkkeja olevan.

Teetin geenitestin, jossa ei löytynyt yllätyksiä.

Oma terveys: Alkuvuodesta selässä oli hankala pahenemisvaihe, sama kesäkuussa, elokuussa ja loppuvuodesta. Elokuussa iski flunssa, mikä pitkittyi kaikkine komplikaatioineen. 23.10. sain ensimmäisen koronani komplikaatioineen, mikä oli rankka kokemus. Gibli oli 2 viikkoa hoidossa. Vasta joulukuun puolivälissä keuhkojeni polte alkoi hävitä. Joulun alla venäytin nilkkani/jalkapöytäni: nastakenkä lipesi jäisellä polulla, jonka päällä oli lumikerros. 

Muuta

Kesällä Gibli skeittasi jonkin verran.  Harrastamme sitä varoen loukkaantumisriskin vuoksi.

Harkitsin toisen koiran ottamista alkuvuodesta, mutta terveyteni ja ikääntymiseni vuoksi jätin hankinnan. Syksyllä sairastellessani olin tyytyväinen päätökseeni. 

Gibli tuntuu yhä arvokkaammalta ja on upea ystävä kotona, kaupungissa, metsässä ja kisoissa. Jos Suomessa ei olisi hihnapakkoa, pitäisin Gibliä irti joka paikassa.

Vuoden video on tässä. Uskalsin leijeröidä kepit isoissa kisoissa. Kesken radan tajusin, että yleisö on aivan hiljaa. Tunnelma oli ikimuistettava. 

Mitä toivon ensi vuodelle? 

Terveyttä meille molemmille ja maailmaan rauhaa. Jos ei ole suurempia murheita, toivon agilityyn korkeampaa nollaprosenttia.

Metsä ja pikkujumpat

Olemme käyneet kahdesti metsässä. Tänään käytiin metsässä vähän varastoon, koska on luvassa kovempia pakkasia.

Illan pikkujumpat: pohkeenväistöt, tassujen annot seisoen ja kickbackit. Sen jälkeen venytyksinä teetin leikkiasennon, lonkan koukistajat ja ristiselän. 

Tikkien poisto ja pikkujumpat

Gibli "kävi" tänään ruokatunnilla ompeleiden poistossa. Tikkejä oli 6 kpl. Haava on parantunut hyvin. Pyysin erikseen ei-sulavat ompeleet, jotta lankareaktion riski vähenisi. Sanoin eläinlääkärille, että "tikkien poisto ei ole ongelma". Vähän kävi kuitenkin etukäteen mielessäni, että jos ei niin helposti onnistukaan. Tässä on "operaatiosta" leikattu video. Mitään raflaavaa ei näy, koska otsalamppu on kirkas. - Giblille pisteet.

Iltajumppiin kuului pohkeenväistöt, seiso-istu korokkeelle ja pään asennon vaihdot namilla. Jumpan jälkeen venyteltiin etujalat, lonkan koukistajat ja selkäranka.

Pikkujumpat ym.

Jouluna Gibli nautti mm. poikani seurasta täysin siemauksin.

Aatonaattona pikkujumppana tehtiin etujalkojen sivuttaisaskeleet, kickbackit ja pään liikkeet paikallaan seisoen. Joulupäivänä tehtiin vaikeammat eestaas-siirtymät, etuosaympärikäännökset ja etujalkojen sivuttaisaskeleet. Tänään korokkeen yli eestaas, maa-seiso, seisoen tassujen annot, maa-seiso alamäkeen ja kyykyt ja sivuttaishypyt.

Omaan vikalistaani lisään jäätikön päällä luiskahtaneen ja venähtäneen jalkapöydän/vitosvarpaan tyven, mikä vaikeuttaa liikkumista. Onneksi Giblillä on ollut joulun pyhänä ulkoiluttaja ja "onneksi" Gibli on vielä toipilas, ettei saa vielä riehuakaan. Huomenna saadaan tikit pois.

Koska Giblin pikkuserkku saa mainetta ja kunniaa tarkan nenänsä ansioista, innostuin minäkin hetkeksi nuuskutteluhommista. Piilotin pihalle kaksi kertaa käyttämättömän nenäliinani (en muutakaan hyvää etsittävää löytänyt), minkä Gibli löysi innokkaasti etsittyään.

Hyvää joulua

Toivotamme Giblin kanssa hyvää joulua. 

Lykkyä ja Lystiä ikinä unohtamatta.

Pikkujumpat

On hyvin liukasta. Lunta on jään päällä, joten nastakengätkään eivät oikein pidä. 

Eiliset Giblin pikkujumpat, 2 sarjaa: tassun antamiset seisten, maa-seiso ja etujalkojen sivuttaisaskeleet. 

Tämän päivän pikkujumpat, 2 sarjaa: korokkeen yli eestaas, tassujen antamiset istuen, liikesarja 8 cm korokkeen yli eestaas, leikkiasento-seiso ja istu-seiso.

Pikkujumppa

Eilen Giblin pikkujumppaan kuului etu- ja takajalkojen siirto maassa olevalta tasolta toiselle.

Tänään kiipesin jälleen mäelle. Hissujuoksin pidempään kuin sunnuntaina. Nyt oli nimittäin astmalääkkeet käytössä. Henki ei loppunut, vaikka hengästytti. Näin treeni ehti tuntua jaloissakin. Giblillä on tuplavaatteet, jotta likaisempi ulkoloimi ei osu haavaan.

Seuraava mäki

Eilisestä eivät jalat tulleet kipeiksi, joten kiipesin tänään mäelle uudelleen. Nyt aloin keskellä mäkeä hölkkähissutella kävelyvauhtia. 10 metriä hölkkähissuteltuani otti henkeen niin kovasti, että oli pakko pysähtyä. Tuntui taas se koronapolte. Läähätys jatkui loppunousun ajan ja mäen päällä piti huilata. Olen äimistynyt ja järkyttynyt. Ehkä viikon päästä pystyn hölkkähissuttelemaan 15 metriä? Surkeaa!

No jumppasin Giblinkin. Ja jotta ruudun toisella puolella ei menisi iltatee väärään kurkkuun, kerron äkkiä liikkeet: 1. Vasemman puolen etu- ja takajalka makuualustan (n. 8 cm korkea pehmeä patja) päälle x 3 ja pito noin 3 sekuntia ja sitten oikean puolen etu- ja takajalka patjan päälle x 3. Eli koira seisoo tarkoituksella vinossa. Tätä 2 sarjaa. 2. Peruutus puoli metriä niin, että Gibli nosti takajalat tälle patjalle. Näitä 3 toistoa. Siinä se jumppa sitten olikin. Tuumin, että jos koira saa liikkua remmin jatkona, niin kait tuollaistakin kestää. Katson muitakin kevyitä liikkeitä. Esim. seisten tassujen annot tuntuvat vielä liian vaativilta.

Hetki ilman paitaa

Mäkitreeniä

Sen verran huteralta nuo kinttuni tuntuvat, että aloitin pitkästä aikaa ylämäkitreenin. Nyt kun on kisataukoakin, on hyvää aikaa olla tukossa. En mennyt tuttuja portaita, vaan kävelin ylämäkeen kävelytietä pitkin. Eipä ole lihasten eikä keuhkojen kunnossa kehumista. Tästä on tie vain parempaan. Otin Giblin mukaan, koska ei siinä mielestäni tule mitään haavaa vaarantavaa liikuntaa.

Otin Giblin haavan päältä pois taitoksen, mikä pitikin ottaa pois 1-2 vrk kohdalla. Giblin haava on siisti, toisesta reunasta on tullut ihan vähän verta ja jkv on normaalin näköistä turvotusta. College on suojana. Tuon vetoketjun alla on kangaslista, joten ei pitäisi repiä haavaa.

Tauolle

Pidettiin loka-marraskuussa koronataukoa ja nyt pidetään Giblin pattitaukoa. Toissakesänä Giblin selkärangan viereen kasvoi 2-senttinen patti, jolle varasin leikkausajan. Se ehti puhjeta ennen leikkausta ja samalla diagnoosi varmistui talirauhaspatiksi, ihmisellä vastaava olisi aterooma. Leikkaus peruttiin. Onkaloa hoidettiin reilu viikko. Jäi puheeksi, että jossakin vaiheessa patti leikataan ennen kuin kasvaa liian isoksi. Pattia on pitänyt tyhjennellä ja puhdistaa aika ajoin ja on siinä ollut uuden tulehduksen riski. Sen ympäristö alkoi hiljalleen aristaa. Esim. hieroessa ja nahkaa rullatessa huomasi, kuinka nahka otti aina kiinni patin ympäristössä. Tänään patti poistettiin rauhallisessa vaiheessa. Tikit otetaan pois 2 viikon päästä. Onneksi haava on sellaisessa kohtaa, mihin Gibli ei itse yltä, joten tötteröä ei tarvitse. Doping-varoaika kestää 2 viikkoa. Otamme nyt rauhallisesti. - Ja kirjaan painon ylös, 20,65 kg. - Ja anturavamma on jo ummessa.

10.12.2023 (c) JG Foto

Opissa

Giblin kanssa olin teho-opissa Leinosella. Rata oli vaikea. Opit:

• Leijeröinti kummallisen tuntuiselta puolelta voi olla se paras ratkaisu. Gibli kestää keinun toisella puolen puomia.
• Muista mene-käsky!
• Katse!
• Persjättö oikeaan paikkaan
• On oman peruutuksen paikkoja.
• Muista, miten koira poistuu kepeiltä, muista myös oikeanlainen lähetys kepeille ja putkeen.
• Sivuttaisetäisyys A:n jälkeen esti putkiansaan menemisen

Kotona jotakin tapahtui välillä autohalli - keittiö. Ilmaantui verijälkiä lattialle ja anturasta oli pala pois. 

0 ja hyl

1. Arto Laitisen agilityrata. Kaikki meni muuten suunnitelmien mukaan, mutta en jarruttanut Gibliä kunnolla 8 hypylle, jolloin tuli ylimääräistä matkaa. Tulimme kolmansiksi, -14,99, etenemällä 5,26 m/s. Voittajalle jäätiin 1,2 sekuntia, nopeimmalle vitoselle 2,5 sek. Tässä on videolinkki. 

2. Hyppyrata Marko Kivihalmeen. Jo ennalta se näytti mahdottomalta ja kävi niin kuin joskus ennenkin: yleisö eli kanssakilpailijat elivät jokaisen radassa mukana, koska ne vaan olivat niin tragikoomisia seurata. Giblin kanssa tehtiin nollaa 11 estettä, eipäs, kun tuli siellä näköjään yksi rima tosi viistosta hypystä, jossa olin edessä, sitten yksi hyppy väärin päin ja lopussa vähän ekstraa vielä. Video.

Jälkimmäisen radan jälkeen otti keuhkoihin, mutta lievemmin kuin aiemmin. Oli radalla mittaakin 216 m eikä pelkkää koiran juostavaa se matka. Tämä koronan jälkeinen keuhkojen polte on erilaista kuin normaalin hengästymisen hengenahdistus. Normaali ei koske, tämä koronapolte koskee. Siksi tämä koronahengenahdistus on niin inhottavaa ja vähän pelottavaakin ehkä. Ihan kuin keuhkorakkulat repeäisivät rikki ja tihkuisivat verta. Vertaisia onneksi löytyy, viikko sitten yksi kertoi 6 vkoa kestäneestä poltteesta ja tänään yksi 6 kk poltteesta.

Laitan lopuksi kuvan viikon takaisista kisoista. Aika isoilla loikilla sitä mennään ja oikeasti hirvittää tuota kuvaa katsoessa. Nykyiset hajoavat renkaat pelastavat jotakin, jos tulee arviointivirhe tai tassu luistaa ponnistuksessa.

(c) Irene Erling

Ja jotta en unohtaisi! Jälkimmäisen radan maalissa tuli yksi arvostamani agilityohjaaja sanomaan, kuinka meidän yhteistyö näyttää hienolta. Hän oli katsonut yhteistyötämme jo ekalla radalla.

P.S. Tällaista oli, kun olin nuori. :D Tarkoitan tuota fiilistä. Lisäksi silloin tennissukkia sai ja kuului käyttää.

0 ja hyl

Kauton radoilla. -8 ja tuulta. 

1. rata oli agilityrata. Siltä tehtiin 0 ja tultiin neljänsiksi, nopeimpaan jäätiin vajaa 2 sekuntia. Giblin etenemä 5,45 m/s on minusta kova agilityradalla. Olen tyytyväinen. Alun lenkit maksoivat. Gibli pelasti riman, vaikka olin ikävästi edessä takaakiertohypyn laskeutumisessa. Hienosti löytyivät myös avokulman kepit. Tässä pitäisi olla video. 
2. rata oli hyppyrata. Siinä tehtiin moninkertainen hylkäys. Ohjasin huonosti. Tältä radalta hyvää: Gibli pysyi hienosti lähdössä, eka kertaa hölkkäsin aloituspisteeseeni. Hyvin oli Gibli kuulolla takaakiertohypyllä ansaputken edessä. Pujottelu. Pimeän putkikulman löytäminen. 

Henkeen ei ottanut tällä kertaa, mutta voimaa ei kintuissani ole yhtään. Nyt meillä on 3 hyppyradan nollaa ja 5 agilityradan nollaa ja 2 tuplaa eli SM-nollat kasassa ensi vuoden kisoja varten.

Päikkärit

Tänään lopetin työt aikaisemmin. Oli tarkoitus lähteä Giblin kanssa metsään, mutta en kerta kaikkiaan pysynyt hereillä. Kun heräsin päiväunilta, oli pimeää. Yhä väsytti ja kehtuutti otsalamppulenkki, joten kävimme kaupunkikävelyllä ja teetin iltajumpat: korokkeen yli ees-taas, istu-seiso tasaisella ja ylämäkeen, kickbackit ja seisoen etujalat koholla tassujen antamiset. Sitten hieroin Giblikin ja omia lonkkaparkojani, jotka herättävät joka yö. Voi olla selkäperäistäkin särkyä. "Kiva" on olla vanha ja kuivuva koppura.

Hyvää itsenäisyyspäivää

Kunnioitan itsenäisyyspäivää Lystin ja Lykyn itsenäisyyspäiväkuvilla, jotka ovat yllättävän ajankohtaisia:

Lämpimin ajatuksin ja kiitoksin muistelen edesmenneitä sukulaisiani, jotka ovat eri tavoin osallistuneet Suomen puolustamiseen.

Hyvähän se on vapailla hangilla juosta.

Treeni

Hallille mennessä oli -11 ja Gibli nosteli tassujaan. Viikonloppuna kisoissa Gibli ei tassujaan nostellut ulkona "lämmitellessä", mutta pakkasrajan voisin vetää johonkin tuollaiseen lukemaan.

Treeneistä jäi pohdittavaa. 

• Set point max kisakorkuisella muurilla, 4 toistoa
• Kahdeksikko siivekkeillä kerran
• Sivuttainen hyppy, vastakkainen käsi
• Siivekkeen ympäri pyörittäminen kahdella kädellä - tämä ei oikein onnistunut, en ole aikoihin tehnytkään.
• Vippaus on rikki. En tehnyt monta toistoa, koska ei onnistunut, kuten piti. Sain onnistumaan, mutta liiallisilla avuilla. Joku ohjauksessani on vialla.
• Hyppy putken vierellä - Gibli on kuuliainen, kunhan annan herätteen ajoissa.
• Pujottelu x 2 vedättäen

Kotona teetin pikkujumpat (2 sarjaa, n. 5 toistoa): 

• Korokkeen yli ees taas
• Kickbackit
• Tassujen annot seisoen

Jumpat

Sunnuntai-iltana jumpattiin kuitenkin. Ajattelin, että ei se yhden radan rykäisy ihan piippuun vie. Jumppaan kuului maa-istu hypähtäen, sivukyykyt, kickbackit nopeina ja takajalkojen sivuttaisaskeleet. 

Maanantaina levättiin.

Tänään käytiin metsässä, mutta tuli tynkä lenkki, koska Giblin tassuja alkoi palella. Itse hölkkäsin kävelyvauhtia 100 m ja olin iloinen, että kykenin siihen. Illalla jumpattiin: siirtymät korokkeelle ees taas, tassut istuen, maa-seiso alamäkeen, istu-seiso takajalat paikoillaan, seisoma-asennossa namit eri puolilta ja kickbackit nopeina.

Hyl

Toinen yhden radan kisa. Olin ilmoittautunut kahdelle radalle, mutta koska oli pakkasta ja rataantutustumisten välillä 2 tuntia, koska välissä menikin pienemmät koirat, päätin lyhentää päivää. Perillä mittari näytti -11 astetta, ei sentään tuullut, kuten oli luvattu. Pidin Giblin lämpimässä autossa, kunnes hain 22 koiraa ennen ulos veryttelemään. Silloin häkissä oli vielä 5 astetta lämmintä. Vajaa 10 koiraa ennen jätin oman ulkotakin ja Giblin 2 loimea autoon ja livahdettiin halliin.

Ranskalaistuomari oli tehnyt taitoa vaativan radan. Minulla sitä ei ollut riittävästi. Juosta sai ja kun satsaan juoksemiseen, järki ja ohjaus jää jälkeen. Taudin jäljiltä juoksukunto ja -voima ovat vielä huonommat kuin ennen. Lajissa, jossa sadasosa- ja kymmenesosasekunti ratkaisee, oman juoksuvauhdin oikea arviointi olisi tärkeää.

Oli hankalia viistoja ylikulmautuneita hyppyjä. Heti toisella hypyllä pakkovalssi epäonnistui ja Gibli juoksi hypyn ohi, siitä heti alkajaisiksi 5 vp. Myöhemmin valssini ajautui väärälle linjalle ja Gibli joutui hyppäämään pituuden vinosta linjasta. Putken jälkeisellä hypyllä Gibli poimi vippauksesta väärän hypyn. Nämä vippaukset olivat ennen varmoja, eivät ole enää. Vielä ajauduttiin yhden hypyn ohi. Lopussa ei tullut virheitä, mutta ei se nättiäkään ollut. Ja täytyy vielä sanoa, että ei siellä muutkaan juuri tuloksilla juhlineet. Silti - anteeksi Gibli. 

Autolla poltti keuhkoihin ja kurkkua kiristi. Se sinetöi lähtöpäätöksen.

Hyl

1 Suomalaisen rata - olin siis ilmoittautunut vain 1 radalle. Gibli varasti lähdöstä. Otin uusiksi, myöhemmin tipahti rima ja vielä myöhemmin Gibli otti vippauksessa 2 hyppyä ja kääntyi yhdeltä hypyltä eri suuntaan. Otti jalkoihin. Keuhkot eivät ole enää niin pahat kuin aiemmin. Olin iloinen, kun pääsin lähtemään kotiin. Video radasta on tässä.

Iltajumppa ja treeni

Laitan ylös eiliset pikkujumpat: korokkeen yli ees taas, etuosaympärikäännös tasolta toiselle, etujalat ylempänä pään eri asennot ja istu-seiso. Täksi päiväksi suunniteltu fysioterapia siirtyi.

Ja kuinka saatoin unohtaa, treenasimme eilen agilitya:

• Pujottelu avokulmaan
• Käännös jenkkikäännöksellä vs. takana leikaten
• A
• Takaakiertohyppy putkensuun edessä
• Hypyltä laskeutuminen putkensuun edessä
• Putkijarru eri ohjauksilla

Lepo, metsä ja pikkujumppa

Eilen lepäsimme. Oli turkasen kylmä ilmakin, mikä ei houkutellut ulos laisinkaan.

Tänään kävimme päivällä metsässä. Iltakävelyn jälkeen oli iltajumpan vuoro: siirtymät tason yli ees taas, pohkeenväistöt, istu-seiso tasolta, power-punnerrus ja tassujen anto seisten. 

Otin taas päiväunet töiden jälkeen molempina päivinä.

Hetki ennen nukahtamista.

Treeni

Janitan opissa. Kerroin hänelle heti alkuun, että kunto on huono ja pitää säästellä. Hyvää oppia tuli jälleen:

• Rataan tutustuminen, keskittyminen tärkeisiin asioihin
• Liike ja käskytys ennen putkea, varo ylimääräistä leikkausta tai putkijarrua. Mene-käsky oikealla asenteella oikeaan kohtaan!
• Oma askel kohti ponnistuspaikkaa
• Takaakierto-persjätössä jätä 2 m tilaa ja katse oikeaan paikkaan
• Giblillä viskin ja jenkkikäännöksen ero, Gibli on hyvin tarkka rintamasuunnalle ja kääntyy herkästi "väärään" suuntaan. Muista katsekontakti!
• Muista ulkoiset maamerkit, jos pitää olla tietyssä kohtaa.
• Persjätön muunnos ahtaissa paikoissa
• Mene kaveriksi, jos et saa leijeröinnistä etua.

Säästelin sitten oikeasti, jotta ei tulisi takapakkia. Erittäin hyödyllistä oli silti. - Kotimatkalla poltti vähän keuhkoihin rintalastan taakse, mikä hävisi ajaessa.

Lepo ja kisat

Perjantaina levättiin. Sellaiseksi lasken myös metsälenkin ja varsinkin päiväunet sen jälkeen.

Tänään olin Muotkan radoilla. 

1. hyppyradalla ei toiminut putkijarru, vaan Gibli jatkoi pituudelle ja maalihypylle. Muita virheitä ei tullutkaan.

2. hyppyradalla putkijarru toimi vähän, Gibli otti vain osan pituudesta. Myöhemmin Gibli hyppäsi yhden hypyn väärin päin. Hylkäys siitäkin.

Ensimmäisen rataantutustumisen jälkeen iski hiki ja heikotus. En tiedä, mikä osan oli tuhdilla kerrosvaatituksella ja toppasaappailla. Ulkona oli -8 ja tuuli. Enimmäkseen lämmittelimme siksi sisällä yhdessä nurkassa. Radalla en huomannut oireita, vaikken nyt täydessä terässä vielä olekaan. Siis lihaskuntokin on ihan rupsahtanut. Ratojen jälkeen poltti keuhkoihin, oli ikävän tuttu painontunne keuhkojen päällä ja kurkussa ahtautta. Rytmihäiriöitä en sentään tunne (paitsi aamun avaavan keuhkolääkkeen jälkeen, mikä kuuluu asiaan).

Giblin iltajumppa

Giblin pikkujumppaan kuului tänään etujalkojen sivuttaisaskeleet takaosa ylempänä, korokkeella istuminen ja siitä eestaas sekä peruuttaminen, mikä on edennyt huikeasti. Tämän jälkeen venyttelin Giblin.

Ja jos itselläni oli eilen olo, että suorastaan paranen käsiin, niin tämän päivän olen ottanut takapakkia. Taas ottaa kurkkuun, keuhkojen yläosassa on poltetta ja painon tunnetta. Koronasta toipumista on mainostettu sillä, että vointi sahaa. Näyttää pitävän paikkansa.

Treeni ja pikkujumpat

Maanantaina oli lepo. 

Tiistaina käytiin metsässä. Vieläkin otti kurkkuun ja henkeen jonkin verran, mutta oli selkeästi parempaa kuin aiemmin. Illalla pikkujumpat: etuosaympärikäännös, maa-seiso, tasolla istu-seiso molempiin suuntiin ja pohkeenväistö.

Tänään hallilla 

• Hyppytekniikkana set point kooten myös alastulon jälkeen 
• Pujottelussa takana leikkaaminen ja edessä puolen vaihto: olen välttänyt edessä puolen vaihtamista, mutta näyttäisi onnistuvan.
• A x 2, keinu x 1, puomi x 1
• Putkesta irtoaminen hypylle
• Putkesta takaakiertohypylle
• Käännöshyppy
• 5 esteen kovavauhtinen "lähtösuora", ensimmäinen hyppy pois päin, sitten lievä S, onnistui - ja tässä huomasin, että nyt pystyn juoksemaan. Oikeastaan jo pujottelussa kestin Giblin mukana eikä polttanut keuhkoihin.

Illalla pikkujumppana punnerrus, kickback, sivuttaisjalat ja lankutus.

Treenit ja tintin pelastus

Varasin treenihallin puoleksi tunneksi. En tiennyt, että rataa saa muokata mieleisekseen viikonloppuisin, joten se oli erilainen kuin mihin olin asennoitunut, mutta ei se haitannut. Olin miettinyt 2 esteen "ratoja". Toisaalta sainpa muokata rataa itsekin. (Siirsin yhden hypyn ja keppejä.) 

Giblin treenit:

• "Kiihdytyskahdeksikko"
• Kepit loivaan avokulmaan, sujui kerrasta. Keppien vierellä juostessani huomasin, etten todellakaan ole kunnossa. Otti henkeen. 
• Putkesta eteneminen ja takaakierto
• Keinu leijeröiden
• Hypyltä käännös: Putki syötti takaakiertoon, minkä Gibli ensin tekikin. Ohjasin sitten tarkemmin.
• Kepeiltä poispäinkäännös: Gibli ottikin hypyn eikä putkea, koska en kääntynyt tarpeeksi, mutta itse ohjaus siis toimii.

Siinä se aika menikin. Puolesta tunnista kulutin alusta 10 minuuttia Giblin lämmittelyyn ja hetki meni uusien kuvioiden suunnitteluun.

Seuraa hyvinkin keski-ikäisen horinaa: Jäljellä oli vielä tintin pelastus. Hallissa oli 2 talitinttiä, jotka kävivät sääliksi. Päätin kokeilla vanhaa kikkaa ja kerron sen nyt tässä, jotta joku lintu voisi muuallakin päästä ahdingosta. Sammutin hallista valot ja avasin ulko-oven. Ideana tässä on se, että lintu lentää pimeästä valoa kohden. Olen tehnyt tämän kerran vanhalla työpaikalla 2-kerroksisessa toimistossa ja kerran vanhassa treenihallissa. Se toimi molemmilla kerroilla. Nyt ongelma oli se, että hallissa on ovia ja ikkunoita ympäriinsä eikä mitään sälekaihtimia, joten valoisia "ulosmenoaukkoja" oli kymmeniä. Epäilin, ettei konsti toimi tai että pahimmillaan linnut lentävät ikkunoihin. Aliarvioin pienet sivekkäät. Meni 30 sekuntia ja molemmat olivat lentäneet vapauteen. Tuli harvinaisen hyvä mieli.

Illalla jumppasin Giblin: tason yli eestaas, seisominen-kumartuminen-lankku-etutassut-istu-seiso ja vinossa seisominen. Lopuksi venyttelin Giblikin.

Oma kurkku tuntuu nyt illalla siltä kuin olisi hiihtänyt tai juossut pakkasella liian lujaa. 

Jumpat

Torstaina levättiin. Perjantaina pikkujumppana etujalkojen steppaukset alas, takajalkojen steppaukset alas ja istu-kickback. Päiväunet otin molempina päivinä. Unikohtaus vaan iskee.

Tänään piti olla kisoissa 2 radalla, mutta koska en vieläkään ole kunnossa, saan hikoilukohtauksia ja ottaa keuhkoihin (polttaa ja on painon tunne) ja kurkkuun, peruin. En halua keuhkokuumetta tai sydänlihastulehdusta. Siitä sitä vasta pitkä tauko tulisikin. Yritin selittää kaverilleni, miltä keuhkojen polte tuntuu. Se on se sama tunne, mikä tulee hankalassa yskässä. En tiedä, tuleeko teille muille. Mutta siis hankalassa yskässä yskimisen lopuksi keuhkoihin polttaa ja sattuu, jotenkin säkenöi keuhkoissa, ja sen takia alan inhota sitä yskimistä. Niin nyt se sama keuhkojen polte tulee ihan itsestään aika ajoin. Niinpä minulle suositeltiin höyryhengitystä ärtyneisiin äänihuuliin, kurkkuun ja keuhkoihin. 

Kun teen paidasta "teltan" kattilan päälle, höyry ehtii vähän viilentyä
eikä rillit huurru. Voin katsoa televisiota samalla.

Illalla jumppasin Giblin: ulkona peruutukset ja pohkeenväistöt, sisällä leikkiasento-seiso, istu-seiso takajalat korokkeella, lankutus ja etujalkojen sivuaskeleet takajalat ylempänä.

Päivälenkillä vastaan tuli kissan kokoinen koira, joka kävi maihin vaanimaan jo 30 m päässä. Tässä kohtaa kevyen liikenteen väylä on vain yhdellä puolella tietä, joten en voinut väistää ajotien toiselle puolelle. Ensin ajattelin ripeästi kävellä ohi, kuten normaalisti, sitten päätin muuttaa taktiikkaani vastapönötyksen kaltaiseksi. Siltä varalta, että termi kuulostaa vieraalta, kerron, että hyökkäävän koiran kanssa pysähtyjää kutsutaan tietyissä piireissä "pönöttäjäksi" ja jos toinen ei suostu hyökkäyksen kohteeksi ja pysähtyy, hän on "vastapönöttäjä". Minusta on niin väärin, että vien Giblin tilanteeseen, jossa toinen koira hyökkää päin. Sama kuin lähettäisi jonkun alikulkutunneliin, jossa jengi odottaa hihat käärittynä. Vilkaisin Gibliä ja Gibli minua. Hidastin kävelyä ja annoin Giblin haistella antaumuksella nurmikkoa. Giblihän haistelee/rauhoittelee ihan tarkoituksella, jos joku koira räyhää. Maassa makaavan koiran taluttaja seisoi ja alkoi ihmetellä, mikä meillä kestää. Päätin, että tarvittaessa pysähdyn odottamaan, että hän saa koiransa liikkeelle, tyyliin "en tule ohi niin kauan kuin koirasi siinä makaa ja mulla ei sitten ole kiire". Vajaan 10 metrin päässä sanoin ulkoiluttajalle, että "sun koirasi vaanii ja varmastikin hyökkää meitä päin, kun ollaan kohdalla". - "Joo, mutta niin se on aina tehnyt. Se aina rähisee kaikille hirveästi." - "Tuo on epäreilua muita koiria kohtaan, että pitää ohittaa koira, joka makaa ja hyökkää kimppuun. Etkö sinä tosiaan saa sitä liikkeelle?" Samalla katsoin merkitsevästi 5-kiloista koiraa. Gibli ratkaisi tilanteen käymällä piehtaroimaan nurmikolle. Ulkoiluttaja sai kun saikin koiransa liikkeelle ja ohi kulkiessaan puhui koiralleen "katso, kun tuo toinen on niin kiltti, piehtaroi vaan ja sinäkin menit nyt nätisti ohi". Maailma olisi niin paljon helpompi paikka, jos vaanijapönöttäjät saisivat koiransa edes pysymään liikkeessä, jolloin ainakin ohitusaika lyhenisi.

Treeni ja jumppa

Olin hallilla Giblin kanssa kahdestaan. Treeni eteni teemalla "Gibli juoksee, minä en".

• Set point alkuun
• Pakkovalssi, takana putkiansa, mikä houkutteli hyvin. Kunnon jarru! 
• Takaakierto putken edessä kahdessa eri kohdassa, "tässä" auttoi putken imuun.
• Putkeen mene-mene
• Putki-putkessa välissä kepeille, tämä sujui ekalla enkä ottanut uusiksi.
• Vippaus ja takaakierto-kepit-erottelu, Gibli otti hypyn hyvin.
• Lopuksi puomi, A x 2 ja keinu leijeröiden. Nämä sujuivat moitteettomasti.

Jouduin kesken treenin lepäämään oikeasti. Varttia ennen tunnin päättymistä oltiin jo autossa jäähdytelleinä.

Illalla pikkujumppa: tassujen antamiset, punnerrukset ja pyörähdykset tasolle. Sitten venyttelin Giblin. 

Tänään käytiin tunnin kävelyllä, oikein ihmettelin, kun tuntui ihan normaalilta. Sen jälkeen nukuin 1½ h päiväunet ja heräsin klo 19. Olenkin ottanut päiväunet joka päivä tällä viikolla kunnon yöunien lisäksi. Yskä on vähentynyt, mutta keuhkoissa on yhä painon tunnetta. Uutena on lisääntynyt unen tarve.

Pikkujumppa

Giblin jumpat: korokkeen yli ees-taas, etujalkojen sivuttaisaskeleet, kickbackit, etuosaympärikäännökset takajalat alustalta toiselle ja leikkiasennosta seisomaan. Ja minä kävin keuhkolääkärillä hakemassa apua keuhkojen poltteeseen ja keuhkojen yläosan painon tunteeseen. Koronaan sairastumisesta on nyt kolme viikkoa ja 1 päivä.

Pikkujumppa

Töiden jälkeen otin päiväunet. Olen nukkunut öisinkin hyvin, mutta hyvin nukutti. Lisäksi lämmönsäätely heittelee yhä. Välillä hikoiluttaa "huonovointisesti".

Illalla teetin Giblille pikkujumpan: pohkeenväistöt, istu-seiso takajalat korkeammalla, pään liikkeet seisoen ja peruutus.

Olisi tiennyt kokeilemattakin

Klikkasin viime viikonloppuna Giblille kisailmon kisoihin. Ajattelin, että ehdin toipua, kun viimeisimmästä kuumepäivästä on sitten 2 viikkoa. Torstaina sujui jo puolen tunnin kävely ja perjantaina samoin, tosin molemmat "koiraa tässä ollaan ulkoiluttamassa, haistele vaan Gibli" -mentaliteetilla. Kolmanteen kerrokseen portaiden kävely sujui myös ilman voimien menetystä vain suht normaalisti hengästyen. 

Mainittakoon jo heti alkuun tartuttamisnäkökulmasta, että THL:n ohjeiden mukaisesti "töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3-5 päivää. Infektion jälkeinen ärsytysyskä tai nenän tukkoisuus ei ole este arkeen palaamiselle". Ja "nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja 1-2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen." Koska sairastuin 23.10., varoajat olivat ohi. Pidin maskia rataantutustumisessa ja radan laidalla. En sen takia, että pelkäsin tartuttavani, vaan siksi, etten halua seuraavaa tautia. Jaossa on mm. A- ja B-influenssaa.

Etukäteen toivoin, että rata olisi etänä ohjattavaa mallia. Ei ollut. Olen ollut aiemmin Mona Liljegrenin radoilla, eivät olleet sellaisia silloin eikä sellaisia ratoja kolmosissa nyt ole muutenkaan. En uskaltanut lämmitellä itseäni, koska ilma tuntui vähän raa'alta. Giblin lämmittelin normaalisti. Tuntui typerältä mennä radalle, kun en tiennyt, pystynkö oikeasti juoksemaan yhtään ja loppuuko happi. 

Gibli tuli sivuirrotuksesta heti ekan hypyn ohi, sille lähetin uudelleen. Oli kyllä ajatuksenikin muualla kuin kisaamisessa. Kolmannelle hypylle pakkovalssi, sitten putkeen, putkijarru ja hypylle 2 putken väliin. Gibli oli hienosti kuulolla. Tiukka takana leikkaaminen seuraavalle hypylle, minkä Gibli luki hyvin myös. Sitten putkeen, putkeen ja putkeen, ylimääräisenä pituus. Pari takaakiertoa suorana, koska en ehtinyt minnekään. Päätin myös jo säästellä itseäni. Kepit oli päin putkensuuta, mitkä ovat Giblille hankalat. Niiltä monta virhettä ja uusintaa, kun Gibli jätti kesken. Sitten pituus ja taas takaakiertohyppy suoraan, pari putkea ja seuraava takaakiertohyppy suoraan, koska en juossut ja yritin ohjata kaukaa sanallisesti, ja maaliin. Henki ei varsinaisesti loppunut, mutta radan jälkeen pää ja kroppa valuivat hikeä. Normaalisti en hikoile. Hain kisakirjan, lähdin kotiin, ja toivon, ettei tullut hirveästi takapakkia. Yritin lohdutella itseäni, että jos en testaa minuutin juoksupyrähdystä (josta osan oikeasti seison ja kävelen), mistä sitä tiedän, mihin pystyn. Noh, jälkiviisaana harmittaa joka tapauksessa, että pitää sitä olla tyhmä. Kokeillaan kisaamista seuraavan kerran, kun pystyn juoksemaan.

Lopuksi materiaalia, kuinka ilmavälitteinen infektio leviää. Materiaali on Lotta Oksasen väitöskirjasta *KLIK*. Tässä on Oksasen koosteesta luvallansa lainauksia, joista näkyy, miten ilmavälitteinen infektio leviää. Kun nyt korona on jälleen voimissaan, voi miettiä mm. ruokakaupassa ja hallikisoissa käydessään, meneekö sinne kipeänä ja pitääkö maskia itseä tai muita suojatakseen. "1. Kaikki luontainen hengitystietoiminta (hengitys, puhe, laulu, nauru, kuiskaus, yskä, aivastus) tuottaa jakauman pieniä, hyvin pitkälti aerosolikokoisia hiukkasia ja suurin osa syntyvistä hiukkasista on alle 1 um kokoisia. 2. Syntyvien hiukkasten määrä ja kokojakauma riippuu tehdystä aktiviteetista. Henkilöiden välillä nähdään suuriakin tuottoeroja. Nyrkkisääntönä voi ajatella, että mitä aktiivisemmin keuhkotilavuutta hyödynnetään ja mitä kovempaa puhutaan tai lauletaan, sitä suurempi tuotto on. Yskä tai aivastus tuottaa hetkellisesti paljon hiukkasia, mutta saattaa hyvin hävitä hiemankaan pidemmässä altistuksessa muussa toiminnassa (esim. puheessa) syntyvälle tuotolle. 6. Hiukkasen toimintaan tilassa vaikuttaa merkittävimmin sen koko. Suuret pisarat käyttäytyvät kuin ”angry birds-linnut” ja seuraavat tiettyä lentorataa. Pienemmät hiukkaset, eli aerosolit taas kulkeutuvat ilmavirtojen mukana - hyvänä mielikuvana toimii esimerkiksi tupakan savun käyttäytyminen. 8. Tilassa olevat pitoisuudet ovat harvoin (eivät lähes koskaan) täydellisesti sekoittuneita ja siksi suurin osa tartunnoista nähdään lähempänä lähdettä, jossa pitoisuudet ovat korkeammat. Sisäilman turbulenssi kuitenkin levittää hiukkaset kaikkialle tilaan, vaikka pitoisuuseroja jääkin. 9. Syntyvää infektiivistä kokonaisannosta määrittävät infektio, sen sijainti hengitysteissä, patogeenipitoisuus sekä tehtävä toiminta. Tartuttajan ei tarvitse olla oireinen voidakseen tartuttaa. Optimaalinen tilanne superlevittäjyystapahtumalle onkin korkea viruspitoisuus, huonon ilmanvaihdon omaava tila, paljon hiukkasia synnyttävä toiminta, kuten laulaminen ja pitkä altistus. 13. Riski saada infektio samassa tilassa, jossa on (tai on vähän aikaa sitten ollut) infektiivinen henkilö riippuu tilaan tuotetusta infektiivisten hiukkasten konsentraatiosta, ilmanvaihdosta, patogeenikohtaisesta infektiivisestä annoksesta ja tilassa vietetystä ajasta. Jos potilaalla on hengitystieinfektio tulisi suojautua, kun aikaa vietetään jaetussa ilmatilassa tai tilassa, jossa infektiivinen henkilö on hetki sitten ollut. Ns. metrin sääntö ei toimi kuin pisaroille (joita syntyy hyvin vähäisesti suhteessa aerosoleihin)."

Pikkujumppa

Iltalenkin jälkeen pikkujumppa: ees taas tasolle, maa-seiso, tassujen antaminen etutassut ylempänä, maa seiso alamäkeen, istu-seiso tasolle ja sivukyykyt. Lopuksi venyttelin Giblikin.

Giblie palaa kotiin

Hidasta on ollut toipumiseni. Herkästi on yskittänyt puhuminen tai kylmempi ilma. Astmalääkkeitä menee täysillä, eilen otin höyryhengitystä. Sunnuntaina käväisin reilun vartin kävelyllä yskän tahdittamana. Maanantaina kävin vain apteekissa hakemassa antibiootin poskiontelontulehdukseen. Toivottavasti ei tarvitse taas käydä punktiossa. Antibiootti tuntui auttavan, yskä ja niistämisen tarve väheni. Tiistaina kävin 20 minuutin koekävelyllä. Outoa oli edelleen kävellä yksin ja ensimmäistä kertaa vuosiin mietin pimeän metsän keskellä, olenko turvassa joltakin puskahiipparilta. Ei 1-2 belgialaisen lenkkikaverin kanssa ole tullut mieleenikään miettiä sellaisia.

Eilen hain Giblin takaisin kotiin. Hoidosta tuli päivää vaille 2 viikkoa pitkä. Vaihto sovittiin Heinolaan. Otin kynsisakset mukaan siltä varalta, että autossa iskee hikoilukohtaus (niitä on istuessa tullut) enkä olekaan koiranpitokuntoinen. Gibli tervehti minua riemukkaasti ja hyppäsi tyytyväisenä autoon, onneksi. Giblikki tuntui pienemmältä kuin millaiseksi kokonsa muistin. 

Kotona Gibli olikin hämmentynyt ja jopa vaisu. Iltapäivän töitä tehdessäni ja juotavaa hakiessani Gibli seisoi olohuoneen matolla ja mietti, missä olisi. Aloin miettiä, onko tyttönen kipeä. Leikkasin kynnet, hoitopaikkaan en ollut tajunnut antaa kynsisaksia, koska luulin toipuvani nopeammin. Kynsissä oli 2-3 mm leikattavaa eli ei mitään hätää. Ennen kynsien leikkaamista toistuu aina sama rituaali. Istun hajareisin lattialla kynsisakset kädessäni. Gibli tulee luokseni, seisoo, painaa päänsä alas edessäni. Tuoksuttelen Giblin otsaa, rapsutan ja silitän Giblin niskaa. Ollaan hiljaa. Kun tätä on kestänyt pari minuuttia, Gibli alkaa vonkua ja urahdella ja hiljalleen kiepsahtaa kyljelleen kynsien leikkaamista varten. 

Lenkillä Gibli liikkui rentoa hyvää ravia ja kiinnitin huomiota hyvin erottuviin reisilihaksiin. Pitkät lenkit erityisesti vapaana ovat tehneet hyvää - ja varmasti myös tauko agilitysta. Hoitopaikassa Gibliä myös jumpattiin ja venyteltiin.

Illalla tehtiin pikkujumpat 2 lyhyenä sarjana: etujalkojen sivuaskeleet, sarja koostuen tasolle istumisista ja kickbackeista, etuosaympärikäännös etujalat kipon päällä takajalat tasolta toiselle, parit pohkeenväistöt ja peruutukset. Gibli suoritti tehtävät innokkaasti miltei ulkomuistista.

Tänään on palattu suht normaaliin. Herkästi minua yskittää, joten normaali liikunta jää vielä. Aamulla kävin pitkästä aikaa aamulenkillä ja tekeehän se hyvää. Ei kehtuuttanut laisinkaan. Päivällä käytiin lenkillä myös. Gibli olisi halunnut tehdä pidemmän lenkin ja jäi seisomaan katsoen merkitsevästi. Sain houkuteltua mukaani. Gibli loikkasi retuuttamaan hihnaa. Raahasin lenkkikaveriani perässäni jalkakäytävällä yhteistyön vallitessa. Vastaan tuleva herrasmies kysyi ystävällisesti hymyillen, olisiko koira halunnut toiseen suuntaan. Kerroin, että olisi, mutta lyhyen ruokatunnin takia lenkkiä joudutaan rajaamaan. Leikitin Gibliä vähän, jotta tunnelma vapautuisi lisää. Kotona Gibli on ollut yhä hiljaa ja pitänyt minua silmällä. 

Oli puhe, kuinka hoitajansa luona Gibli hakee paljon kontaktia, "painii", hakee rapsutuksia ja nukkuu vieressä. On tehnyt niin aina. Minun kanssani Gibli ei paini eikä tule nykyään enää yöksi viereeni. Niin sitä nämä koiruliinit muodostavat erilaisia merkityksiä ihmisilleen ja erilaisia sosiaalisia suhteita meidän ihmisten kanssa. 

Illalla istuin sohvalla Giblin vieressä. Gibli laski leukansa reidelleni ja nukahti.

Tämä kappale on hyvä, Randy Newman "You've got a friend in me": 

Koiratonta elämää

Lysti tuli heinäkuussa 2008. Sen jälkeen olen ollut ilman koiria vain lomamatkoilla. Kotona ollessani koirat ovat olleet kotona aina. 

Gibli lähti hoitoon viime viikon torstaina. Keskiviikkona, torstaina ja perjantaina tein lyhyet työpäivät. Keskiviikkona kävin ulkona kävelemässä 5-10 minuuttia, yskitti. Torstaina kävelin vain autolle ja takaisin kotiin, hain ruuat valmiiksi pakattuina. Eilen kävelin noin 25 minuuttia. Reidet ja pohkeet tuntuivat jo kävellessä ponnettomilta. Portaita noustessa niissä ei ollut voimaa senkään vertaan, mutta enää ei niin paljon hengästyttänyt. Keuhkot sentään voivat paremmin. 

Mutta sitten tämä liikkuminen ja koirien kansanterveydellinen merkitys. Ennen Lystiä olin liikunnallinen ihminen, harrastin kaikenlaista liikuntaa. Koirien myötä arkiliikunnan määrä on lisääntynyt. Mutta niin vaan laiskuus iskee. Nyt kun ei ole ollut pakko käydä ulkona, en käy tai en kävisi. Voin herätä myöhemmin, kun ei ole pakko käydä ulkona ennen työpäivää. Työpäivää voin venyttää, koska ei ole pakko käydä ulkona töiden jälkeen. Jos sataa, voin maata illan sohvalla ja plarata kännykkää tai tv-kanavia. Tuntuu typerältä ja tyhjältä kävellä ilman koiraa. Miten koiran korvaisi jotkin kävelysauvat? En usko, että enää mikään kuntosalikaan nappaisi. Enhän pysty nostamaan mitään painavampaa, kun heti nirskahtaa selkä tai niska ja sitten ollaan hermosäryissä ja leikkausuhan alla viikkotolkulla. Että kyllä sitä vaan koira on oltava, jos meinaa kunnossa pysyä. Jos Gibli kestäisi punkkilitkuja, tehtäisiin talvisin etätöitä Espanjasta käsin. Kävisimme yhdessä lenkeillä rantateillä. Gibli saisi juoksennella hiekkarannalla ja uiskennella meressä. Katsoisin meren ylle, että tulee taas aurinkoinen päivä.

Koronapäivä nro 10

Tein tänään vajaan työpäivän. En olisi jaksanut kokonaista. Jäin eilisiltana miettimään, että jos saankin keuhkoveritulpan tms. ja kuolo korjaa. Parhaimmillaan se menisi jotenkin näin:

- Uuh, kylläpä iski huono olo. Yltänköhän puhelimeen? ...Lysti! Ei voi olla totta! Ihana nähdä sinua! Mitä Mössykkäin?! Anna, kun minä pörrytän sinua kunnolla. Minulla on ollut hirveä ikävä.  ...Mutta Lysti, sinähän olet...? Tarkoittaako tämä, että minäkin olen...?

- Rapsuta just siitä vielä vähän aikaa. Älä huolehdi. Täällä on hyvä olla. Mennään yhdessä. Pian näet kaikki, joita sinulla on ollut kova ikävä.

Koronapäivä numero 9

Ei kuumetta. Ei kurkkukipua. Yskää, johon auttaa uusi astmalääke jonkin verran. Normaaliportaissa hengästyn pahasti. Nuha kiinteytymässä. Yleisväsymystä. Pitkähköt iltaunet, en tiedä, miten pitkät. Paljon makasin muutenkin vielä sohvalla. Ruokahalu on normaali. Pahoinvointia 1-2/10 asteikolla. Ei oksentelua sentään. 

Kävin kahdesti hyvin lyhyellä kävelyllä. Kävi ilmi, että siinä kohtaa, kun kuumetta oli ollut yli 3 päivää, olisi pitänyt aloittaa se antitromboottinen profylaksi minun kohdallani. Tilanteeni arvioitiin 1. ja 2. kuumepäivänä. Onneksi en ihan vaan maannut. Aluksi oli pakko ulkoiluttaa Gibli, lisäksi tuli otettua muutamia askelia kun hain juotavaa, lämmitin vettä, huuhdoin nenää nenäkannulla, hain lääkettä, kävin vessassa jne. Heiluttelin myös jalkateriä maatessani, ja kuumeisena on vaikea olla ihan tönkkösuolattuna muutenkaan, kun koskee joka paikkaan. Pohkeissa ei ole veritulppiin sopivia oireita ja kun olen kahtena päivänä jo kävellytkin, niin ei sitä vissiin enää aloitetakaan. Mutta joo, olisin ne piikit ottanut, jos olisin tiennyt riskirajan ylityksestä.

Gibli nauttii lumesta ja pienestä pakkasesta. 

Koronapäivä nro 8

Heräsin aamulla 6 tunnin yhtenäisten unien jälkeen. Nukuin yhdet päiväunet. Kaiken kaikkiaan olen yleisväsynyt ja käytännössä koko päivä meni yhä sohvalla maaten. Kävin autolla. Olin kompastua kolmeen otteeseen, koska jalat tökkivät maahan ennen kuin tajusin nostella niitä korkeammalle. Voi viedä hetken ennen kuin olen agilitykunnossa. Pahin ongelma on kuiva ärsytysyskä, joka on monessa mielessä ärsyttävää. Siihen pitää saada apua. Kun nyt ei tulisi takapakkia. Viikon kohdalla yleensä joudutaan sairaalaan.

Mietin yhtenä iltana, mitä kaikkea sairastamiseen liittyvää olen tarvinnut tämän sairastamisen, mitä olisin kaipaillut, ja mitä kotona olisi hyvä olla:

1. Parasetamolia (nämä loppuu kohta, pitää hakea lisää)
2. Naprometiinia, ibuprofeenia tai muuta tulehduskipulääkettä
3. Otrivin Comp: nenäsumute, joka avaa nenää ja lopettaa jatkuvan nenän vuotamisen. Sen avulla sain nukuttua. Ei jatkuvaan käyttöön. Jotkin vannovat Duactin nimeen, mutta se ei ole ikinä minua auttanut.
4. Närästyslääke, sitten kun on syönyt tarpeeksi pitkään em. tulehduskipulääkkeitä.
5. Avaava astmalääke (valmisteet eroavat antidopingin suhteen, minulla sallittu)
6. Reilun puolen metrin sentin paksuinen muoviletku pullohengitystä varten (tällainen oli sattumalta olemassa vanhastaan, rautakaupasta ostettu)
7. 1-1,5 l pullo, minulta löytyi litran appelsiinimehupullo
8. Kuumemittari, lukemia tarvitaan tilannearvioon.
9. Nenäliinoja (sensitive)
10. Nenäkannu ja siihen sopivaa joditonta (meri)suolaa
11. Mynthoneita tai muita kurkkupastilleja
12. Puuduttavat kurkkupastillit olisivat olleet in
13. Hunaja on yllättävän tehokasta ärsytysyskään ihan vaan teelusikasta syötynä, vaikuttaa joskus heti. Siitä saa myös juotavaa, jos ei ole mehua tai teetä. Ei mene vanhaksi suorastaan ikinä ja säilyy huoneenlämmössä.
14. Jäätelöä ei ollut, mutta olisi helpottanut kurkkukipua puuduttamalla ja viemällä turvotusta. Ehkä olisin keksinyt ottaa pakkasesta jäisiä marjoja, jos en olisi ollut niin kipeä.
15. (Sylkikippo, yök, sen nyt saa improvisoitua mistä vaan.)
16. Maskeja, näitä olikin tallessa. Pidin apteekin ulkopuolella käydessäni ja porraskäytävässä liikkuessani.
17. Covid- ja/tai influenssatestejä. Kun tauti iskee, sitä ei niin vaan lähdetäkään jotakin testiä hakemaan. Koronan varmistamisella on se merkitys, että tehdään antiprofylaksiarvio eli tarvitseeko veritulpan estohoitoa vai ei. Koronan pandemian alettua hyytymishäiriöt tappoivat paljon ihmisiä, kun ei tiedetty niitä ehkäistä.
18. Kattila höyryhengitystä varten, löytynee jokaiselta.
19. Mehua, marjakeittoa, teetä
20. Jotakin ruokaa, ja sitähän saa nykyään tilattua lisää.
21. Koiralle on hyvä olla mietittynä joku hoitopaikka. Nyt Gibli on ollut hoidossa 5 päivää ja pitää kuulostella, milloin minusta on ulkoiluttamaan pientä ystävääni tarpeeksi. Tehtiin myös varajärjestelyjä avaimen kanssa siltä varalta, että joudun päivystykseen enkä ole kotona, kun hoitaja saapuu.

Koronapäivä nro 7

Illalla kuume nousi taas liki 38. Otin parasetamolia, millä se laski. En ottanut yöksi naprometiinia, kuten aiemmin. Ajattelin toipuneeni jo sen verran. Yöllä heräsin palelemaan, kun kuume nousi. Otin tonnin parasetamolia ja luin sanomalehteä kännykästä. Nukahdin jossakin vaiheessa. 

Heräsin aamulla hikisenä. Keitin kahvia ensimmäistä kertaa sitten tiistain. Pesin uudelleen pyykit, jotka olin pessyt tiistaina, mutta joita en ollut jaksanut ripustaa kuivumaan. Nyt ne on kuivumassa. Kävin suihkussa, viimeksi ke tai to. Mutta on pyörryttänyt. Söin. Iski taas etova olo. En enää oksentanut. Myöhemmin lämpö oli taas nousussa, otin lisää parasetamolia. Kuiva yskä jatkuu. Sain lisää sairauslomaa. Jos toipuminen tyssää, pitää mennä lähilääkärille.

Kulutin päivän taas sohvalla. Katsoin agilitykisojen live streamia, mikä oli sopivaa ajanvietettä. En nukkunut päiväunia.

On outoa, kun Gibli ei ole kotona. En pystyisi pikku ystävästäni nyt huolehtimaankaan. Huomaan joitakin asioita, joihin olen oppinut 15 koirallisen vuoden aikana: 1. Nyt tipahtaneet ruuanpalat eivät katoa lattialta. 2. On syötävä yksin. 3. Kun laitan valmiiksi leikatun juustosiivun leivälle, olen tottunut taittamaan leivän yli menevän osan koiralleni. Teen nytkin niin automaattisesti. 4. Valmisruoka-astian pohja (ennen muovijätteisiin menoa) ja lautanen (ennen apk:ta) on itse pyyhittävä puhtaaksi. 5. Sohvapöydälle jääneeltä puhtaan näköiseltä lautaselta voi syödä uudelleen.

Lopuksi alla on screen shot eilisestä siskoterapiasta sisareni luvalla.

6. koronapäivä

Eilisiltana kuume nousi taas yli 38:aan lääkkeistä huolimatta. Otin höyryhengitystä, mikä tuntui keuhkoihin tepsivämmältä kuin pullohengitys. Systeemini ei ollut aivan palovammaturvallinen, mutta mitään ekstraa en jaksa. 

Yöllä heräsin "vain" oksentamaan pariin otteeseen ja "kohta tulee taas" -olon vuoksi valvoin toista tuntia. Toisaalta oli huoletonta, kun tiesin voivani nukkua niin pitkään kuin nukuttaa. Keuhkojen rohina ei enää herättänyt. Olen pitänyt sitä pahaenteisimpänä oireena.

Aamulla ei ollut kuumetta ja kurkkukin vain vähän kipeä. Jkv limaista yskää. Pahinta on mahatautinen olo. Nousi se lämpökin parasetamolipitoisuuden laskettua. Pystyssä ei jaksa olla kuin sen verran, että käy vessassa ja pesee hampaat. Tavoite on käydä tänään suihkussa. Jotakin voinnista kertoo, että klo 15 mennessä olen nukkunut kolmet päiväunet. Sitä vaan yhtäkkiä huomaa nukahtavansa.

Höyryhengitystä 

Giblillä menee hyvin. Saa pitkiä lenkkejä ja nukkuu polvitaipeessa.

Päivä 5

Jos ma-iltana oli eka kerran kurkku kipeä, niin tämä on viides päivä.

Yö oli pahin tähänastisista. Kävin vessassa yrjöämässä limaa x 2. Eka kerralla pönttö oli punainen ja mietin, että nyt se myrkyn lykkäsi. Että joko on vuotava mahahaava särkylääkkeistä tai kipeä kurkku oikeasti auki. Sitten muistin juoneeni illalla Valion mansikkakeittoa. Loppuyön syljin ja oksensin limaa kippoon, mikä oli sängyn vieressä. Heräilin rohinaani tiuhaan. Keuhkoistani on tullut valtava limakone. Aamulla kuumetta oli 38,2, ja mulla menee sekä naprometiinia että parasetamolia täydet satsit. Pystyssä en käytännössä voi olla lainkaan, koska lähtee taju ja alkaa oksettaa. 

Pullohengitys ei tunnu auttavan limaan. Viritän seuraavaksi vanhan höyryhengityssysteemin kattilasta ja lakanasta tms. Sellaisella olen viimeksi hoitanut Lystiä.

Gibli viihtyy hyvin tutussa hoitopaikassaan eikä minusta olisi tänään ollutkaan edes aamupissatukselle. 

Korona jatkuu

Yöllä heräsin hengitykseni rohinaan, oksenteluun ja kuumehorkkaan. Olin pyörtyä kylppäriin, lakosin sinne polvilleni ja myöhemmin syöksyin takaisin sänkyyn pyörtymisen rajamailla. Hampaat kalisivat ja kuume nousi. Kurkku oli niin kipeä, etten kärsinyt niellä mitään. Nukahdin jossakin vaiheessa. Klo 10 maissa Gibli tuli viereeni. Käytin Giblin pikapissillä ja pelkäsin pyörtyväni. 

Tein omaolo-testin tai mikä se nyt onkaan. Hoitaja soitti. Kotihoidolla jatketaan, mikäli hengenahdistus ei haittaa olemista ja elämää. Sain numeroita, minne tarvittaessa voin soittaa. Kehotettiin pullohengitykseen. Tykötarpeet löytyivät kotoa: letku ja litran pullo.

Gibli lähti hoitoon ja samalla sain kotiin ruokaa ja juomaa.

Sillä lailla

Eilen kurkku kipeytyi lisää ja alkoi olla painon tunnetta rinnan päällä. 

Nukuin nelisen tuntia, nokka oli tukossa, kurkku kipeä ja henkeä ahdisti. Omaolo-mittari suositteli yhteydenottoa ammattilaisiin, koska on koronan vakavan taudinkuvan riskitekijöitä. Ajattelin, että herää sitä kuitenkin, jos ei saa happea ja jätin ottamatta yhteyttä mihinkään. Sikainfluessan keuhkokuumeenhan sairastin kymmenisen vuotta sitten eikä ahdistus ollut vielä sitä tasoa. Yöllä nousi kuume, mikä jatkuu yhä. Apteekista oli pakko hakea lisää lääkettä. Jäin ulkopuolelle maski päässä ja farmaseutti toi tuotteet kassalle. Kurkku on kipeä, henkeä ei ahdista. Loppuviikon työt on peruttu. Giblillekin tulee nyt huilia. Toivottavasti tämä hellittää pian. Mietin sitä maskihommaa. Todennäköisesti pidän jatkossa hallikisoissa.

Metsä ja pikkujumpat

Päivällä käytiin reilun tunnin metsälenkillä.

Illalla pikkujumppiin kuului: korokkeelle ees-taas, pohkeenväistöt, leikkiasennosta seisomaan, seiso-istu korokkeelle, lankutus ja etujalkojen sivuttaisaskeleet takaosa ylempänä. 

Ja kiittelenpä TAAS paria maksikolmosten kisaajaa, jotka yskivät lauantaina Ojangossa. Ei maskia. Ei kättä suun eteen. "Röh-röh! Minua kun ei pikku flunssa haittaa, kun MINÄ kisaan." Ei mitään pientä tirskuntaa, vaan syvältä kumpuavaa yskää. Alan pitää tästä lähtien maskia hallikisoissa rataantutustumisissa ja radan laidalla, kunhan pääsen kisakuntoon. Kurkkuun koskee.

Minusta tässä kuvassa näkyy hienosti, kuinka Gibli lukitsee 

riman katseellaan pakkovalssin jälkeen. (c) Irene Erling

Ex tempore -treeni

Eilinen levättiin. 

Sain tälle päivälle paikan Liuhdon Timon treeniin. Jäipä hyvän rapea olo ja tuli apua.

• Toinen hyppy oli pitkittäin. Eka kerralla Gibli tuli niin sivuttain, että osui siivekkeeseen. Muista katsekontaktin apu! Se auttoi heti. Toinen vaihtoehto senkin lisäksi on tässä-käskyn avulla ottaa koira lähdöstä ja lähteä sitten liikkeelle. Tämäkin toimi Giblillä hyvin. 
• Viskikäännös onnistui hyvin.
• Keinulta poispäinkääntö onnistuu hyvin. Sen jälkeisessä leijeröinnissä muista askel.
• Jos takaakierto vaanii, muista "tässä" kiertokäskyn sijaan. Muuten koira hakee seuraavan esteen. Älä myöskään peitä siivekettä.
• Muista kepeiltä lähtemisen lähtölinja!

Illalla pikkujumpattiin: peruutus targetille, etuosaympärikäännökset takajalat targeteille ja istu-seiso ja sivunousu sohvalle sekä venyttelyt.

Dabl-Ou-Gibli

Ensin päivitän torstaiset pikkujumpat: etujalkojen sivuttaisaskeleet, namilla eri asennot ja kickbackit.

Sitten mennään tämän päivän Esa Muotkan radoille. Koiria oli paljon. Ensin meni pikkumaksit, sitten maksit. Giblin kanssa startattiin numerolla 91. 

1. Agilityradalla käytin pari kertaa viskiä ja pari kertaa leikkasin takana tai tein poispäinkäännön. Gibli hoiti homman kotiin. Videolinkki streamiin tulee myöhemmin. Tällä radalla oltiin nopeitakin, 5,32 m/s, sij. 3., kärkiaikaan 1,82 sekuntia. Muutamasta käännöksestä oltaisiin voitu nipistää. On aika huikeaa, kun katsoo jotakin koiraa, joka näyttää tosi nopealta ja sitten oma tekeekin nopeamman ajan. Sitä jää miettimään, että näytetäänkö me muiden silmiin nopeilta. Linkki.
2. Hyppyradalla Gibli kesti hyvin lähdössä, joten saatoin ottaa kolmannelle hypylle pakkovalssilla. Keppikulma oli vähän hankala avokulma, mutta Gibli selvitti ja kesti takana leikkaamisen. Tyttönen oli kuulolla myös tiukemmissa käännöksissä. Tältä radaltakin tehtiin 0 etenemällä 5,78 m/s ja tultiin neljänsiksi, nyt kärkeen 67 sadasosaa ja nopeimmalle vitosen koiralle 1,33 sekuntia. Linkki videoon on tässä.
3. Agilityradalla tuli puomin alastulolta vitonen ja sitten rima, kun käskytin ennen rimaa ja riman päällä, jotta koira ei nappaisi taaempaa hyppyä, jonka niin moni otti. Tältä radalta 10 vp ja kärkeen liki 3 sekuntia. Video.

Tämä kappale tuli radiosta kotiin ajellessa. Alku on hypnoottinen. Take another little piece of my heart, babe. 

Lämpötila oli aamulla nollan tienoilla. Laitoin Giblille Lystin loimen, jota olen pitänyt käyttämättömänä tallessa Lystin kuoleman jälkeen. Parikin kertaa Gibliä katsellessani näin Lystin edelläni ja tiesin, miltä Lysti tuntuisi, jos olisin taputtanut loimen päältä.

Treeni ja pikkujumpat

Eilen päivällä käytiin pitkällä metsälenkillä. Illalla teetin pikkujumppana istu-maa nopeasti, sivuhypyt rahille, kickbackit ja etuosaympärikäännökset.

Tänään treenit:

• Hyppytekniikkana
• kavaletit 
• set point x 2
• Agilitytreeninä
• Käännös hypyltä vs. viskileikkaus
• Sivuirrotus
• Mene-mene
• A kolmen esteen "radan" osana
• Putkelta putkeen eteneminen ja itsenäiset kepit avokulmaan
• Saksalainen x 2
• Keinu, otin sivuttaisetäisyyttä
• Puomi
• Hypyn ja putken erottelu

Ei se ainakaan yrittämisen puutteesta kiinni jää

En aio joka viikonloppu kisata kaksia kisoja tai 5 starttia. Toisaalta treenaan vain kerran viikossa, joten kokonaiskuormitus ei lie ole älytön. 

1. Andersin hyppäri. Yksi suosikkituomareistani. Gibli tiputti 2 rimaa radan alkupuolella. Mietin, onko koiruus jumissa, koska mielestäni en ollut edessä. Videon perusteella saatoin edessä ollakin. Harmi ne rimat, puhtaalla radalla oltaisiin saatu 19 ranking-pistettä, koska jäätiin voittajasta 0,47  sekuntia. Näitä rimoja on nyt alkanut tipahdella aika ajoin. Etenemä 5,25 m/s, sij. 4. Stream kesken, mutta tässä linkki, ehkä ei toimi jatkossa. Gibli muuten yritti "meloa" keppien alkuun, sitten etujalat menevät sekaisin. Tämähän on edistystä, jos jaksaisi niin kaikki 12 keppiä.
2. Heinon hyppäri. Näytti etukäteen meille mahdottomalta, ja sitä taisi olla muillekin. Nytkin rima heti alkuun, kepeille mennessä. Käännähdin nopsaan, liekö Gibli siihen reagoinut? Aivan loppuun saakka mentiin vitosella, kunnes hypättiin maalihyppy väärin päin. Hyl. Voi olla, että tämä linkki vie väärään, koska kisat ovat vielä kesken. Päivitän myöhemmin.
3. Heinon hyppäri. Samaa vaikeusastetta kuin edellinen. Putkiansoja ja ohjaajan edessä hyppyjä. Gibli lurahti putkiansaan kerran ja lopun vippauksessa otti väärän hypyn. Tällä radalla ei tietenkään tullut yhtään rimaa alas. Linkki.

Hyvää: 

• Sivuirrotus startissa
• Pujottelu
• Ohjattavuus
• No nyt maistui putketkin, eilen tuli kielto viime tipassa

Kuinka koiraihminen olet?

Joskus pitää rentoutua ja miettä jotakin hömppää. Olkaa hyvät:

Kuinka koiraihminen olet?

Valitse vaihtoehto, joka vastaa tilannettasi parhaiten ja laske lopulta pisteet yhteen.

1.       Montako koiraa kotonasi on?

a.       Ei yhtään. En tajua, miten ihmiset voivat elää karvojen keskellä. Koirista voi saada matoja ja niitä pitää ulkoiluttaa. 0

b.       Ei yhtään, mutta koti tuntuu tyhjältä. Etsin koiraa, paijaan lenkillä vastaan tulevia koiria ja/tai otan koiria mielelläni hoitoon. 1                                                                                        

c.       Yksi. Olen tosin miettinyt koiralleni koirakaveria. 2                                                                 

d.       2-3 tuntuu sopivalta. 3                                                                                                                

e.       4 tai yli. Koira on laumaeläin. Minä myös. 4                                                                                               

2.       Sukutietämys

a.      Muistan vanhempieni ja isovanhempieni syntymäajat ja tyttönimet. Kerron mielelläni sukuni perinnekaskuja. Tiedätkö muuten, kuinka tätisi kerran...?     0                                                                

b.       Tiedän perusasiat suvustani, koirani sisarukset ja vanhemmat.      1                                         

c.      Suku on pahin (ihmisillä). Enimmäkseen tapaan koirakavereitani, joiden nimestä tosin en ole varma. Sen sijaan tiedän heidän koiriensa kutsuma- ja kennelnimet. Tiedän omien koirieni sukutaulut 4. sukupolveen saakka sekä suvussa olevat kyynär-, lonkka- ja selkätulokset että sairaudet.          4                                                                                                     

3.       Koiraseurojen jäsenyydet

a.       Mitä? Koiraseuroja? Onko sellaisia?           0                                                                            

b.       Kuulun paikalliseen koiraseuraan.                1                                                                           

c.       2-3, osallistun myös talkoisiin.                       3                                                                          

d.  4 tai yli, lisäksi olen yhden seuran puheenjohtaja, toisen sihteeri ja toimin kisoissa koetoimitsijana tai minulla on tuomarin pätevyys.        4                                                 

4.       Montako lajia harrastat koirasi kanssa?

a.       Minulla ei ole koiraa.  0

b.    Meillä koira on perheenjäsen, ei ole aikaa harrastaa.    1                                                          

b.       No aloitettiin ensin yksi ja sitten toinen laji vei mukanaan.   2                                                 

c.    Äkkiä laskien 3 ja tarkemmin miettien 5 lajia. Lasketaanko tähän myös kickbike koiran kanssa?      4

5.       Vapaa-aika

a.       Vapaa-aikaa vietämme kuten normaalit ihmiset. Nämä kysymykset ovat kummallisia. 0        

b.       Koiramme kanssa käydään normaalit lenkit ja kesät vietämme yhdessä mökillä.        2

c.      Normaalit harrastukset ilman koiria ovat jääneet. En jaksa ensin käydä yksin hiihtämässä ja lähteä sen jälkeen koiran kanssa lenkille. Meillä on aamu-, päivä ja iltalenkki sekä koiratreenit pari kertaa viikossa.  3                                                                                            

d.     Normaalilenkit, viikonloppuisin kisat tai pidempi aerobinen lenkki koiran kanssa, 4 iltana eri koiralajien harjoitukset, sitten on koirien jumpat ja lihashuollossa käyttämiset.     4

6.       Auto

a.       Meillä ei ole autoa tai se on sedan.          0

b.       Farkku. Meillä oli aluksi sedan, mutta uima- ja metsäreissun jälkeen se vaihdettiin.  1        

c.  Tila-auto tai pakettiauto. Tuo meidän koira kasvoi sen verran korkeutta, ettei se enää mahtunut farkkuun./Kun tuli toinen ja kolmas koira, oli järkevää laittaa kunnon häkit taakse. Se on myös kolariturvallisempaa.  3

d.   Asuntoauto tai -vaunu. Siis onhan se paljon mukavampaa olla kisapaikalla omissa lämpimissä sisätiloissa. Lisäksi lomailu koirien kanssa sujuu mukavammin. Näemme kerran vuodessa jopa sukulaisia, koska voimme yöpyä heidän pihassaan.  4                                                      

7.       Vaatetus

a.   En oikein ymmärrä kysymystä. En kulje alasti ihmisten ilmoilla. Minulla on normaalit vaatteet.    0                                          

b.     Minulla on normaalit vaatteet ihmisten ilmoille ja metsään. Lisäksi koirallani on sadetakki pahimpia kurakelejä varten.     2                                                                                                 

c.   Minulla on koiraharrastuksia varten ns. rönttävaatteet, joita käytän kivituhkakentillä ja metsässä sekä sieltä palatessa läheisessä ruokakaupassa, jolloin väistelen koirattomia puolituttuja. Koirallani on sadetakki ja toppaloimi.     3

d.  Minulla on Haglöfsin ulkoiluvaatteet, merinovillaiset alusvaatteet, hattu ja kaulaliina, goretex-kengät ohuilla- ja paksuilla vuorilla, pitkä toppatakki, lämmitettävät hansikkaat ja kunnon sadevarusteet. En tarvitse ns. normaali-ihmisten vaatteita. Koirallani on jäähdyttävä loimi, merinovillainen loimi, sadeloimi, toppaloimi, talvitöppöset ja erilaisia Back on Track -tuotteita. Voisin vielä mainita, että ostin auton tupakansytyttimeen kytkettävän turkinkuivaajan. Lasketaanko tähän alumiinipeite, joka estää autoa lämpenemästä liikaa? Sen pitäisi olla autokysymyksessä.                      4

8.       Asunto ja sen varusteet

a.       Voi hyvä tavaton näitä kysymyksiä. Normaali ihmisasunto.         0

b.       Meillä on koiraportti, jotta koira ei kiipeä yläkertaan.   1       

c.       Meillä on kurasyöppö, työhuone on tavallaan koirahuone ja meillä on toinen pakastin koiran ruokia varten. Juuri nyt meillä on paljon mattoja lattialla, jotta koirat eivät liukastele.      3

d.    No me muutettiin maalle. On niin helppoa laskea koirat pihalle ja antaa niiden juosta vapaana omassa metsässä. Kun rempattiin, vaihdettiin lattia vinyylilankuksi ja laataksi, mikä ei ole koirille liukas eikä kärsi koirien kynsistä tai mahataudista.       4                                       

9.       Lihashuolto

a.   Mitä näillä kysymyksillä oikein ajetaan takaa? Käyn hierotuttamassa jumissa olevia niskojani parin kuukauden välein.      0          

b.      Käyn fysioterapiassa, koska loukkasin jalkani agilityssa/hakuharjoituksissa/koiratanssissa. 2 

c.  Koirani käy 1-2 kuukauden välein hierojalla, osteopaatilla, faskiakäsittelyssä, fysioterapeutilla tai akupunktiossa. Itse en ole käynyt vuosiin missään käsittelyssä. En ole tullut edes ajatelleeksi. Kai sitä joskus voisi?        4                                                                                 

10.   Ruokailu   

a.    Syön huolellisesti valmistettua ja terveellistä kotiruokaa. Minusta on kiva kattaa hienosti, silmänilo on puoli ruokaa! Käymme säännöllisesti ns. hienommassa ravintolassa ystäväperheidemme tai puolisoni kanssa. 0     

b.   Joskus on vähän kiire kaikkien koiraharrastusten kanssa, joten syön vähän enemmän valmisruokia. Koirani syö laadukasta koiranruokaa.     2                                                   

c.   Voi ei! Osasin jo pelätä tätä kysymystä. Oma ruokailu tahtoo jäädä kakkoseksi. Arkena syön usein valmisruokaa, kisa- ja koepäivinä ostan jotakin kanttiinista, paluumatkalla pizzan tai hampurilaisaterian. Ja kukapa ei metsässä nälän aiheuttaman heikotuksen tullen pistäisi poskeensa treeniliivin taskuun pilkottuja nakkeja? Jos teen kotiruokaa, jätän siitä pois valkosipulin, jotta koirani voi nuolla lautaseni. Koirani syö laadukkaammin ja terveellisemmin kuin minä: laadukasta nappulaa tai barffaa. Lorautan sekaan öljy- ja vitamiinilisää ja lopuksi annan puruluun. Kisoissa/kokeissa on koirille räätälöity energiajuomajauhe ja kisojen jälkeen palautusjuoma. Olen joskus keittänyt kotonani broilerinsydämiä tai possunsydäntä, joista koirani pitää.     4                                                               

11.   Koiran paikka kotona

a.       Ööp,öp, öp, top tykkänään! Älä tuo sitä sisälle! 0          

b.   Koirat saavat olla meillä sisällä, mutta sohvalle tai makuuhuoneisiin ei ole asiaa.      2             

c.   Koirani saa tulla myös sohvalle. Mikäs sen parempaa kuin katsoa televisiota tai lukea lämpimän koiran vieressä.    3                         

d.       En saa nukuttua, mikäli koirani ei ole polvitaipeessani tai ”lusikassa”.       4                              

12.   Puhelimen kuvat ja videot

a.   Selfieitä ja videoilta matkoilta ja kuvia ruokalautasista, kun olemme ystäväperheidemme kanssa syömässä.        0

b.       Kuvia ja videoita: minä ja koira, perhe ja koira.     3                                 

c.  Muisti alkaa olla loppu. Puhelimessa on aika paljon kuvia koirastani, mutta etenkin koiravideot vievät paljon tilaa. Miksi kännyköissä ei ole enemmän muistia? 4                                           

13.   Facebook-kaverit

a.       Luokka-, opiskelu- ja työkaverit.    0                                                                                         

b.       Em. lisäksi koirakavereita.           1                                                                                            

c.   Lähinnä koirakavereita, koiraseuroja ja -yhdistyksiä. Jälkimmäisiin päivittyy nopeimmin tiedot eri koiratapahtumista, lisäksi katson toisten treeni- ja kisavideoita. Muuten en ehkä olisi Fb:ssa lainkaan.     4                                                                                                                                

14.   Lomat

a.       Mitä ihmiset nyt lomalla tekee. Lähden normaalisti lomamatkalle.  Miten tämä kysymys liittyy koiriin?      0   

b.       Viime vuonna pidin vuosilomani pennun tulon jälkeen.      2                                                   

c.       Valitsen kohteeksi esim. luontokohteita, jonne voin ottaa koirani mukaan.    3                        

d.     Pidän lomat koiratapahtumien mukaan: SM-, PM, EM- ja MM-kisat, juhannuskisat, Keski-Euroopan kaikki Open- ja Cup-kisat. Jos koirani ei ole kisaamassa, meillä on kotona luottoihminen hoitamassa koirat.           4                                                              

15.   Tv-ohjelmat, suoratoisto

a.   Onko sinulla joku ongelma? Katson televisiosta ja Netflixistä ihan normaaleja ohjelmia. Työkaverini katsoo Pentuliveä, mutta minulla on muutakin tekemistä.        0

b.       Katson myös koiraan liittyviä elokuvia.     1                                                                             

c.       Suostun katsomaan vain sellaisia koiraelokuvia, joissa koira ei kuole.          2                         

d.   En ehdi katsoa televisiota arkisin. Jos en ole viikonloppuna treeneissä/kisoissa/kokeissa, valkokankaalla/isolla näytöllä/tv-näytöllä pyörii kisojen live stream ja toisella näytöllä live-tulospalvelu.  4

Tulos:

0-11 pistettä: Olet säästynyt koiraihmisyydeltä. Kaikille koirat eivät vaan ole Se Juttu. Ehkä ensi kerralla kannattaa valita "Tiedätkö Euroopan pääkaupungit?" -kysely.

12-30 pistettä: Suhtautumisesi koiriin on normaalia. Koiraihmisyytesi ei aiheuta liikaa muutoksia normaali-ihmisen elämään.

31-45 pistettä: Kuulut selkeästi koiraihmisten joukkoon. Kannattaa vähän varoa, jotta tila ei etene koirariippuvuudeksi.

45-60 pistettä: Vakava-asteinen koirariippuvuus. Yleensä tämä tila ei ole hoidettavissa. Saat pitkiä katseita ei-koiraihmisiltä, mutta niillähän ei ole enää mitään väliä. Vietät laatuaikaa ihmisen parhaan ystävän kanssa. Luultavasti kiikarissasi on uusi pentu.