V. 2022

Vuosi sitten: Mitä toivon vuodelta 2022?

En toivo ääneen mitään. En toivo myöskään kristallipalloa. En halua tietää kauheuksia etukäteen. Yritän jälleen kehittyä koiran lukijana, agilityohjaajana ja ihmisenä. Haluan tajuta, että elän just nyt vanhaa hyvää aikaa.

Miten kävi?

Jatkoin Giblin kanssa elämistä. Opettelin tarkkailemaan Giblin pieniäkin vihjeitä ihan arkielämässä. Tajusin, miten paljon informaatiosta on aiemmin mennyt ohi. Arjessa Gibli on osoittautunut kullanarvoiseksi. Töiden ajan Gibli pötköttelee, lähtee innolla lenkille ja käyttäytyy kaupungissa ihanan välinpitämättömästi. 

Lystiä ikävöin yhä.

Terveys

Sairauslomia ja eläinlääkärissä käymisiä kertyi muutama:

Tammikuussa kävin näyttämässä Giblin selkäpattia, mikä osoittautui epäilemäkseni talipatiksi. 

Maaliskuun alussa ultrattiin tricepsissä tuntunut jäykkyys/karheus. Löydökset sopivat vanhaan lievään venähtymään/revähtymään tricepsin alueella. Saatiin lupa jatkaa treenaamista, mutta jätin Giblin varmuuden vuoksi tauolle. Gibli sai laserkuurin. 

22.3. huomasin samalla alueella elokuussa tuntemani herneen uudelleen ja vein Giblin uudelleen näytille, toiselle eläinlääkärille. Ultraäänitutkimuksessa havaittiin pieni noin 0,5 cm kokoinen muutos ihonalaislihaksen ja tricepsin fascian välissä. Muutos oli keskeltä vähäkaikuinen, nesteen merkiksi. Muilta osin triceps oli siisti. Muutos ei vaatinut hoitoa tai jatkotoimenpiteitä - jos patti palailee, treenin jälkeen voi laittaa jäitä. 

25.3. Gibli sai ihorikon tassuunsa ja peruin katkerana seuraavan päivän halli-SM-kisat. 

5.5. tassuun tuli aristava makkara, josta etsittiin aluksi vierasesinettä. Gibli tutkittiin tarkasti, mm. rauhoitettuna x 3. Tassusta löytyi kasvain, joka osoittautui lopulta patologin tutkimuksissa hyvänlaatuiseksi. Ennuste oli, että paranemiseen menee kuukausia. Kannoin Gibliä pitkään ulos ja sisälle. Ehdin jo miettiä, että minusta tulee koiraton tai mitä harrastetaan kolmijalkaisen koiran kanssa. 29.5. makkara oli aika hyvin sulanut, Gibli kivuton ja päästiin palaamaan suht normaaliin elämään. 

Kesäkuun puolivälissä selässä oleva patti alkoi kasvaa suorastaan silmissä ja sain leikkausajan, koska ei nyt ollut täyttä varmuutta, onko se talia vai joku muu, koska neulanäyte kertoo vain neulaan osuneen kudoksen. Seuraavana viikonloppuna patti räjähti ja sisälsi talia, kuten pitikin. En leikkuuttanut koiraa, joka oli edellisessä kuussa nukutettu kolmesti. Patin jämä parani eläinlääkärin suosittelemilla hunaja- ja pihkamönjillä. 

Elokuussa Gibli sai kummallisen haavan räpylään varpaiden väliin. Muistelen irrotelleeni sitä ennen varpaiden välistä jättimuurahaisen - ehkä jälki oli siitä? Sitä hoideltiin viikko. 

13.8. kävin näyttämässä 2 uutta ihopattia, joista molemmista oli toinen eläinlääkäri sanonut aiemmin. Omiin sormiini ne tuntuivat samanlaisilta talipateilta, mitä Giblille tulee silloin tällöin. Neulanäytteiden perusteella ne sisälsivät talia ja tyydyin vastaukseen.

Syyskuussa Gibli haukkasi pihalta kasvia, joka googlailun perusteella on myrkyllinen ja voi tuhota munuaiset. Oksetin vetyperoksidilla. 

Omat: Maaliskuussa Gibli hyppäsi alaleukaani, kun yritin auttaa sitä jäätiköllä autoon nousussa. Oma hampaani katkesi ja korjattiin. Akillesteni kanssa sain olla varovainen koko alkuvuoden. Loppuvuodesta palasi vanha tuttu selkävaiva iskiasoireineen, mikä haittasi kävelyä ja agilitya merkittävästi.  

Hoidot

Gibli kävi keväisen laserkuurin lisäksi säännöllisesti fysioterapiassa, missä käytettiin myös faskiamenetelmiä. Tehtiin jumppia ja venytyksiä ohjeiden mukaan, ja ylläpitojumppaa epäsäännöllisesti.

ireneerling.kuvat.fi

Harrastukset

Koiratanssia jatkettiin alkuvuoteen ja kurssin loputtua jäätiin tauolle. Syksyllä ilmoittauduin kurssille kahteenkin otteeseen, mutta kumpikaan ei alkanut vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Tämä laji kiinnostaisi, mutta ilman systematiikkaa tahtoo jäädä.

Agilityssa kisattiin 86 starttia. Tehtiin 25 0-tulosta. Paras kisaviikko sattui elokuulle, jolloin tehtiin 6 nollaa. 12.6. Giblistä tuli agilityvalio. Rankingissa oltiin parhaimmillaan noin 28. sijalla. Halli-SM-kisat jäivät tassurikon vuoksi, MM-karsinnat tassukasvaimen, FMBB-kisat helteiden vuoksi (en ilmoittautunut joukkueeseen helteiden vuoksi, vaikka Gibli olisi joukkueeseen päässyt) ja elokuun SM-kisoihin jätin menemättä, koska ne pidettiin Rovaniemellä ja jo etukäteen uumoilin, että koirat tulevat liukastelemaan aidolla nurmella, kuten sitten liukastelivatkin. En ilmoittautunut FMBB v. 2023 joukkueeseen, koska kisat käydään Romaniassa, minkä naapurissa soditaan. Tulostensa perusteella Gibli olisi kuulunut siihenkin joukkuueeseen.

Eli 86 startista

• 0-tuloksia 23 kpl = 27 %, paranemista on vuoteen 2021 verrattuna, jolloin nollaprosentti oli 21.
• 5 vp. tuloksia 10 kpl (= 12 %)
• 10 vp. tuloksia 9 kpl (= 10 %)
• 15 vp. 1 (= 1 %)
• Hylättyjä ratoja 43 kpl = 50 %, verrokkina v. 2021 hylkäysprosentti 59

Nollaradat lisääntyivät prosentuaalisesti ja hylätyt radat vähenivät prosentuaalisesti myös. Virheet ovat alla yleisyysjärjestyksessä. Lista ei ole kattava. Välillä en ole merkinnyt hylätyn radan syytä, välillä olen merkinnyt useammankin virheen hylätyltä radalta.

• Ansaputki 16 kpl
• Hyppy väärin päin eli takaakierto suoraan tai suora hyppy takaa 15
• Puomi 12 
• Rima 11
• Pujotteluvirhe 9
• Keinu 7 virhettä: kerran puolesta välistä pois, kerran keinulle puolesta välistä, 4 x virhe ylösmenolla tai alastulolla, keinun ohi kerran
• Kielto 6
• Hypyn ohitus 5
• Ansa-A (Gibli meni A:lle, vaikka piti putkeen) 4
• Ylimääräinen hyppy 3
• Muurin kalikka 2
• A:lla virhe 2

Kouluttauduin OMD-metodien mukaisesti. Kesän jälkeen päätin alkaa ohjata rohkeammin. Loppuvuodesta lakkasin vaatimasta Gibliltä puomin ylösmenon ottamista, mikä helpotti treeniä ja kisaamista. Toki virheitä puomin ylösmenosta saatiin kuitenkin ja vireen noustessa tuli myös alastulovirheitä.

Muita kauheuksia

• Korona jatkui, mutta vaikutukset elämään alkoivat lievittyä.
• Ukrainan sota alkoi.

Mitä toivon vuodelta 2023?

Toivon terveyttä ja sitä, ettei tarvitse miettiä, minne mennä, jos itse pääsee pommisuojaan, mutta koira ei.

Koiraharrastusmielessä toivon kehittyväni koirani ohjaajana sekä kisoissa että siviilielämässä.