Bologna & Firenze 7.-10.4.2022

Varasimme matkan tammikuussa. Bolognaan halusin palata, koska se tuntui sympaattiselta etenkin turistien täyttämän Rooman jälkeen. Maailma ehti muuttua matkan varaamisen jälkeen. Matkaa ei olisi saatu peruttua ilmaiseksi ja lopulta vahvistui olo, että turvallisempaa on Italissa kuin Suomessa. Lisäksi tuntui hyvältä saada vaihtelua uutisten seuraamiseen täällä kotimaassa. 

Koronatoimet ovat Italiassa yhä jämäkämpiä kuin Suomessa. Mennessä piti täyttää koronaturvallisuuslomake, sisätiloissa oli käytettävä maskia ja koronapassia kysyttiin sisätiloissa myös. Lentokoneessa maski oli pakollinen.

Giblin vein tuttuun hoitopaikkaan keskiviikko-iltana ja sovin varajärjestelmästä, jos joku katastrofi sattuu.

Torstaiaamuna kello soi klo 4.15: tikkana ylös, pikaisesti lähtökuntoon ja kentälle. Lento kesti 3 tuntia ja koska kelloa siirrettiin tunti, perillä oltiin klo 9. Lentoasemalta vie keskustaan "junayhteys". Lainausmerkeissä, koska molemmat 2 vaunua olivat matkailuvaunun kokoiset, mikä herätti vain hilpeyttä. Mitään valittamisen sijaa ei jäänyt. Kyyti oli ripeä. 7 minuutissa oltiin keskustassa. 

Hotellihuone saatiin heti käyttöön. Hotelli oli sama kuin edellisellä kerralla eikä pettänyt odotuksissa. Siisti hotelli ja hotellihuone, ystävällinen henkilökunta ja monipuolinen aamiainen.

Näkymä hotellin ikkunasta. Katsokaa tuota pyörätietä!

Lämpöä oli 10-20 astetta, välillä tuuli viileästi. Lauantai-iltana satoi, muuten oli aurinkoista. 

Kiertelimme paljon Bolognan keskustassa. Sota näkyi parina rauhallisena mielenilmauksena. "Stop guerra!" (guerra= sota) Yritin kiivetä 90-metriseen torniin, mutta korkeanpaikankammolleni oli liikaa kiivetä vanhoja puisia portaita tornin reunoja pitkin. Ehkä pääsin noin 1/3-korkeuteen ja sitten oli tultava alas.

Kävimme San Lucan pyhäkössä n. 300 m kaupungin tasangon yläpuolella. Ajoimme sinne taksilla akillesjänteideni vuoksi, mutta palasimme kävellen katettua käytävää pitkin, 3,5 km alamäkeä.

Näkymä ylhäältä.

Tästä alkoi laskeutuminen.

Kaupungin päässä

Perjantai-iltana mietimme lauantaille jotakin ekstra-ohjelmaa. Keksimme reilun 100 km päässä olevan Firenzen. Ajatuksena oli käydä se katsastamassa sillä mielellä, että haluaako sinne matkustaa joskus uudelleen pidemmäksi aikaa. Firenzeen kulkee Bolognasta supernopea juna. Tosin huomaamamme maksiminopeus "jäi" 249 km:iin tunnissa. Lipun ostaminen oli helppoa. Junia kulkee tiheästi ja täsmällisesti. Lisäksi ne olivat siistejä. Bolognan päässä juna lähti 3. maanalaisesta kerroksesta. Firenzeen saavuimme 38 minuutin kuluttua.

Firenze

Firenze oli juuri niin täynnä turisteja kuin olin uumoillutkin. Tuli samanlainen olo kuin Roomassa. Pakollisten nähtävyyksien jälkeen palasimme Bolognaan. Ei jäänyt halua palata Firenzeen.

Sunnuntai oli vielä täysi päivä, koska kone lähti vasta illalla. Hotellihuoneen saimme pitää klo 15 saakka. Keskustan kaduilla autoilu oli yhä kielletty viikonloppuna, kuten viimeksikin. Ihmiset kävelivät kaduilla. Joka paikan täytti miellyttävä puheensorina. Katusoittajat olivat laadukkaita. Sinne jäävät italialaiset elämään.

Meidät toi Finnair kotiin yötä vasten.

Sain lomani aikana säännöllisesti Giblistä valokuvia, joissa vahvistui hyvä huolenpito. Hain Giblin maanantaina aamupäivällä hoidosta. Gibli tervehti minut iloisesti hyvävointisena. On kuulemma tervetullut hoitoon seuraavallakin kerralla.