Entiselämys on ranskaksi déjà vu.
Eilen töiden lomassa huomasin Giblin luputtavan tassuaan. Huomasin nuppineulan terävän pään kokoisen punoituksen polkuanturoiden välissä. Paketoin tassun varmuuden vuoksi. Töiden jälkeen huomasin Giblin vapauttaneen itsensä turhista käärylöistä ja nyt varpaassa oli vajaan sentin kokoinen märkivä ja vetistävä ihorikko.
Juoksepa itse tuommoisella jalalla soralla (lämmitellessäsi) ja kumirouheessa ja vältä sen jälkeen pahempi infektio. Eli se niistä Halli-SM-kisoista. Eikä toki ole ensimmäinen kerta agilityurallani. Lystin tassuvaivojen takia peruuntui monet isotkin kisat.
Nyt mietin, olisiko pitänyt jättää väliin kaduilla kävelyttäminen ja mennä vain metsän puolelle. Kadut ovat täynnä soraa ja ties mitä suolaa ja sulatusaineita. Olisiko pitänyt huuhtoa tassut jokaisen ulkoilutuksen jälkeen? Nyt välillä vain pyyhin tassut kostealla. Alkaako Gibli oireilla yhtä vahvasti kuin Lysti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti