167 119 - 229 - 31 - 1216 - Lysti ja Lykky mielessä, jumppaa, tanssia ja kisat

Ensinnä eilen Lysti oli hyvin vahvasti mielessä ja tuli kova ikävä. Vaikka Lystin kuolema on realisoitunut mielessäni, silti aika ajoin havahdun siihen, että tästä menetyksen pahasta unesta ei tosiaankaan enää yhtenä päivänä herätä. Siitähän se Lysti tuli mieleeni, kun yritin opettaa Gibliä hyppäämään käsieni välistä. Samalla muistin, miltä tuntui, kun Lysti hyppäsi käsirinkulani välistä. Kuinka pitkät karvat hipaisivat käsivarsiani ja tuntui suorastaan uskomattomalta, että niin iso koira koskettamatta sillä tavalla osasi. Ja tänään Sipoon kisoissa katsoin sisäkatossa pyöriviin tuulettimiin ja muistan, kuinka Lysti niitä säikkyi. 

No sitten kännykässä oli tallessa vielä tämä kappale, mitä soitin paljon Lykyn viimeisinä aikoina, kun alkoi tulla tunne, että aletaan upota spiraaliin.

Ei tämä onneksi yhtä synkeyttä ole ollut.

Giblin kanssa olen jumpannut sisällä ja "tanssinut" lähikentällä. Tuo pörreä, karvoja varistava ystäväni, edistyy mukavasti.

Tänään ajoimme Kaukisen tuomaroimille radoille. Kaikki radat olisivat olleet täysin mentäviä verrattuna kahden viime viikonlopun kamaliin ratoihin. Radat olivat hyvän väljiä, niissä oli silti kuitenkin kaikenlaista sopivan tuntuista haastetta.

1. agilityradalta tuli virhe A:n alastulolta virhe. Kepit Gibli pujotteli hienosti ja pelasti yhden pitkittäisen hypyn lukien jotenkin ihmeellisesti ajatukseni. Sitten ihan lopussa herpaannuin ja ohjasin Giblin muurin ohi, kun käänsin liian tiukasti. (Vau, siellä oli stream. Tässä näkyy eka rata.)
2. agilityradalla tehtiin minusta hienoa nollaa ihan loppuun saakka, missä A:n alastulolta taas virhe. Ei se puomin ylösmenokaan mikään ideaali ollut, mutta ei siitä virhettä tullut. Vitosella oltiin toisia ja ärsyttää, etten tajunnut pysäyttää Gibliä A:n alastulolle. Voittonolla olisi ollut tarjolla. (Video.)
3. hyppärillä oli paljon käännöksiä, hankalia linjoja ja mahdollista imuroida takaakierroissa tai etupuolelta otettavissa hypyissä koira väärälle puolelle rimaa. Mutta sain pysyttyä riittävästi edellä ja ohjattua siksi sujuvasti. Pujottelussa Gibli kesti hienosti erkaantumiseni. Lopussa vauhti tuntui kovalta ja jo toisen kerran tänään, kuin ajatukseni lukien, Gibli haki sulavasti toiseksi viimeisen hypyn vilautettuani aavistuksen vastakkaista kättä. Sitten oltiin nollalla maalissa. Ja vihdoin tuli SE. Se saumattoman yhteistyön tunne, kun murto-osasekuntipeli osuu just nappiin kovassa vauhdissa. Sanoinkin maalissa ääneen "hui kauhistus", kun hyvät väreet meni pitkin selkärankaa. Tässä on video hyppäriltä.

          Voitettiin se rata.

Miinukset:

• Kisa-A:lle on nyt oikeasti keksittävä jotakin. Treeneissä virhe ei näy. Pitääkö palauta pysäytys-alastulolle? Ei kai?!
• Puomin ylösmenot...

Plussaa:

• Gibli alkaa lukea ajatuksiani. Kisakaverini pelasti kaksi hyppyä hakemalla ne juuri oikealta puolelta ja hyppäämällä hypyt ihan pitkittäin.
• Hyppärin fiilis. Sitä ei kukaan vie ikinä pois. 

Pieni Gibli on täyttänyt kahdet isot saappaat. Tänään olisin hyppärillä voinut soittaa tätä Lykyn kappaletta. Kuten joku on kommentoinut: kun tämän laittaa soittamaan autoillessa, nopeusrajoitukset menettävät merkityksensä.