Kävin hyvävireisellä Giblillä treenaamassa hallilla. Palkkasin tiuhaan ja sitä aion harrastaa jatkossakin.
- Kepit puomin takaa leijeröiden *check*
- Putki-puomierottelu *check*
- 4 hypyn ratakuvio putkihämyllä *check*
- Sivuirrotus
- Takaakierto putken edessä
- Siivekkeen ympäri pyörittäminen
- A x 1
- Puomi
 |
| Kuva: P. Strübing |
Niin. Katsoin eilen livestreamia SM-kisapaikasta. Kisat pidetään luonnonnurmella. Eilen Turussa ei satanut (lähde: Ilmatieteenlaitos). Lähes kaikki belgianpaimenkoirat kaatuivat. Päätin jättää lähtemättä.
Gibli on kerran kaatunut luonnonnurmikisoissa. Sitä lihasvammaa paranneltiin 3 tai 4 viikkoa. Se on muljahtanut nurin myös lyhyellä nurmella treenatessa. Lystin olen kerran "kaatanut" liukkaassa sisähallissa. En ollut startata, mutta starttasin kisakavereiden valettua minuun uskoa "ohjaat ajoissa, niin koira ei kaadu". Lysti kaatui siinä missä pelkäsinkin ja loukkaantumisen jäljet ovat yhä havaittavissa, vaikka silloin toipuikin.
Nämä liukkaat alustat jakavat porukkaa. Osa ei välitä. Osa ei tsekkauta koiraansa asiantuntijalla kaatumisen jälkeen. Osa on sitä mieltä, että koiria kuuluisi treenata liukkailla alustoilla tai esim. nurmella, jotta tottuvat sillä liikkumaan. Outoon alustaan totuttelussa on mielestäni järkeä, mutta liukkaalla treenaamisessa ei. Eihän ihmisetkään totu liikkumaan jäätiköllä.
 |
| Meillä synkkaa. |
Sitten on ihan fysiikan lait, jotka liitän rotukysymykseen. Bortsut pysyvät pystyssä tai tassut vain lipsuvat, belgit kaatuvat. Omista fysiikan opinnoistani on aikaa, mutta jotenkin muistan 2 kaavaa. E=mgh ja E= ½mv"toiseen" ja F = ma.
Ensimmäinen on potentiaalienergia, missä m = siirrettävän kappaleen massa, g = putoamiskiihtyvyys (Maan pinnalla n. 9,81 m/s2) ja h = kappaleen korkeus eli etäisyys vertailutason suhteen. Nämä laskut voivat olla ihan seestä, mutta jotenkin yritän hahmottaa mielessäni, miten koiran paino ja korkeus vaikuttaa voimaan/energiaan, millä tassu osuu maahan ja paljonko kitkaa pitäisi olla, jottei tassu lipeäisi. Esimerkki-bc painaa 17 kg ja massa on 4 tikun varassa noin 48 cm korkeudella. Potentiaalienergian määräksi tulee 80. 23-kiloinen belgi, jonka massa on 55 cm korkeudella, saa potentiaalienergiaksi 124 J versus bc:n 80.
Liike-energiasta: Jos bc juoksee 5 m/s, liike-energiaksi tulee ½ x 17 x (5,0 pot 2) = 213 J. Liike-energian määräksi 23-kiloiselle belgille tulee 288 J. Luulen, että tuo jälkimmäinen on se juttu, mikä kaataa belgit herkemmin.
Mutta sitten vielä yksi hyvä: F = ma, eli voima on massa kertaa kiihtyvyys. Jos kiihtyvyys olisi 5,5 m/s2, bc:n eteenpäin vievä voima olisi 5,5 x 17= 94, ja belgin 5,5 x 23 = 127. Kitkalaskuista en muista tuon taivaallista, mutta tuota voimaa kitkan pitäisi vastustaa ja jos kitkaa ei ole riittävästi, tassu luistaa. Ehkä kysyn laskuista vielä joltakin fyysikolta.
Joka tapauksessa ajattelen niin, että oma koira olisi hyvä tuntea. Tähän mennessä tiedän, että Gibli mm. kaatuu herkästi nurmella ja uuvahtaa herkästi helteessä. Niillä mennään.
***
Illalla kävin kipaisemassa Malminkartanon portaat. Ekat 100 porrasta meni kevyesti. Tokat 121 porrasta hapotti ja hengästytti. Kolmannet reilu 100 porrasta eivät olleet hirveät, mutta eivät kevyetkään. Sitten vähän lisäsin ohjelmaa. Menin ekat 100 porrasta jättäen joka toisen väliin. Sitten kipitin autolle ja kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti