Gibli on ihana hoidettava, lähinnä vilpittömän kiinnostunut raplaamisesta. Kunpa nyt tassu kuivuisi pian. Olisi kivaa olla metsässä ja järven rannalla ja uiskennella yhdessä.
Eilisen kuvaamisen jälkeen aukeni se osa haavaa, mikä oli kiinni puristunut ja näkymätön, ja muodosti palkeenkielen. Ei nyt sillä, että mitään dramaattista olisi, vaan sillä, että saanpa selityksen, miksi haava näytti metsässä isommalta.
 |
| Eilen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti