Oli Suomalainen tuomarina. Etukäteen ajattelin, että saadaan varmaan treenattavaa ja niin saatiinkin. Ongelma on se, että treeniin tarvitsisi kisamittaisen radan, jotta pääsisi harjoittelemaan 5 pitkittäisen hypyn clip-clap-sarjoja, mutta täkäläinen halli on alimittainen.
1. Hyppyradalla oli heti alussa hyppy seinään päin, ja siitä aika mutkikas reitti pituuden kautta kepeille. Sattumalta sama kulma kuin torstain treeneissä. Hyvin sujui. Seuraavat koukerotkin sujuivat. Keskivälin jälkeen Gibli otti ylimääräisen hypyn ja se oli siinä sitten. Mutta ihan hirmuisesti hyvää.
2. Agilityradalla sössin heti alkuvaiheilla takaakierron suoraksi hypyksi. Myöhemmin puomin ylösmeno olisi ollut siinä ja siinä. Kepit Gibli jätti kesken, se oli kohta, mistä piti lähteä vauhdilla väärään suuntaan. Otin ne uusiksi, en tiedä, olisiko pitänyt noin niin kuin vireen kannalta. Sitten tehtiin rentoa nollaa loppuun. Selvitettiin monta ansakohtaa. Gibli ohjautuu putkienkin edessä hyvin.
3. Hyppyradalla Gibli oli sukkelan oloinen, mutta keppi-putki-erottelu ei toiminut. Näytti siltä, että Gibli ei nähnyt puna-vihreitä keppejä vihreällä keinonurmella, mutta pysähtyi oma liikkeenikin. Lopun clip-clap-sarja mentiin hyvin eri tavalla kuin tuomari oli ajatellut, mutta Gibli oli maalissa tyytyväinen.
Ja kyllä olin minäkin tyytyväinen Gibliin, sen ohjautuvuuteen ja käytökseen.
Kotona muistelin Lykkyä näin pyhämiesten päivänä - ja yhtä Suomalaisen meille mahdotonta rataa. Oi että miten oikein koskee katsoa tuota haikeuden takia. Ole hyvä Lykky, siellä jossakin, estradi on sinun. Näytä vähän menemisen meininkiä. Et sinä unohdu.
Kohti ääretöntä ja sen yli. (Buzz Lightyear Toy Story)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti