15 910 - 58 - 10- 358 - Ja Giblille kolme hylkäystä

Oli Suomalainen tuomarina. Etukäteen ajattelin, että saadaan varmaan treenattavaa ja niin saatiinkin. Ongelma on se, että treeniin tarvitsisi kisamittaisen radan, jotta pääsisi harjoittelemaan 5 pitkittäisen hypyn clip-clap-sarjoja, mutta täkäläinen halli on alimittainen.

1. Hyppyradalla oli heti alussa hyppy seinään päin, ja siitä aika mutkikas reitti pituuden kautta kepeille. Sattumalta sama kulma kuin torstain treeneissä. Hyvin sujui. Seuraavat koukerotkin sujuivat. Keskivälin jälkeen Gibli otti ylimääräisen hypyn ja se oli siinä sitten. Mutta ihan hirmuisesti hyvää.

2. Agilityradalla sössin heti alkuvaiheilla takaakierron suoraksi hypyksi. Myöhemmin puomin ylösmeno olisi ollut siinä ja siinä. Kepit Gibli jätti kesken, se oli kohta, mistä piti lähteä vauhdilla väärään suuntaan. Otin ne uusiksi, en tiedä, olisiko pitänyt noin niin kuin vireen kannalta. Sitten tehtiin rentoa nollaa loppuun. Selvitettiin monta ansakohtaa. Gibli ohjautuu putkienkin edessä hyvin.

3. Hyppyradalla Gibli oli sukkelan oloinen, mutta keppi-putki-erottelu ei toiminut. Näytti siltä, että Gibli ei nähnyt puna-vihreitä keppejä vihreällä keinonurmella, mutta pysähtyi oma liikkeenikin. Lopun clip-clap-sarja mentiin hyvin eri tavalla kuin tuomari oli ajatellut, mutta Gibli oli maalissa tyytyväinen.

Ja kyllä olin minäkin tyytyväinen Gibliin, sen ohjautuvuuteen ja käytökseen.

Kotona muistelin Lykkyä näin pyhämiesten päivänä - ja yhtä Suomalaisen meille mahdotonta rataa. Oi että miten oikein koskee katsoa tuota haikeuden takia. Ole hyvä Lykky, siellä jossakin, estradi on sinun. Näytä vähän menemisen meininkiä. Et sinä unohdu. 

Kohti ääretöntä ja sen yli. (Buzz Lightyear Toy Story)

15 566 - 65 - 10 - 354 - Ja Giblille vähän agilitya

Käväisin Giblikin kanssa hallilla nopsaan. Tehtiin lyhyet ja nopsavauhtiset treenit, mihin kuului kauempaa ohjattu hypyn takaakierto molempiin suuntiin. Sitä pitikin kertailla, koska kaksi eka kertaa koiruus hyppäsi suoraan. Tuli treeni siis hyvään saumaan. Toisena teetin keppien 90 asteen avokulmaa "ulkopuolelta" ohjattuna ja siirryin keppien vasemmalle puolelle Giblin takaa, ja sama keppikulma, kun vaihdoin puolen keppien lopuksi. Pujottelu tuli näin 4 x. Mielestäni Gibli on saanut hyvin itsevarmuutta. Ulkona katsoin, että tassut osuivat puomin kontakteille.

Sitten käytiin kävelemässä ulkoilualueella. Annoin koirien haistella rauhassa, mindfulness-kävelyä itsellenikin.

Koronasta tuumin sellaisia, että kait sitä on opeteltava elämään "normaalia" elämää maski päässä ja käsiä desinfioiden varsin pitkään, vuosia? Loppuikä?

Katselin eilen Lystiä, kun se kirmasi metsässä Giblin perään. Ei enää pitkästi, mutta muutaman kymmenen metriä. Giblihän haastaa sitä aina jahtaamaan itseään ja välillä onnistuukin. Näyttää molemmilla olevan kivaa. Leikki loppuu joka kerta yhteiseen mielenkiintoisen hajun haisteluun tai mustikan syöntiin. Niin, siis katselin Lystiä. Mietin, miten se on ollut lempeä ja samalla jämäkkä koira, ja taitava Giblin kanssa. Kuinka rohkea se on ollutkaan, kun on uskaltanut vastustaa pelkojaan. Eihän sellainen tiedä rohkeudesta mitään, joka ei pelkää ja ylitä itseään. Illemmalla harjasin ja hieroin sitä. Aika usein huomioin, "mitä kaunotar Lysti?" Saan vastaukseksi lauhkean hännän heilautuksen. Kuinka arvokas se onkaan omana itsenään.

Tuona kesäisenä päivänä istuimme vierekkäin Jyväskylän rantapuistossa ja katseltiin maailman menoa.

15 163 - 74 - 10 - 354 - Ja Giblille agilitya

 Tein Giblille tämän näköisen radan:

• Gibli kulki sukkelan oloisesti.
• Hyvin sujui putki-puomi-erottelu. 
• Pujottelu onnistui, pystyin leikkaamaan tiukasti takana, kunhan en äkillisesti nykäissyt. Testasin keppejä myös sulkukulmaan ja puolenvaihtoa ennen ja jälkeen pujottelun. Ennen pujottelua puolenvaihto tuntuu itselle kivemmalle.

Korona porskuttaa. Kait pitää oppia elämään maski päässä. Ja toivoa, että muutkin pitää. Ihmisten metri tai kaksi on hyvin alakanttiin mitattu.

13 849 - 62 - 7 - 351 - Ja ulkotreenit

Giblin kanssa kävin treenaamassa juttuja, jotka jäivät viime viikonlopulta mieleeni - ja lisäksi yhtä rataa, missä oli putkiansa keppien takana. Gibli haki kepit hyvin, ja lisäksi se kääntyy putkenkin edessä hyvin. Tässä on video. Lopuksi alkoi sataa lunta. Ehkä seuraavat ulkotreenit ovat keväällä.

Lysti voi yhä hyvin.

13 132 - 56 - 6 - 351 - Ja Giblille kisamenestystä

Ilmoitin Giblin kisoihin Vantaalle. Mietin kyllä kahdesti, että pitääkö sitä koronaa ihan varta vasten lähteä hakemaan, mutta kisajärjestelyt nähtyäni ne näyttivät niin harkituilta ja turvallisilta, että uskalsin osallistua. HSKH:lle pinnat! Kuten joku Euroopan halki Suomeen ajanut totesi: ulkomailla tuntui turvallisemmalta, koska viruksen torjunta oli niin säntillistä, mutta Helsingistä pohjoisempana välinpitämättömyys alkoi pelottaa. Ja voin sanoa, että näillä korkeuksilla turvavälit ja maskin pitäminen ovat yhä vitsi.

Kisat alkoivat aamulla. Viikko sitten aamupimeässä pelotti hirvet epämukavan paljon. Lisäksi inhoan sitä fyysistä oloa, mikä tulee klo 5 herätyn ja liian vähän nukutun yön jälkeen. Vähän etoo ja huimaa ja yrittää olla ihan skarppi ja silti on vähän toistaitoinen. Niinpä varasin 74 eurolla huoneen Clarion Aviapoliksesta. Lysti jäi kaverille hoitoon, koska ei hotelleista ole ikinä nauttinut enkä halua sitä pitää turhaan autohäkissä ja viedä turhaan paikalle, missä se on kisannut monta kertaa. Sisäänkirjautuessani sain jäsenenä 4 euron lahjakupongin eikä koirastakaan mennyt viikonloppuna lisähintaa, mikä on ollut monessa hotellissa 20 euroa. Korona oli huomioitu joka paikassa. Käsidesipisteitä oli runsaasti, henkilökunnalla maskit, samoin asiakkailla.

Gibli nuuskutteli aluksi huonetta, mutta asettui sitten. Hain alakerrasta itselleni ruokaa. Palatessani hissille kuului säännöllinen rämpytys ja "yhden" huoneen ovenkahva liikkui ylös ja alas. Giblihän se siellä paineli oven kahvaa, jos pääsisi valitsemaan iltapalaa itsekin. 

Käytiin kävelyllä. Oli aavemaista, puuttui jonkin zombie- tai viruselokuvan avaruusasumiehet. Kontrasti edelliseen Hki-Vantaan vierailuun, jolloin lähdin matkalle, oli valtava. Näin yhden lentokoneen ilmassa illalla (ja yhden seuraavana aamuna). Muuten koneita oli parkissa lentokentällä. Lentokenttäbussit ajoivat ohi tyhjinä kolisten. Taksijono odotti asiakkaita.

Ilta ja yö sujui rauhallisesti. Gibli on hyvä unikaveri.

Aamulla olikin pakkasta. Syötin ja ulkoilutin Giblin. Aurinko nousi. Oli aika maagista: nurmi oli kuurasta harmaa ja kiiltävä. Vein Giblin autoon, jonka lasit olivat jäässä. Puin toppaloimen, jonka nappasin lähtiessäni mukaan varmuuden vuoksi, onneksi. En siis halunnut Giblin jäävän hotellihuoneeseen, vaan rauhoittuvan tuttuun autoon. Hotkin aamiaisen. Aamiaispöydässä oli kumihanskalaatikoita ja käsidesejä. Luovutin huoneen eli tiputin hotelliavaimen kontaktivapaaseen ExpressExit-laatikkoon. Parkkilipuke ei toiminut, joten portti avattiin etänä enkä maksanut lopulta pysäköinnistäkään mitään. 

Mietin, että vastaavin järjestelyin voisin ihan oikeasti matkustaa ulkomaille. Vaikka pitkäksi viikonlopuksi, jotta tarvittaessa ehtii Suomeen sairastamaan? Ei nyt minnekään ruuhkaiseen koronakeskukseen, mutta jollekin väljemmälle seudulle? Ei se maski nyt kaikkea pilaa eikä sitä ole pakko riisua lentokoneessakaan. Aikuinen pärjää tunteja syömättä ja juomatta.

Ojangossa oli tuomarina Laitinen. Ilmoittautumista varten oli ulkona teltta. Jätin siihen kisakirjan ja sain numeroliivin. Ulkona olevaan pöytään oli teipattu ratapiirrokset, joista otin kännykkäkuvat, kuten moni muukin. En jäänyt ruuhkauttamaan pöydän ympäristöä. Tutustuin ratapiirroksiin autossa omassa kuplassani. Rataan/halliin pääsi tutustumaan vasta omassa ryhmässään, max 20 hlöä kerrallaan. Kaikilla oli maskit. Poistuminen tapahtui eri kautta kuin sisääntulo. Käsidesejä oli runsaasti. Startattiin ekana omassa luokassamme. Halliin pääsi suorittava koira ja 3 seuraavaa koirakkoa. Näin vilaukselta pikkumaksin suoritusta. Odotuskarsinat olivat muutaman metrin välein. Yleisöä ei ollut - eikä toisten suorituksia siis nähnyt, ellei lasketa edellisiä koirakoita. Oli vain tuomari ja henkilökunta. Etuovesta sisään ja hätäuloskäynnistä hallin takaa ulos. Minulle järjestely sopi hyvin. Lisäksi olen aina pitänyt alkupäässä lähtemisestä.

Eka agilityradalla A oli neljäntenä ja sen jälkeen oli otollisesti rengas, mutta piti kääntyä oikealla olevalle hypylle. Uumoilin, etten ehdi vaihtamaan puolta Giblin edellä, oikeasti ehkä olisin ehtinyt. Gibli otti renkaan ja siitä tuli hylky. Myöhemmin myöskään putki-puomierottelu ei toiminut. Rimojakin tippui Giblille oudolla alustalla 2-3, mikä on poikkeuksellista. Kepit sujuivat hyvin, vaikka menivät kevyesti seinää päin.

Toinen rata oli hyppäri. Turvauduin siinä pakkovalssiin ja kahdessa kohtaa takana leikkaamiseen, vaikkakin Gibliä olisi hyvä vedättää edestä. Taktiikka kuitenkin toimi ja tehtiin nolla, jolla sijoituttiin kolmansiksi. Jäätiin kärjestä 3,5 sekuntia, mikä on paljon, mutta lenkitettiinkin.

Kolmas rata oli agilityrata. Olin havahtunut aiemmin siihen, että meillä oikeasti on jo 5 nollaa SM-kisoja varten ja olisi oikeasti aika alkaa jahdata myös tuplanollaa. Päätin kuitenkin keskittyä ohjaamaan Gibliä hyvin, koska se tuplan ajattelu oikeasti pilaa suorituksen. Kolmas rata oli samalla alustalla kuin ensimmäinen, millä Gibli tiputteli rimoja, joten päätin tukea sitä hypyillä paremmin. Ennen rataa iski kauhea black out "Mitä tapahtuu A:n jälkeen? Minne piti mennä puomin jälkeen?" Onneksi näin edellisen pikkumaksin rataa ja muistini palautui. Kepeille (5) vienti oli erityisen hankala. Erotteluna oli putki ja kulmana hankala avokulma. Mallasin siihen monenlaisia ohjauksia ja päätin lopulta yrittää jotakin päällejuoksun ja vastakkaisen käden sekoitusta. Gibli lenkitti, mutta löysi kepit kuitenkin eikä haksahtanut putkeen. Turvauduin keppien jälkeen takana leikkaamiseen, vaikka mietin nopeampiakin ohjauksia. Sen verran se tupla ajattelutti. Seuraavaksi selvitettiin putki-puomi-erottelu. A:n jälkeisen hypyn jälkeenkin Gibli lenkitti, mutta kuuliaisesti ohjautui  pois "ansahypyltä". Loppuun olin putken jälkeen kaavaillut tarvittaessa päällejuoksua, mutta ehdin persjättöön. Gibli piti rimat ja niin meillä oli nolla. Siis tuplanolla sijoituksella 2. Ja myös agilityserti. Meillä on nyt 7 nollaa, joten yksi uupuu SM-kisoja ajatellen.

Ystäväni kanssa haettiin pizzat kisojen jälkeen. Ajettiin autot vierekkäin ja syötiin pizzat ikkunat auki vajaan 2 m etäisyydellä toisistamme. Kotona pesin Giblin.

Miksi kirjaan nämä koronasysteemit ylös? - Toivon, että tämä kaikki koronajärjestely on edes vuoden päästä historiaa. Tai puolen vuoden. Tai edes joskus.

Lysti voi hyvin.

Lysti toipuu ja Giblin lyhyet agilityt

Lysti alkoi toipua nopeasti. Ruoka maistui jo tiistaiaamuna.

Kävin tiistaina lyhyen aikaa treenaamassa Gibliä. Teetin ne kohdat, joissa sössin viime kisoissa. Gibli kyllä osaa siivekkeen ympäri kierrättämisen ja päällejuoksun, jos vaan ohjaan. Mentiin kahdet hyvävauhtiset kepit myös.

Eilen kävin rauhallisella metsäkävelyllä. Pysähtelin usein ja otin valokuvia. Näin molemmat koirat saivat edetä haluamaansa vauhtia. Lysti näytti siltä kuin ei olisi ikinä mitään sairastanutkaan. Toppuuttelin sen juoksemista. Mustikat maistuvat vielä molemmille, vaikka omassa suussani ne maistuvat vetisiltä.

12 212 - 46 - 10 - 346 - Ja Lysti sairastaa

Lysti alkoi oireilla lauantaina. Eilisiltana ei maistunut ruoka, yöllä rakas ystäväni oksensi, aamulla ei maistunut ruoka. Maha oli kipeä. Sitten alkoi kipuvingahtelu, välillä koira makasi, välillä liikkui levottomasti. Piimä ei maistunut. Onneksi töissä oli peruutuksen vuoksi taukoa. Soitin eläinlääkäriin ja sanoin epäileväni haimatulehdusta. Sinne saatiinkin mennä heti. Lysti laitettiin heti tippaan ja otettiin verikokeet. Annettiin mm. pahoinvointilääkettä. 

Haimatulehdus sitten varmistuikin. Kotiuduttiin lääkkeiden ja kanyylin kera. Mikäli ruoka ei maistu tai on pahoinvointia, huomenna nesteytetään lisää.

Onneksi iltaruoka upposi hyvällä ruokahalulla ja maha tuntuu rauhoittuneen. Kipuvingahtelu jäi eläinlääkäriin. Tämä on ainakin kolmas varmistettu haimatulehdus, muistelen niitä olleen kyllä enemmänkin. Rasvaisen ruuan kanssa pitää olla tosi tarkka. Tätä saattoi laukaista juustosiivu (1 lauantaina) tai eilen annettu nokare pannukakkua tai lauantainen stressi tai joku...? (Ja nyt tajusin, että syyllinen on pieni possunkorva, jonka Gibli sai kisapalkinnoksi, ja jonka annoin Lystille perjantaina. Voi itku.) Joka tapauksessa, rakas Lysti, surulliselta tuntuu sairastamisesi.

***

Ja sitten se onneton korona. Nyt alkaa näyttää "hyvältä", kun alkaa sairaala- ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä lisääntyä. 

Hyvä artikkeli maskien hyödystä on tässä. Jaan ihan kirjoittajan luvalla. Jos ette jaksa lukea (ei se pitkä ole), tässä mielestäni tärkeimmät lainaukset: 

• "Hongkongin yliopiston tutkijat asettivat hamstereita kahteen häkkiin – toiseen Covid-19-virukseen sairastuneita ja toiseen terveitä eläimiä – ja sijoittivat niiden väliin kirurgista maskia vastaavan esteen. Ilman välisuojaa kaksi kolmesta terveistä hamstereista sai infektion, mutta maskin suojaamista vain 25 %. Lisäksi välimaskin suojaamat hamsterit sairastuivat lievempään tautiin." 
• "Mortaliteetti oli nelinkertainen valtioissa, joissa maskien käytöstä ei ollut ohjeita, verrattuna valtioihin, joissa se oli pakollista tai suositeltua." 
• "Maskien käyttö saattaa suojata, ei vain hamstereita, vaan myös ihmisiä vakavammilta koronainfektion muodoilta. Katsaus viittaa Gandhin ja työtoverien heinäkuussa julkaisemaan artikkeliin, jonka mukaan maskin käyttö pienentää infektion aiheuttavan viruksen annosta, mikä johtanee lievempään ja jopa oireettomaan tautimuotoon. Samalla näin ehkä saavutettaisiin laumaimmuniteetti vähäisemmin vaurioin..." 
• "Ehkä nyt on jo aika jättää taakse pohdinnat siitä, aiheuttaako maskien käyttö ”väärää varmuutta” ja siten riskikäyttäytymistä. Tutkijat tuntuvat pikemmin ajattelevan niin, että maskien käyttö vahvistaa esimerkin tavoin ihmisjoukkojen suojakäyttäytymistä ja muistuttaa jaetusta vastuusta."

Erityisesti tuosta viimeisimmästä kohdasta olen samaa mieltä. Mielestäni maskien käyttäjät ovat käyttäytyneet tarkemmin kuin muut.

11 580 - 37 - 5 - 346 - Ja Gibli olisi ansainnut parempaa

Olin kisoissa Giblin kanssa Muotkan radoilla, jotka olivat oikein mukavia.

1. Hyppärillä toinen hyppy oli takaakierto. Ohjasin Giblin sen taakse putkeen. Putki oli usean metrin päässä, joten ei edes kunnon ansaputki. Sen jälkeen tehtiin "nollaa" maaliin saakka. Pikkuisen otti päähän oma ohjaukseni, varmaan peitin siivekkeen.
2. Hyppärillä tehtiin nollaa ihan loppuun saakka. Sitten jäädyin sekä mentaalisesti että fyysisesti 3. viimeisellä hypyllä, jolle olin miettinyt päällejuoksua ja siivekkeen ympäri kierrättämistä. Toteutin välimuodon ja Gibli oli samassa putkessa väärään aikaan kuin eka radallakin. Nollia tuli 2 siltäkin radalta (kuten ekaltakin), joten olisi meidänkin nolla sinne mahtunut. Gibli olisi ansainnut parempaa ohjausta.
3. Agilityradalla tehtiin nolla ja sijoituttiin kuudensiksi. Oli meillä pari täpärää tilannetta, mutta saisi Gibli edetäkin ahnaammin.

Lähes kaikilla oli hallissa maskit, kuten oli vahvasti suositeltu. Turvavälit eivät rataantutustumisessa toteudu, koska on aina niitä "minä tulen nyt kädet levällään koiraani ohjaten ja käskyttäen". Jos et väistä, jäät alle.

Gibli ohjautuu herkästi ja uskollisesti. Pysyi lähdössä, piti rimat, pujotteli virheittä ja otti kontaktit.

Lysti oli pojan hoivissa.

11 049 - 31 - 5 - 346 ja Timo Liuhdon koulutus

Olipa taas hyödyllinen Timo Liuhdon koulutus naapuriseurassa. Sain moniin asioihin selityksen tai uuden näkökulman. Kunpa olisin käynyt vastaavassa opissa jo Lystin ja Lykyn kisa-aikoina. 

Eka sessiossa Gibli oli oikeasti hyvä, kunhan osasin nykäistä sen 4. hypyn viskin jälkeen oikeaan suuntaan. Ohjaus ja eteneminen radalla tuntui sujuvalta eikä tullut kiire. Tuli "se kuminauhaolo" erityisesti, kun leijeröin putken ja hyppyytin Giblin sen toisella puolen. Toisessa sessiossa treenattiin wrappeja ja sain niihinkin uusia ideoita. Kaiken kaikkiaan miellyttävä illansuu.

Muistiin:

• Lähdössä voit merkitä oikean hypyn sijoittumisellasi (rima) ja rintamasuunnallasi (esim. pakkovalssissakin).
• Kannattaa opetella oma koira, miten se kääntyy milläkin ohjauksella. Gibli tarvitsi viskileikkauksen jälkeen pienen nykäyksen, jotta sain sen oikein seuraavalle hypylle. 
• A ja kepit hyvät.
• Saksalainen sujui hienosti ja sain sen ohjauksesta hyvää palautetta. Gibi tuli hienosti, mikä mahdollisti oman etenemiseni.
• Helikopteriohjausta en kokeillut Giblillä, mutta kokeile jatkossa itse.
• Wrapin ja ristiin hyppyyttämisen erosta tuli tärkeää oppia: oma eteneminen oikeaan suuntaan,  katse, koiran voi kieputtaa myös taakse ohjaavalla kädellä - tämä tuntui auttavan Gibliä. Olen turhaan sotkenut niistoa wrappiin. Ohjaa alhaalta, jotta koira sukeltaa ja pääsee ponkaisemaan alhaalta ylös. Wrapissa kannattaa opetella myös koiran kääntämistä ennen hyppyä omalla ohjauksella, ja/tai kokeilla rimaa ja ohjureita apuna.
• Japanilainen toimi, muista vastakkainen käsi laukan vaihtoon.
• Leijeröinnissä onnistuin jo eka kerralla rytmittämään etenemiseni oikein - sama juttu kuin heinäkuun putki-keppi-treenissä! Oli upea katsoa, kuinka Gibli eteni korvat luimussa, kuunteli minua samalla, kun eteni oikein.

10 929 - 28 - 8 - 346 - Puolukassa ja pujottelua

Eilen oltiin metsässä. Hompsin poimia puolukoita 0,8 litraa. :D Koirat söivät mustikoita.

Tänään kävin treenaamassa Gilbertan kanssa kentällä pujottelua. Putkihäiriötä oli sekä ennen keppejä että niiden jälkeen. Vähensin keppien määrän kuuteen, jottei toistoja tulisi liikaa. Myös 2 hypylle oli putkihäiriöt. Gibli ei onneksi erityisesti rakasta putkia, mutta saahan sen niihin menemään, kun ne sijoittaa tarpeeksi hankalasti. 

Ja himputin korona. Saa nähdä, milloin hallikisat loppuu. Kait kisat pystyisi vetämään ulkonakin lokakuun loppuun saakka?

10 244 - 21 - 4 - 345 - Hissuttelua ja metsäilyä

Selkäni äityi todella hankalaksi to ja pe. Oli pakko perua lauantain kisat, mikä harmitti. Koiraulkoilu rauhoittui puolukoiden (minä) ja mustikoiden (koirat) syömiseksi. Otin valokuvia.

Tänään kävin lyhyesti treenaamassa Giblin:

• Puomi
• A, ja sen jälkeen pitkittäinen este, omalle puolelle vetäminen - sujui hienosti
• Putki-hyppy-erottelu: takaakierto putken mutkan edessä ja putken edessä olleelle pitkittäiselle hypylle tulo putken sivulta, näissä Gibli oli hyvä.

Tässä niitä kuvia: 

10 103 - 19 - 4 - 344 - Ja kevyttä treeniä

Maanantaina ja tiistaina taidettiin vain metsälenkkeillä. Keskiviikkona teetin Giblille helpotetut kepit x 4 ja tottistelin vähän, Lystin kanssa myös. Eilen kävin kentällä, missä harjoittelin putki-puomi-erottelua, eteenmenoa ja käännöstä kaukana lelun avulla. Sitä flippiä treenasin "omiin lihaksiini".  A mentiin kerran molempiin suuntiin. 

Selkä on inhottava, jo sunnuntaina kisoista kotiin ajellessa jalkoihin pakotti niin, etten tiennyt miten päin olla. Niskakin on "ennallaan".

Uusissa kisakirjeissä näyttää olevan maskisuosituksia, muuten sisäkisat alkaisivatkin tuntua turhan riskisiltä paikoilta.