Olin Giblin kanssa äitienpäiväkisoissa. Tuomarina oli Laura Mättö, joka oli tehnyt ihanat radat, mikä samalla lisäsi jännitystä - koska ne olivat niin mentäviä.
Olin aprikoinut, onko Gibli vielä kisavalmis ja osaako se kontaktit. Päätin ajatella olevani ikään kuin epävirallisissa kisoissa ja katsoa missä mennään. Yhdistin reissuun äitienpäivälounaan.
Hyppärillä oli käännös toiselta hypyltä putkeen, sitten suora putki, muuri ja kepit. Menin ulkoreunaa, jotta koira ei kääntyisi väärälle hypylle. Ennen keppejä tuli siksi kaarros. Sieltä pituuden ja hypyn kautta u-putkeen, miltä hypylle, renkaalle, hypylle, putkeen ja putkeen ja maalihyppy. Nolla, sijoitus 2., etenemä 4,98 m/s.
Agilityradalla oli suorassa linjassa kolmantena kepit. Gibli pujotteli ne varmasti. Sen jälkeen ässän mallisen mutkan jälkeen tuli keinu, jonka se otti ihanan kiltisti pysähtyen. Siltä kahden putken kautta A:lle, jolla myös nätit kontaktit. Seuraavaksi u-shigaani, jolta Gibli oli ohjautua väärälle hypylle, muttei ohjautunutkaan. Hypyn kautta puomi - hyvä kontakti - ja maalihyppy. Nolla ja voitto.
 |
| Kuva c EJP |
Kisapaikallakin Gibli käyttäytyi moitteettomasti. Se oli oikein kultainen. Lysti oli mukana henkisenä valmentajana. Palkinnoksi saatiin kaksi kesäkukka-amppelia - olivat hyvin mieluisat.
 |
| Kuva c EJP |
Onkin ollut varsinainen eläinviikonloppu. Eilen oli se elävä vaskitsa. Tänään kisoihin mennessä jarrutin, jotten törmännyt rusakkoon. Palatessa jarrutin, jotten törmännyt hirveen. Ja heti sen perään tien yli meni ilmeisesti ilves, mutta sitä ei tarvinnut väistää. Sellaisten kohtaamisten jälkeen keskinopeus laskee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti