Kävin päivällä kokeilemassa Giblin kanssa kontaktit. Otin niitä hypyn kautta.
- Keinu sujui hyvin.
- Puomi sujui hyvin.
- A sujui yllättäen hyvin.
Siitä tulee vähän ongelmaa, että palkkaan ylösmenokontaktilla. Gibli tarkistaa, onko paikka oikea ja pyörähtää herkästi alastuloasentoon. Jollakin (liikkeellä?) pitäisi saada se ymmärtämään, että paikka on oikea, mutta jatketaan silti matkaa. Muistelen painineeni Lykyn kanssa saman ongelman parissa, mutta en kovinkaan pitkään.
Illalla oli epäviralliset kisat. Olemme treenanneet ryhmässä varmaan 5 (?) kertaa, jolloin paikalla on ollut koutsi ja pari katselijaa. Halusin tietää, miten Gibli reagoi isompaan häiriöön. No ei mitenkään. Se istui lähtöön normaalisti eikä pälyillyt mitään. Maalin jälkeen se odotti ja mussutti palkkaa ja talutin sen ulos.
Olen ajatellut niin, että sairastelujeni vuoksi (olkapää, selkä, maha) olemme menettäneet vuoden treeniaikaa. En ahnehdi liikoja ja annan itselleni anteeksi alkeistasomme.
Eka radalla ei ollut kontakteja eikä keppejä. Se oli mukavan S:n mallinen rata. Otettiin hylky kohdasta, mitä etukäteenkin uumoilinkin. Gibli lukitsi putken eikä kääntynyt hypylle. Toisella radalla oli kaikki kontaktit ja kepit. Toisena ollut keinu sujui kuten keskinäisissä treeneissämme. Palkkasin ruualla. Kepit menivät hyvin. Muut kontaktit oiottiin ohi ja oltiin sukkelaan maalissa.
Huomiot:
- Gibli ei käänny mihinkään. Se on pahempi ratakisko kuin Lysti. Joko ohjaan väärin tai sitten sitä ei vaan huvita koota itseään yhtään. Ei se ainakaan rytmitykseen reagoi. Se vaan lataa suoraan ja tekee noin 50 metriä ylimääräistä matkaa. Tosin ei käännöksiä radan osana ollakaan treenattu - mutta ei sillä mitään luontaista kääntymistaipumustakaan ole.
- Lähdössä se pysyy (toistaiseksi).
- Yksikään rima ei tipahtanut.
- Maalissa se halusi palkkaa minulta. Pyysin sen maihin, jotta sain ujutettua kaulapannan.
- Minun on kehitettävä joku maaliintulorutiini. Ehkä paras on sama kuin Lykyllä: nopeasti iso noutajakaulain kaulaan ja lelu suuhun. Voin Giblin pyytää maihinkin. Giblissä ei ole elkeitä, että se säntäisi mihinkään tai kuikuilisi väärällä lailla toisia koiria, mutta nythän sitä on hyvä luoda vankka rutiini myös ahtaampia kisahalleja varten = heti maalissa menet maihin, saat minulta mussutettavaa suuhun eikä tartte välittää mistään muusta.
- Odotusaikana se on oma hitusen levoton itsensä. Tutkii ja katselee kaikkea ja vinkuu. Maihin käskettynä vinkuu. Mutta hyvin se on alkanut ehdollistua narupalloon. Ts. patoaa hiljaisena ja saa palkasta sitten lussutettavaa. Vähän samaan tapaan kuin Lykky vieheleikissä aikoinaan. Tätä rauhoittumisominaisuutta aion lisätä ja vahvistaa.
Summa summarum: Olen valtavan tyytyväinen Giblin käytökseen kisapaikalla. Tiedän nyt, mihin kiinnittää huomiota. Täytyy videoida käännöksiä. Ehkä vain huidoin eteenpäin enkä näyttänyt ohjauksella käännöstä. :S Oletin sen vaan reagoivan pysähtymiseeni. :SS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti