Nyt, kun mahani vihdoin periaatteessa sallisi treenaamisen, Gibliltä lähti anturasta pala. Se linkutti jo maanantaina. Pelkäsin aluksi jotakin pahempaa, ja olin lopulta varsin huojentunut, kun tassurikko löytyi. Varmaan tullut jäisellä rypelöllä revittelemisestä. Eilen luulin tassun jo kestävän, mutta kattia kanssa. Lysti on sitten päässyt privaattilenkeille ja nauttii. Tässä on ollut muutakin hässäkkää, mistä lopuksi lisää.
Aloitin Giblin kanssa setelin haistelut. Lysti sai näyttää esimerkkiä. En ole varma, haisteliko Gibli seteliä vai rei'itettyä pakasterasiaa, mutta kyllä se vielä selviää. Kovasti Gibli tarjosi myös pakasterasian päällä taiteilua neljällä tassulla.
Jumppasin koirat. Gibli tiputtautuu mukavasti korokkeelta vatiin. Lisäksi nostelin ristikkäisiä jalkoja ja teetätin kurret.
***
Sitten hässäkkäosuus. Maanantai meni koiria hakiessa. Alun perinhän ne oli tarkoitus hakea sunnuntaina, mutta kun paluu viivästyi, niin ei ehditty.
Tiistaina oli edelleen univelkaa. Sain juuri vara-avaimen takaisin leikkuun ja reissun jäljiltä ja laitoin sen eteisen lipaston päälle odottamaan piilottamista, koska oli kylmä ja pimeää. Sen jälkeen, ilta-kymmenen maissa, päätin pissittää vielä koirat. Ja klunk. Ovi meni lukkoon. Siinä sitä sitten oltiin pakkasessa vähän vähemmin vaattein kahden koiran kanssa, ilman avaimia, kännykkää ja kukkaroa. Tiesin, ettei taloon pääse sisälle mistään, kun olin just ennen reissua käynyt läpi ovet ja ikkunat. Ikävän tuttu "tämä ei voi tapahtua minulle" -tunne valahti taas niskaan.
Naapuri tuli juuri kotiinsa. Hän soitti lukkosepälle. Sellainen 600-700 euroa olisi ollut päivystysavaus: "Juu, meillä on tuplataksa nyt illalla ja laskutetaan vähintään 2 tunnista, siihen sitten lukko ja matkakulut 68 euroa." Aamulla sama homma olisi ollut vain tuplataksaa pienempi. Sunnuntaisten ekstra-lentolippujen jälkeen uusi menoerä ei napannut.
No sitten ikkunaa rikkomaan. Naapuri varoitti, että lämpölasin rikkominenkin maksaa semmoiset 500 euroa, ja niin lukkofirman edustajakin, johon en luottanut. Miesystävä oli jo iskemässä saunan ikkunaa sisään, kun sanoin, että ainut vara-avain on pojalla Jyväskylässä. Hän keskeytti huitaisunsa ja vastasi välittömästi: "Lähdetään sitten Jyväskylään." Miehellä oli auton avaimet ja oli juuri tullessaan tankannut autonsakin valmiiksi. Hyvä, koska muuten ei olisi ollut, millä tankata. Soitin naapurilta vielä pojalle, että olepa 1,5 tunnin päästä kuulolla, ajetaan sinne.
Gibli pääsi takatilaan, Lysti vuosien takaa tutulle paikalle kuskin penkin alle/taakse. Ajoimme Jyväskylään, otimme avaimen ja ajoimme takaisin. Kotona oltiin yöllä klo 1 jälkeen. Laitoin vara-avaimen piiloonsa ja kävimme nukkumaan.
Soitin aamulla paikalliseen lukkofirmaan, jolla olisi myös ollut päivystys. Heillä hinta olisi ollut edullisempi, mutta noussut silti noin 400 euroon. Olen pöyristynyt noista hinnoista. Joku satanen tai kaksi oli mielessäni moisesta palvelusta.
Jos arvoisalla lukijalla ei ole vara-avain saatavilla, suosittelen viemään sen nyt jonnekin hyvään paikkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti