2019

Lysti

Lysti jäi reilu vuosi sitten agilitysta eläkkeelle. Tavoitteellinen treenaaminen jäi, ja niin myös agilityhömpöttely. En näe järkevänä pistää ikääntyvää koiraa esteille, kun lajinomainen lihaskunto on alentunut. 

Lysti on jatkanut jumppaa, tokoilua omaksi iloksemme ja seteleiden etsintää. 

Terveys: Rakas Lystikki on pirteä ikäisekseen ja käy useita kertoja viikossa pitkillä metsälenkeillä. Vasemman lavan seudussa on ollut jumia, mikä ei kunnolla aukene fysioterapiassa tai osteopaatilla. Se näkyy aika ajoin jäykempänä liikkumisena. Koira ei onnu, mutta jotenkin etujalat harittaa. Veikkaan sen olevan Lahden kaatumisen seurausta, mikä sattui vuosia sitten. Olen pyytänyt gabapentiiniä kokeiluun.

Siklosporiini jatkui. Nostin annosta, mutta siitä huolimatta tassut aukenivat säännöllisesti. Käytiin edelleen kahdesti vuoteen eläinlääkärissä tsekkaamassa lab-arvot siklosporiinin takia. Erityisesti viimeisimmissä ja laajimmissa ei ollut mitään moitittavaa. Lysti sai samalla kaikki rokotukset.

Gibli

Pieni Gibli pääsi yllättämään agilityssa. 

Pääsiäisenä käytiin möllikisoissa, jolloin oltiin aivan raakileita. Sitten noustiinkin nopeasti kolmosiin. Ekoissa kisoissa 27.4. vedin sen kepeiltä väärään putken päähän. Seuraavissa kolmessa kisoissa se teki nollat ja nousi kakkosiin. 25.5. startattiin kakkosissa, jo kolmannessa startissa se sai nollavoiton. Kolmosiin noustiin heinäkuussa ja lunastettiin paikka avo-SM-kisoihin, missä emme menestyneet. Koira oli niin kokematon  vielä. 

Eniten minua on jäänyt harmittamaan hellekisat heinäkuussa. Gibli väsähti. Soimaan itseäni yhä niihin osallistumisesta. Vasta kisojen jälkeen näin mittarista, kuinka kuuma oikeasti oli. Niiden jälkeen keskityimme harjoittelemaan, halusin Gibliin lisää virettä ja ahnautta radalla etenemiseen. Treenien kesto lyheni merkittävästi, ehkä jopa liian lyhyiksi, jos se on mahdollista. En osallistunut myöskään valmennuksiin, koska kokemukseni mukaan koirat niissä oikeasti väsyvät/väsytetään. En halunnut sellaista kokemusta Giblille. Aloitin juoksu-A:n opettamisen. 

Elokuussa edustimme seuraamme SM-kisojen joukkueradalla, missä tehtiin kepeillä 5 vp.  Kepeiltä ei vaan saa enempää virheitä, vaikka niillä kuinka pyörisi. Syksymmällä kisattiin enemmän, mutta maltillisesti, vain viidet kisat. Ekan nollan Gibli teki kolmosissa 1.12. Olimme hopealla. 

Startteja kertyi yhteensä 45 kpl. Olen koonnut virheet alle. Kirjanpito ei ole pilkuntarkkaa, mutta antaa kuvaa. Virhetilastosta näkee, että Gibli on kokematon ja yhteistyömme vielä hioutumatta. Kisoissa oli monta paikkaa, mihin ensisijainen ohjausvalinta oli sellainen, mitä en ollut kokeillut Giblin kanssa edes treeneissä. Joko kokeilin niitä kisoissa ensimmäistä kertaa tai valitsin toissijaisen ohjauksen.

• 0-ratoja 8 kpl, nollaprosentti 18.
• 5 vp 3 kpl: puomin ylösmeno, keppivirhe ja rima.
• 10 vp 3 kpl: kepit & keinun ylösmeno, A:n ylösmeno ja kepit, hypyn ohitus (kielto) ja keppivirhe
• Hyl 31 kpl, näillä radoilla tuli virheitä seuraavasti:
• Keppivirheitä 10 kpl, näissä oli ongelmia erityisesti loppukesästä/alkusyksystä. Gibli jätti kepit kesken. Kolmosissa tuli myös muutama sisäänmeno-ongelma, koira jätti taipumatta toiseen väliin.
• Väärä putkenpää tai yleensä väärä putki: 11 kpl, 1 x ei mennytkään putkeen, joka oli puomin vieressä. 
• Puomilla: Meni puomille, vaikkei pitänyt, keskeytin puomin alastuloloikkaan x 2, puomin ylösmeno uudelleen x 1, puomi ei löytynyt x 1 (juoksi ali)
• A: ylösmenolta virhe x 1
• Keinun ylösmenolta virhe x 1
• Rima x 1, kielto x 1, väärä hyppy x 3, pituuden kalikka x 1, hypyn ohi x 7
• 1 törmäys keskenämme (osuin kylkeen), minkä jälkeen rata hajosi.
• 1 keskeytys, kun varasti lähdöstä
• 1 kaoottinen rata, jolloin koira lähti radalta kuvaajan luokse ja elvisteli A:lla jne. Yllättävää kyllä, seuraavana viikonloppuna teki 2 nollaa ja nousi kolmosiin.

Hyppytekniikkaa jatkettiin systemaattisesti vielä alkuvuosi. Jätin sen myöhemmin vähemmälle ajankäytöllisistä syistä. Treenin rakentaminen ja purku vei liikaa (?) aikaa varsinaiselta agilityn treenaamiselta.

Tokossa haasteeksi muodostui liiallinen kiihtyminen ja ääntely. Aloitimme ryhmätreenit. Ulkona ryhmästä tuli hyvää häiriötä, sisällä liikaa. Jälkiviisaasti oli typerää viedä vietikäs koira ryhmätreeniin, missä ympärillä palkataan koiria saaliilla ja ruualla. Ei sellaista missään kokeissakaan ole. Gibli keskittyi minuun hyvin, mutta vire ja odotusarvo tekemisistä oli aivan liian korkea. Kahdenkeskiset treenit belgiystäväni kanssa antoivat eniten. Edelleen haen oikeanlaista palkkausta. Aluksi palkkasin vain ruualla, jottei vire nousisi liikaa. Viimeisimmä pari kertaa olen kokeillut saalispalkkaa, jos saisin patoamisen kantamaan riittävästi. Se näyttää lupaavalta.

Jälkiä tehtiin satunnaisesti. Loppuvuodesta etsittiin seteliä. Giblillä olisi hyvä nenä.

Gibli on fiksu ja nopea oppimaan. Lisäksi se on toistaiseksi ollut kiltti koiratapahtumissa, ei vastaa räyhääjille. Toivon sen pysyvän yhtä välinpitämättömänä.

Terveys: Jatkoimme fysioterapeutin pitämää netti-jumppakurssia. Aluksi jumppasin Gibliä hyvinkin intensiivisesti, kunnes huomasin sen menevän aika jumiin. Jos treenaa vatsalihaksia paljon, venyvyys kärsii. Lisäksi väsyneellä koiralla ei kannata jumpata ja jumppien jälkeen pitäisi olla lepopäiviä. Olen siksi vähentänyt jumppaamista. Uutena olen ottanut ohjelmaan säännölliset aktiiviset venyttelyt ennen treenejä ja kisoja, kunpa olisin tiennyt niistä jo Lystin kisa-aikoina. Gibli kävi fysioterapeutilla ja osteopaatilla, mitään ihmeitä siinä ei ollut.

Minä

Olin jälleen heikoin lenkki, mikä tuskin yllättää ketään. Mahaa leikattiin alkuvuodesta. Toukokuussa jouduttiin operoimaan vähän lisää ja narahdin seurantoihin. Marraskuussa putkipainoa nostaessa niskassa tuntui jännältä. Siellä on taas protruusio, jota yritetään saada kuntoon. Sen paranemiseen menee noin 3 kk.


Paljonko koiriin meni rahaa? 

Ruuat, eläinlääkärikulut, lelut, vakuutukset, kisa- ja treenimaksut, lääkkeet = yhteensä 4696,50 euroa. Summasta puuttuu bensakulut.


Vähän kevyempi kooste

Vuoden pelottavin bongaus:

Vuoden suurin kemiallinen koe: imelletty perunalaatikko itse tehtynä.

Suurin agilityhetki: Giblin kaksi agilitynollaa äitienpäivänä.

Tavoitteet v. 2020

Lysti: Lystin kanssa jatketaan aktiivista elämää. Arvostan ystävääni suuresti. Sen merkitys on iso myös Giblin kasvattamisessa.

Gibli: Agilityssa pyritään saamaan kolmosista lisää nollia. SM-kisoihin ei olla lähtemässä, koska en aio ajaa Rovaniemelle. Tokoilussa ja tottiksessa etsitään sopivaa virettä oikeanlaisilla treeneillä. En haaveile BH:sta ennen kuin vire on kunnossa. Tokossa tavoitteita ei ole. Jälki ei nappaa minua yrityksistä huolimatta.

***

Vaikka tämä kirjoitus onkin tavoitepainotteinen, suurin osa elämästäni koirien kanssa muodostuu päivittäisestä yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Hyvin nautinnollisia ovat pitkät ulkoilut, joita teemme useita kertoja viikossa.

Vähän tokoa

Kävin hallilla tokoilemassa Giblin kanssa. Alkuun teetin ruokapalkalla, sitten kokeilin taasen patoamista lelun kanssa. Lelulla teetin seuraamista, makuuta, seisahtumista ja luoksetuloja. Tuntuu, että edistyttiin.

Jumppaa, uusi metsäreitti ja agilitya

Olen jumpannut koirille uusia juttuja: erilaisia kyykkyjä, vatsalihaksia ja etuosaliikkeitä.

Löydettiin uusi sivureitti tutun metsäkierroksen oheen. Piristää kummasti.

Harjoittelin agilitya Giblin kanssa. Pidän Anders Virtasen käärmemäisistä radoista ja koska viimeksi loppui vähän ideat, muokkasin hänen radoistaan pätkiä. Teemana oli takana leikkaaminen, putki-puomierottelu, takaakierrot ja kepeillä puolen vaihto.

• Ensin mustareunaiset ympyrät: Tuollainen epäkesko Mersun merkki, puomin jälkeen takana leikkaaminen ja takaakierto sekä putki-puomi-erottelu. Kokeilin myös persjätön väliin 4-5, sujui sekin. Gibli tiputti kerran 5. riman, kun kiskaisin itseni sivuaskeleella pois.
• Sitten pujottelutreenejä: 
• Ensin vihreät laatikot, joilla sain Giblin kolmoselta putkeen. Tarkemmin ohjaten löytyi kepit. Ensin leikkasin 3:lla takana, sitten tein persjätön 2-3 väliin. Jälkimmäinen ohjasi pienemmän tien.
• Sitten oranssireunaiset laatikot 5-7 (ohjelma halusi numeroida tuolla tavalla, vaikka yritin fiksata). Juttuun kuului koiran lähettäminen kepeille vasemmalta puoleltani. Varmemmalta tuntui takana leikkaaminen, päällejuoksun tapaisessa Gibli epäröi, mutta suoriutui.
• Sitten vaaleanpunaiset ympyrät. Tässä Gibli teki heti oikein, vaikka pidin harjoitusta etukäteen vaikeimpana. Siivekkeen ympärikin se kääntyi hyvin. En turhaa toistanut.
• Huilin jälkeen A ja takaakierrot eli sinireunaiset neliöt molempiin suuntiin 1-4 ja 4-1. Harjoittelin taas takana leikkaamista/viskileikkauksia, jotka Gibli luki hyvin. Se haki hyvin takaakierrot. Palkkasin takaakierrot hyppytekniikan oppien mukaisesti, jottei hyppää liian pitkittäin. Sekin pitäisi aina muistaa.

Perjantain agility

Kävin Giblin kanssa hallissa. Siellä oli vähän erilainen rata, jolla tein seuraavaa:

• Irtoamista hypyille, A ja kepit, putki ja palkka. Meni hienosti, en tehnyt enempää.
• Puomin Gibli otti hienosti, ylös- ja alasmenot. Keinun myös.
• Takaakiertoihin se irtoaa vähän liiankin hyvin, osa suoraankin hypättävistä se kiersi takaa.
• Lopuksi teetin kahdella hypyllä välistävetoja taakse työntäen, ne onnistuivat hyvin molempiin suuntiin. Keskityin olemaan tarpeeksi edellä.

Ai niin, ja jumpattiin me joululomalla. Näytin pojalle, mitä kaikkea Gibli ja Lysti osaavat.

Joulupäivän agility

Kävin hallilla Giblin kanssa. Ei ollut muita. :D Oli valmis rata, jolla tein itseni keksimiä max 6 esteen pätkiä.

• Kakkoshyppy pakkovalssilla ja oma irtoaminen. Putkeen lähetys, inin:in tapainen juttu, hyppy ja palkka. Koska kaikki meni kerralla oikein, en uusinut tätä pätkää.
• Putki-hyppy-keinu-kepit, joista kepeille tiukka takana leikkaaminen: Ekalla kerralla Gibli kääntyi pujottelusta takaisin, toisella menin enemmän samaa tahtia koiran kanssa ja se pujotteli loppuun saakka. Näitä pitää yhä treenata. Nyt en mennyt enempää.
• Putki-hyppy-A:lta käännös takaakiertohyppyyn, putki: Gibli tuli A:n hienosti, haki hyvin takaakiertohypyn. Kerta riitti tätäkin kuviota. 
• Hypyltä 180 asteen käännös puomille: Kahdesti loikkasi ylösmenokontaktin yli, käskytin jämäkämmin, ja sitten 2-3 onnistunutta suoritusta. 
• Pituudelta 180 asteen käännös: Vasemmalle kalautti pehmopalikkaan, uusinnalla ei. Lopetin virheettömään suoritukseen. 

Treenin jälkeen koira nelisti 20-senttisessä hangessa viitta päällä tosi lujaa. Oli ihana katsoa.

Myöhemmin käytiin metsässä. Lysti tuli mukaan.

Hyvää joulua.

Illalla sytytän Lykylle oman kynttilän.

Vähän agilitya ja tokoa

Kävin Giblin kanssa agilityssa ja tokossa. Teetin lyhyttä pätkää, missä oli A ja takaakierrot. Lisäksi teetin välistävetoja/takaakiertoja, joissa olin kamalan myöhässä. Huomasin onneksi jo treenin aikana, mutta hirveältähän se videolla näyttää. 

Sitten vähän tokoilin Giblin kanssa: seuraamista, istu-seisoa, paikkamakuuta. Kokeilin, saisinko sen patoamaan itsensä hiljaiseksi saalispalkalla. Se ei nyt ollut aivan tuhoon tuomittua. 

Pesin Lystin eilen. Havaitsin tässä yhtenä päivänä, että ennen se tuli pestyä useammin, kun kisasin mm. kivituhkalla. Nykyään sellaista tarvetta ei ole. Allergiselle koiralle tekee turkin pesu hyvää, joten otan sen säännölliseen ohjelmaan.

Niskaani polttaa lähes jatkuvasti. Hapan välilevyn ytimen sisältö ärsyttää välilevyn ulompia kerroksia, selitti omt-fysioterapeutti. Nyt on kinesioteipit ja uusia jumppaohjeita.

Giblin treeni ja Lysti eläinlääkärissä

Giblin kanssa kävin treenaamassa agilitya lyhyesti. Teetin lyhyttä rataa, missä oli pituudelta kääntö ennen putkea, keinu, inin:n tapainen, takaakierto, pakkovalssi (tähän ei inin riittänyt), A, takaakierto ja putki.

Keinu oli hyvä. A:lle tuli ihan hyvä vauhti ja huomaa, ettei sitä olla tehty aikoihin. Yksi ylihyppy ja pari tosi hilkulla. Tarttee rutiinia lisää. Tässä on video. 

Sitten oli Lystin eläinlääkäri. Tikkinen painoi 24,3 kg. Veri- tai virtsakokeessa ei ollut erityistä, osa kokeista valmistuu myöhemmin. Kliinisessä tutkimuksessa ei löytynyt poikkeavuuksia. Lysti sai rokotukset. Rabies ja DHPi ovat nyt voimassa 12/22 saakka. Kennelyskän otatin nenäsumutteena, mikä on kokemukseni perusteella ollut tehokkain. Nyt täytyy muistaa pitää taukoa siklosporiinissa vielä seuraavat 2 viikkoa. Pyysin gabapentiiniä kokeiluun. Siklosporiinin kanssa tulehduskipulääkkeet eivät ole suotavia. Lysti on ajoittain vähän "köpö". Sillä on lavan seudussa triggeri, jota ei ole saatu laukeamaan millään käsittelyllä. Ajoittain myös takajalassa on kankeutta. Jos se reagoi lääkkeeseen jotenkin, se jää käyttöön. Muuten jätän kokeilun.

Aah, unohdin päivittää, että eilen kävin Giblin kanssa tokoilemassa sukkelaan. Teetin seuraamista ja käännöksiä siinä ja jääviä. Kyllä se vähän äänteli, mutta pääasiassa oli rento ja kiva. Oikeasti se on liikuttava kaikessa yhdessä tekemisen innossaan.

Niin, ja setelin etsintää on jatkettu kotona.

Ensi kertaan: A ja muista myötäkäsi takaakierrossa.

Giblin treeni

Kävin nopsaan hallilla.

Vahvistin Giblin puomin ylösmenoa maton avulla. Siinä oli vahvistamista. Vietin nostamista koira ei kestä  yhtään, kun ei tahdo osua kontaktille muutenkaan. Näitä pitää nyt jatkaa! Alastulopaikkaakin on syytä vahvistaa.

A oli parempi.

Toisena teetin kepit putken kautta sulkukulmaan. Leijeröin kahteen otteeseen puomin toista puolta. Hyvin kesti koira sellaisen. 

Illalla piilotin molemmille koirille seteliä. Hyvin Giblikin muisti vanhat treenit. Lysti nyt oli pro tietenkin.

Vaikka lämpötila pyörii nollan ympärillä, metsässä on valkeaa ja toistaiseksi Lystin tassut ovat kestäneet.

Puomipähkäilyä

Kävin Giblin kanssa tiistaina treenaamassa.

Ensin kokeilin nopeuttaa puomin alastuloa lelupalkalla. Ei tullut mitään: Giblin vietin noustessa ylösmenokontakti katosi. Lopuksi vahvistin ylösmenokontaktin pariin otteeseen. Illalla mietin, miten sen saan toimimaan. Aloittamalla puomin kesken kaiken? Vaatimalla oikeasti ylösmenokontaktia myös kovassa vietissä oma-aloitteisemmin? Kokeilut jatkuu. Seuraavat kisat on joskus tammikuussa.

Toisena harjoittelin A:n jälkeisen pitkittäisen hypyn sisäpuolelta ohjaamista. Ne onnistuivat hyvin.

Kolmantena harjoittelin takana leikkaamista kepeillä - sitä kannattaa kehittää lisää, varsinkin jyrkästä kulmasta tullessa.

Neljäntenä slalom pitkillä väleillä ja hyppyjen eri kulmilla ja kepeille meno. Gibli hakee hypyt hyvin. 

Sitten on käyty metsälenkeillä. Onneksi ilma on pysynyt pakkasen puolella (Lystin tassut).

Niskassani on taas protruusio eli laakea pullistuma, jonka ei onneksi pitäisi ihmeemmin hermoja painaa. Polttaa silti eikä kärsi nostella mitään.

Agilitytreeni

Tänään Giblin treeni:

• Takaakierto, inin:in tapainen juttu, takana leikkaaminen ennen putkea ja erityisesti Giblin huomionhaku ansaputken edessä.
• Kepeillä onnistui tiukka takana leikkaaminen.
• Putken edessä takaakierto ok.
• Ns. venäläiset hoideltiin. Toivotan samalla hyvää itsenäisyyspäivää.
• A:n tsekkaus
• Läpsyllä huomion herätys?

Niskani ei todellakaan voi hyvin. Oli kantaja mukana treeneissä. Makasin eilen jälleen magneetissa. Ma olen viisaampi.

Varjelen Lystin tassuja. En laske sitä suolatuille teille enkä ehdoin tahdoin nurmikolle. Metsässä on vielä vähän lunta. Ensi viikolla pitäisi pakastua. 17.12. on rokotukset. Siksi siklosporiini on tauolla kuukauden (vähintään 2 viikkoa ennen ja jälkeen).

Kisoissa Giblikin kanssa

Mukaan lähti kyllä Lystikin. En uskaltanut jättää sitä kotiin, jos kisat venyvät.

Eka rata oli Mätön hyppäri. Se oli täynnä mukavan kiemuraista s-mutkaa. Sain ohjattua Giblin yhden mutkan pitkäksi, mistä kielto ja myöhemmin keppivirhe, koira otti sisäänmenon jälkeen 2 keppiä kerrallaan. Ehkä itse kiirehdin. Muita virheitä ei tullut. Viskileikkauksen Gibli luki tarkasti. 

Toinen rata oli Mätön agilityrata. Siinä oli heti alkuun pari takaakiertoa, joiden jälkeen linja vei hypyn ohi. Siinä yliohjasin Giblin ohi hypyn ja takana olevaan putkeen. Siinä oli muillakin ongelmia. (Tämä aina helpottaa.) Mutta: etukäteen harkitsin myös takaa ohjaamista, niin olisi kannattanut tehdä. Muuten rata oli hyvä: rimat, kontaktit ja kepit. Lopun kepeille menosta olin erityisen tyytyväinen. Sain Giblin vielä viimeisimmän hypyn ohi, katsoinkin rataantutustumisessa, että pitää olla tarkka, mutten ollut. Gibli olisi ansainnut paremman ohjauksen. Radan jälkeen ajattelin, että Gibliäinen osaa kaikki kisaamisen vaatimat elementit, mutta yhteistyö kaipaa yhteisiä kisakilometrejä.

Kolmas rata oli Kankaisen agilityrata. Rataantutustumisen jälkeen oli ainakin kaksi kohtaa, joista olin epävarma. Ensimmäinen oli jo toisen esteen kohdalla. Päätin kierrättää pyörittämällä kakkoshypyn siivekkeen ympäri, jotta pääsin keppien vasemmalle puolelle. Seuraavakin hyppy oli ongelma, halusin vaihtaa puolta. Päädyin erkaantumaan kepeillä reippahasti, joten sain Giblin hypylle ja itselleni etumatkaa hypyn jälkeiseen persjättöön ennen A:ta. Gibli oli kepeillä luottamukseni arvoinen. A:lla halusin olla oikealla puolella, jotta sain käännettyä paremmin sitä seuranneen hypyn siivekkeen ympäri A:n alle menevään putkeen. Sitten oli takaakierto ja kaksi valssia ennen puomia. Jälkimmäinen valahti. Puomilta hyppy, käännös ja keinulle. Keinulta suorempaa luukutusta parin hypyn kautta putkeen, takaakierto. Tässä oli kanssa mietinnän paikka, koska linja oli hankala. Päätin luottaa Giblin takaakiertotaitoihin eli edetä itse ja jättää hypyn hoitamisen koiran huoleksi, jotta sain etumatkaa. Gibli teki taas työtä käskettyä. Sain linjattua jotenkin kahdelle seuraavalle hypylle, vaikka edelleen meni vähän täpäräksi. Takaakierto ja lopun s-silmukat hoideltiin. Niin Gibli teki nollan ja sijoittui toiseksi! Se oli meidän eka nolla kolmosissa!

Parasta on se, että Gibli tuntui nopealta ja siksi olin myös ongelmissa kahdella ensimmäisellä radalla. Pitää alkaa ohjata sitä vähän kuten Lykkyä - siis miettiä ohjaamista myös takaa, joskus se on oikeasti järkevintä. Palkkauksessa kiinnitin huomiota rauha-vaiheeseen. Gibli on myös yllättävän kuuliainen, vaikka haukkuu lähdössä niin, että takahampaat näkyvät. Päivä oli ehjä (tuloksista huolimatta). Koira pysyi lähdössä, hyppi virheittä, pujotteli hyvin ja käyttäytyi kauniisti kisapaikalla, vaikka haastajiakin oli.

Pientä treeniä

Niskani on yhä ongelmissa. 

Kävin treenaamassa Giblin lyhyesti:

• Takaakiertoja kauempaa ohjattuna sekä sisä- että ulkopuolelta. Osa onnistui, osa ei. Vahvistin hypyn suuntaa palkalla. 
• Testasin niitä in-in:ien tapaisia. Gibli lukee ne hyvin. Tosin linjakin vei aika hyvin hypyn oikealle puolelle.
• Treenasin putki-puomi-erottelua. Giblikki oli erehtymätön.
• Varmistin puomin ja A:n kontaktit.

Lystin tassu aukeni taas. Harmittaa, ettei siklosporiini näytä pitävän niitä nyt kunnossa. Toisaalta olen syöttänyt sitä vain 18 kg:n edestä per päivä, kun varaa olisi nostaa 24 kg:aan. Määrä on silti moninkertaiastunut, kun aiempina vuosina riitti 15 kg:n mukaisesti 2 x/viikko -annostelu.

Eläinlääkäriasemalta tuli muistutus Lystin rabies-rokotuksen vanhenemisesta 20.12.19. Hyvä, kun tuli. En olisi muuten tajunnut. Siklosporiinin pitää olla tauolla 2 viikkoa ennen ja jälkeen rokotuksen. Varasin rokotusajan 17.12.19:ksi. Siklosporiini on pakko jättää tauolle maanantaina. Nyt on lunta ja pakkasta, kunpa se säilyisi. - Itsenäisyyspäivän tienoille on luvassa plussa-asteita. :((

Kisaperuutus ym.

Pari viikkoa sitten nostin taas yhtä kirottua putkipainoa, jolloin tunsin "jonkin" kiristyvän kaularankaparkani vieressä. Se vain paheni. Kävin omt-fysioterapeutilla, peruin lauantain kisat, olen pitänyt niskatukea ja välttänyt kaikkea pahentavaa. Pään etukumaraa asentoa ei suositella, koska on viitteitä/epäilyä taas myös välilevyongelmasta.

Kävin tänään hallilla, missä oli valmis rata. Menin sitä 4-6 esteen pätkissä. 

• Heti alkuun (1-5) oli pätkä, missä olisi pitänyt ehtiä koiran edelle viemään linjaa takaakiertoon. Luovutin suosiolla, kun Gibli loikki yhdellä pompulla hyppyjen välejä. En halua tunkea väliin.
• Toisessa pätkässä (4-7) lähetin em. takaakiertoon pienemmällä vauhdilla, siitä sellainen in-in:in tapainen ja putkeen. Tässä kohtaa kokeilin myös venäläisittäin ohjaamista, piti muistutella sekä itselleni, että harrastuskaverilleni.
• Sitten oli taas vähän hankalaa linjaa, ohjasin viskillä. (7-9)
• Putki-puomi-erotteluun pysähdyin hetkeksi, Gibli osasi mennä sekä putkeen että puomille. Putkelta se löysi hyvin kepit. Palkkasin.
• Sitten oli vuorossa (13-19) putki, takaakierto, in-in:in tapainen, putkeen, A, rengas ja takaakierto (oikeasti olisi ollut suoraan). Tässäkin Gibli oli hyvä. 
• 22-26:ssa yksinkertaistin vähän, putkeen, takaakiertoon, puomille ja muuri. Hieno Gibli!
• Lopuksi menin hyppy-rengas-A- sivulle pitkittäinen hyppy. Gibli tuli hienosti ohjaukseen.

Erikseen palkkasin takaakierron kaartamisesta, koska Gibli tulee tosi läheltä siivekettä ja rimaa. 

Piilotin Lystille kotipihalla setelirasian x 2. Hienosti se sen löysi. :)

Myöhemmin käytiin reilun tunnin metsälenkillä, minne Lysti tuli kaveriksi. Sitä ei ikinä uskoisi ikäisekseen. Olen niin hyvilläni, että sen tassut ovat taas kunnossa, joten voidaan lenkkeillä yhdessä.

Muista sulattaa jäätymätön pakastin!

Tässä syksyllä olen oppinut uutta kodinkoneista.

Jos 6-vuotiaasta Electroluxin non-frost pakastimesta kuuluu kovahko ääni ("Kuka poraa tämän talon seinää?") ja seuraavana päivänä jäätelö tuntuu lämpimältä, on käsissä ongelma. Varsinkin, jos pakastin on puolitäysi ja ulkona 10 astetta lämmintä. Kyseistä pakastinmalliahan ei kuulu sulattaa, sillä sitä mainostetaan. Google sanoi, että pakastin on jäässä ja vaatii 24 h sulatuksen. Katsoin pakastimeen ja totesin, että eikä ole jäässä ja kutsuin korjaajan. Korjaaja sanoi, että seinien sisälle ja jonkin jäähdyttimen tuulettimen viereen mahtuu jäätä ja hoito on 24 h sulatus. Ja että pakastin kannattaa sulattaa muutaman vuoden välein. (!!!) Alistuin kohtalooni. Jostakin pakastimesta tuli 3 dl vettä. Sen jälkeen pakastin kylmeni ja jäätelöstä tuli jälleen kovempaa.

Toissailtana tyhjensin Electroluxin astianpesukonetta. Astiat olivat ihan kylmiä ja märkiä. Katsoin Googlesta, että astianpesukoneen virtajohto kuuluu ottaa seinästä minuutiksi ja sitten lämmityksen pitäisi taas toimia. Kapusin keittiötuolin päälle ja nyhtäisin yläkomeron perältä johdon irti. Kohta käynnistin koneen uudelleen. Minulla oli taas kylmiä astioita. Otin johdon pois. Putsasin koneen pohjalla olevan nukkasihdin. Tässä kohtaa tajusin, että koneeseen tulee virtaa, vaikka johto on pois seinästä. Olin ottanut mikroaaltouunin johdon pois. Löysin oikean virtajohdon astiakaapin alta. Näiden jälkeen astianpesukone pesi normaalisti ja astiat olivat lämpimiä ja kuivia. Illan himmetessä mietin, että onkohan kone ollut pitkään rikki. En vain ole huomannut, jos olen tyhjentänyt sen vaikka seuraavana päivänä? On nimittäin koirat nuolleet muutamankin lautasen ennen koneeseen laittamista.

Ryhmätokot ja kevyet agilityt

Olin eilen ryhmätokossa, vaikka oikeasti mietin sen mielekkyyttä. Agilityhallissa tapahtuva treeni runsaine häiriöineen ei tee hyvää Giblin viretasolle, se vaan on sille liikaa. Se haluaa kovasti tehdä kanssani, mutta vinkuu. Istuessa ja paikkamakuussa sen häntä heiluttaa kumirouheeseen "lumienkeleitä". Pidin sitä välillä autossa huilaamassa.

Teetin sille jumppaa, luoksetuloa, seuraamista ym. luopumisen kautta. Paikkamakuussa sillä oli namikippo 20 cm etutassuista. Ohjatuissa yksilöliikkeissä näytin seuraamista. Kokeiltiin sitä, että pyysin Giblin makaamaan, viereen namikipon ja kun se oli rento, pääsi siitä seuraamaan.  Ehkä sen voisi ehdollistaa rentoutumaan namikipon ääreen makuualustan sijaan? Juoksemisesta makuuta tehtiin myös, siinä se ennakoisi mielellään. Kaukoissa pystyn olemaan metrin päässä. 

Tänään tein pienen radan. Siinä oli 7 m välejä. Ensin oli kepeille noin 90 asteen avokulma, siitä putkeen puomin ali, hyppy, takaakiertohyppy ja puomille. Tein sitten radan toisin päin. Ensin puomi, sitten hyppy, hyppy, lähetys putkeen puomin alle, kepit, maaliin. Lopuksi teetin hyppytekniikan alastuloharjoituksen 6-9-9 ja sen okserilta 180 asteen käännökset. 

Lysti oli matkassa. Sen kanssa tokoilin vähän, arvokas kaunotar Lystikki.

Agilitya ja tokoa

Tein Giblille radan, missä oli pitkittäisiä hyppyjä, joilla tein takaakiertoja, japanilaisia ja siivekkeen ympäri pyörityksiä. 

• Meille on vaikeampi japanilainen, missä hyppy tapahtuu vasemmalta kädeltä. Helposti myöhästyn niin päin. 
• Radalla oli myös puomi ja keinu, jotka Gibli suoritti moitteettomasti. Eipäs kun lopuksi kerran lähti luvatta. 
• Kepeille vein avokulmaan, sujui. Hankala oli keppi-putki-erottelu. Koira menisi mielummin kepeille, onhan sitä niin päin paljon vahvistettukin. Pujottelun jälkeen sain tehdä persjätön kahdesti, onnistui. 

Sitten oli tokoilun aika belgiystäväni kanssa:

Aluksi Gibli oli hyvin levoton ja tarjosi mm. kiipeilyä sivuun kannetun puomin osan päällä. Se ei rauhoittunut millään niin, että olisin päässyt palkkaamaan hiljaisuudesta - tai vinkuna jatkui ja hännän heilutus heti palkan jälkeen.

Otettiin namikippo avuksi. Kun lempeästi pyysin sen istumaan ja se hetkeksi hiljeni, pääsi namikipolta ottamaan ruokansa. Tätä toistettiin, koira rentoutui. Samaa jatkettiin makuuasennosta. Ja sivulletulosta. 

Sitten tehtiin jumppaa tasolla niin, että sen piti ensin luopua käsissäni olevista nappuloista. Tällä systeemillä tehtiin istumisia ja tasolle nousemisia ja lopulta luoksetuloa.

Pysähtymisiä kokeiltiin hyppyyttämällä ja kauempaakin, niissä tuli onnistumisia.

Lysti oli matkassa lenkkikaverina.

2 x hyl

Tein Giblin kanssa päiväajelun Muotkan radoille. Jätin Lystin kotiin, koska sillä on tassu vielä paranemassa. Lisäksi en halunnut hautoa sitä 0-asteisessa autossa paikassa, missä se on kisannut monta kertaa ja olisi varmasti tiennyt, mistä jää paitsi. Nyt se sai siis jäädä kotiin ja vaikka kuvitella, että Gibli on eläinlääkärissä. (Huomatkaa, kuinka huono omatunto minulla on, vaikka koiran parhaaksi ratkoin näin päin.)

Tiesin jo etukäteen ratojen olevan vaikeita. Asennoiduin niin, että katson mitä vielä pitää treenata ja paljon meidän taidot jätättää etelän kisaajista.

Kahdesta hylätystä radasta huolimatta Gibli oli hyvä! Rimat olivat muuten 60 cm:ssä. Ollaan treenattu vain 55-senttisillä. Se ei ollut onneksi ongelma. 

Eka radalla:

• Gibli kääntyi pituudelta tiukasti liki 180 astetta.
• Vältti heti alun putkiansan.
• Kääntyi siivekkeen ympäri.
• Kepeille oli ahdas (hyppy ahdisti) 90 asteen avokulma, minulla on sellainen mielikuva, että sain Giblin tässä hypylle. Se pujotteli hyvin vaikka jäin vähän taakse. 
• Hyppy-putki-putki-takanaleikkaus sujui. 
• Putken jälkeen oli hypyltä 180 asteen käännös, Gibli reagoi hidastukseeni kieltämällä hypyn - tämä rytmitys kisaolosuhteissa vaatii kisakilometrejä!
• Ansaputki vältettiin hienosti.
• Lopussa takaakiertohyppy oli vähän hankalassa kulmassa, myöhästyin japanilaisessa ja Gibli ajautui ohi. Olisin mennyt viskillä, jos olisi ollut nolla alla.

Toisella radalla:

• Puomi virheetön. 
• Tuli pois ansaputken suulta, mikä vaani suoraan putken jatkona. 
• Kepeille mentiin puomin alla olleen putken kautta. Vedin Giblin vieressä olleelle hypylle. Itse pujottelu sujui hyvin.
• Juoksu-A hyvä!
• Jaakotus toimi.
• Keinu hyvä.
• Puomin alla ollutta putkensuuta etsittiin hetki - liikkeeni vei väärin.
• Pakkovalssi-jaakotus toimi.
• Taas viimeisenä esteenä ollut okseri sujui ongelmitta.

Hyvää:

• Startti
• Rimat
• Pujottelu
• Kontaktit
• Yleinen kääntyminen ja ohjattavuus
• Ehjät radat, vaikka molemmilla joku virhe tulikin
• Giblin käytös koiratäyteisissä ja ahtaissa sisätiloissa.

Kehitettävää:

• Lisää tuntumaa kisaamiseen kisaamalla!
• Japanilainen hankalassa kulmassa olevalla hypyllä

Gibli tutustuu pentuna luontoon.

Tämä on niitä "muista, miltä korva tuntuu" -kuvia.

Rataa ja tokoa

Tiistaina menin Giblin kanssa rataa, jossa oli kaukaa takaakierto, A-putki-erottelu, puomin pään ohi putkeen, kepeille lähetys ja käännös toiseen suuntaan hypylle. Kepeille ulkopuolelta ohjaaminen oli parempi kuin takaaleikkaus.

Tänään tehtiin pakkovalssista lähtöä, käännöstä pituudelta ja vahvistin A:ta. Lähetin puomin alla olleen putken kautta pujotteluun. Se oli yhä vaikeaa. Teetin takaakierrot putken edessä, molemmilla kerroilla Gibli meni ensin putkeen, sitten se kiersi hypyn taakse, kuten kuului. On tärkeää olla peittämättä siivekettä. Renkaan muistutin myös.

Tokossa oli tiistaina Giblillä hiljaisempi päivä. Treenasin taas belgiystäväni kanssa. Uusia kikkoja:

• Hypyttäen seisomaan, istumaan, maihin
• Luoksetulo hyvä
• Seuraaminen parempaa
• Luopumista myös ruuasta eri liikkeitä tehden.

Lystin tassu on edelleen auki ja niin se on käynyt ulkona vain pakolliset.

Agilitya lisää

Torstaina menin hallille ennen treeniryhmiä, mutta siellä olikin jo treenaajia. Jätin treenaamatta. Eilen kävin pitkällä metsälenkillä koirain kanssa.

Tänään tein yhden toisesta blogista ryöväämäni rataa pätkissä. Siinä oli pakkovalssilla takaakierto, in-in:lle sopiva paikka (en osaa virallista in-in:ä, joten vedin koiran oikealle puolelle), takaakierto putken edessä (Gibli erehtyi kerran, sitten ohjasin jämäkämmin), puomi. Toiseen suuntaan oli myös puomi, taas takaakierto putken edessä, keppien jälkeen kiemuraa. Kolmannella pätkällä tein persjätön keppien jälkeen ja nyt oli myös pakkovalssi putken jälkeen. Jos lähden epätasaisesti nykäisten, Gibli tiputtaa riman. Pitää katsoa omaa liikettä ja vahvistaa Gibliä.

Autolla Lystin jalka jäi autoon hypätessä kiinni koloon, missä on takaluukun kiinnityskohta. Koiraparka kiljui, kun kroppa oli häkissä ja jalka jumissa. Sain irrotettua suht hyvin. Ensin se ei kärsinyt laittaa jalkaa maahan, mutta kotona käveli jo normaalisti. Tämä on toinen kerta, kun niin käy. Kolon päällä on vielä läppä, mikä tekee siitä salakavalan. Kauhulla odotan, että jomman kumman koiran jalka jää siihen autosta alas hypätessä.

Agilitya ja tokoa

Sunnuntaina harjoiteltiin uutta jumppaa.

Tiistaina kävin hallilla. Teetin Giblillä A:n ja puomin kontakteja. Sitten pari kertaa kepit, vieressä oli putki häiriönä. Myöhemmin oli hankala saada koira putkeen siihen viereen. Sitten treenasin niitä vippauksia. Toinen puoli on vaikeampi (meille molemmille). Muista ensi kerralla treenata pakkovalssista erkaantuminen! Tässä on video.

Tänään oli ryhmätoko. Gibli oli levoton paikkamakuussa, vinkui ja kitisi. Seuraaminenkin oli pitkälle sitä samaa. Sitten rauha laskeutui molempien sieluun. Koira alkoi seurata nätisti, luoksetulo onnistui ja hypytystekniikalla seisahtumiset myös. Hilppasin koiraa kehuen ulos hallista -8 asteen pakkasessa seisoneeseen autoon.

Lisää agilitya ja tokoa

Kävin hallilla treenaamassa samaa rataa kuin tiistaina. 

Menin ensin pätkää, jossa tuli tavallaan pakkovalssi, mutta tein sen vähän in-in-mäisesti, vaikken jälkimmäistä ole ikinä virallisesti opetellutkaan. Se sujui kuitenkin. 

Sitten tein samaa kohtaa viskileikkauksella, sujui sekin. 

Kolmantena teetin pituudelta käännöstä ja kahta takaakiertoa kauempaa. Jälkimmäiseen kokeilin vippausta - Gibli tuli siihen hyvin. Se olisi opeteltava kunnolla, käyttöä on joskus radoillakin.

Lopuksi kokeilin kepeille lähettämisen kuten viimeksikin. Gibli pujotteli ne hienosti. Tuli oikein kylmät väreet. Siihen oli hyvä lopettaa. 

Jäähdyttelyn jälkeen ajoin hiekkakentälle. Oli nimittäin maa jäässä useissa paikoissa ja siksi piti miettiä, missä lenkkeillä ja treenata.

Tokoilin Giblin kanssa. Seuruussa yritin taas erkaannuttaa ruuasta. Teetin myös luoksetulon. Pitelytin kapulaa. Sain ihan hyviä pitoja, tosin pientä pureskelua myös. Koko treenin koira oli hipihiljaa.

Lysti oli mukana lenkkikaverina.

Muista ensi kertaan: vippaus, pakkovalssista erkaantuminen ja kontaktit!

Pienet agilityt ja tottikset

Agilityssa menin Giblin kanssa viimeisimmän hallilla olleen valmennuksen rataa.

• Keinu oli hyvä.
• Takaakiertoon koira irtoaa kauempaa, mikä todella auttaa omassa etenemisessäni. Tätä Giblin osaamista oli hieno kokeilla radan osana. 
• Oikea putkenpää löytyi hyvin.
• Keppien tiukka sulkukulma sujui hyvin, vaikka takana oli putkiansa. Gibli myös pujotteli hyvin loppuun, vaikka erkaannuin sivulle. 
• Putkensuun ohitus oli hyvä.
• Pakkovalssiin Gibli tulee hienosti. Pääsin myös irtoamaan ohjauksesta hyvin. Suotta jään riman viereen odottamaan. Muista tämä jatkossakin!
• Erillisenä harjoittelin takaakierto-päällejuoksuja ilman vastakkaista kättä. Sujuvathan ne.

Tottiksessa vahvistettiin paikkamakuuta. 

On pakkasta ja vähän lunta maassa. Kunpa tämä säilyisi - ja pääsisin tauottamaan Lystin siklosporiinin.

Agilitya lisää

Giblin kanssa tänään lyhyt treeni (leikattavien videiden alkuperäinen määrä 2 min 30 sek...). Teetin slalomeita kauempaa. Harjoitutin myös itsenäisiä keppejä. Video on tässä. 

Huomioi ensi kertaan: 

• Käännä slalomilla ennen ensimmäistä hyppyä.
• Muista treenata niitä "ei-vastakkaista-kättä" -päällejuoksuja.

Lysti oli mukana lämmittelemässä ja jäähdyttelemässä.

Ai niin, torstaina jumppasin koirat: jumppapalloa ja vatiin menemistä, Giblille myös ylämäkitreeniä.

Agilitya

Lyhyt agilitytreeni Giblin kanssa töiden jälkeen:

• Puomin ylösmenoa erikseen, lisäksi alastuloa
• Keppien tiukka avokulma ulkopuolelta ohjaten: tämä oli tiistaina vaikea, nyt sujui heti. Tämä on niin hienoa. Kun antaa asian hautua pari yötä, se sitten sujuukin.
• Kolmella rinnakkaisella hypyllä slalom etää ohjaten. Toiseen suuntaan 2 yritystä, sitten sujui molempiin suuntiin.
• Kolmella peräkkäisellä hypyllä kauempaa takaakiertoon ohjaamista: Gibli oli hyvä. Jos kiirehdin pois, tippui rima, se oli uusi ilmiö. Tosin olin aika kaukana.

Giblin tyytyväisyysilme

Lysti oli matkassa ja tokoilin vanhan kunnon pumpuliturkin kanssa. Se olisi ollut oiva tokokoira, jos hermoja olisi suotu enemmän.

Metsäjälki ja tokon ryhmätreeni

Lysti potee tassuaan, joka tänään kesti jo ulkoilun ilman tossua.

Giblillä ajoin eilen elämäni ensimmäistä kertaa metsäjäljen, joka oli toisen tekemä. Yksi käännös meni muutaman metrin pitkäksi, mutta koira löysi jäljen uudelleen. Onhan se hurjaa luottaa vain koiraan ja katsoa, kuinka se nuuhkii menemään. Motivaatio sillä pysyi korkealla. Jatkamme "lyhytnukkaisemmalla" alustalla, jottei se alkaisi kulkea liian korkealla nenällä. Ei se esineilmaisukaan olisi huono siirtää tuonne. Sitten kävimme metsälenkillä.

Pari tuntia sen jälkeen olimme tokon ryhmätreenissä. Pidin Gibliä välillä tekonurmella kyljellään, välillä se rauhoittuikin. Itse liikkeinä näytin seuraamista. Se kiljuu yhä herkästi. Siinä sitä on tasapainoilua, että saisi hyväviettisen seuruun ilman ääntä. Tokokoutsi ei nähnyt seuraamisessa ongelmaa. Toisena katsottiin seisomaan pysähtymisen opettelua "pompputekniikalla". Se kävi järkeen ja jatkamme sillä. Gibli sieti mainiosti häiriötä - kunpa pysyisi sellaisena.

Agilitya, tokoa ja jälkikin

Askelsin Giblille metsäjäljen. Gibli oli yllättävän hyvä ja ehkä jopa pääsin iloisiin tunteisiin sitä katsellessani.

Agilityssa vahvistin puomin kontaktia. Sitten teetin kepeille vaikeaa jyrkkää avokulmaa. Sisäpuolelta ohjattuna se sujui, ulkopuolelta oli vaikea - jäi opeteltavaa. Kolmantena harjoiteltiin 3 pitkittäistä hyppyä sekä japanilaisohjauksella ja kaukaa ohjaten slalomia. Se oli kivaa! Näitä kauko-ohjauksia jatkan tässäkin. 

Tokossa tapasin belgiystävääni. Gibli oli nyt hiljaa. Uutena konstina viskasin ruokaa toiseen suuntaan ja palattua Gibli seurasi. Ruokakonstilla harjoiteltiin myös pysäytyksiä. Kokeiltiin myös tunnaria. Gibli nuuskutteli yhden tunnarikapulan hyvin lehtien alta. Sitten se kävi maihin ja alkoi rouskuttaa löytöään. Tästä nyt yritetään ensin eroon nopean palkan kautta.

Lysti linkutti entistä vaikeammin ja nyt myös ison anturan takaa paljastui vereslihamuutos. Sinkkisalva ja tossu jatkuu. Sääliksi käy.

Giblin kiusaukset vol. 7

Hallilla. 

• Teetin Giblille hankalaa kepeille menoa tiukkaan nurjaan kulmaan putken edestä. Gibli oli erehtymätön. Pystyin myös leijeröimään keppien toiselta puolelta. Tuli kylmät väreet, koska se oli niin taitava ja yhteytemme niin vahva. Harmitti, etten videoinut. En halunnut ottaa uusiksi vain videota varten. Toin Gibliä myös toiseen suuntaan. Kerran se lähti ennakkoon pois, kiljahdin ystävällisen voitonriemuisesti valitellen "oivoivoi", koska sain pisteen. Uusinnalla Gibli korjasi. Hävisin pujottelukisan 1-4.

Tästä A:lta renkaalle ja käännös kepeille putken edestä

• Sitten teetin rataa, mikä oli S:n mallinen. Ohjasin etäältä. Rytmittämällä Gibli haki takaakiertoon. Palkkasin, vaikken ihan sitä ollut tarkoittanut. Etäohjaus ei lakkaa kiehtomasta useine mahdollisuuksineen.
• Lopuksi hioin A:n kontakteja. 

Lysti jäi kotiin tassu paketissa, mutta lähti kaverikseni kauppareissulle.

Agilitya ja jälki

Tiistaina rikoin polveni työtuolilta noustessani (!!!). Diagnoosini oli, että joku irtonainen lärpykkä meni nivelrakoon. Könkkäsin polvella 2 päivää Buranan tukemana, peruutin alamäet, koska niitä ei voinut kävellä, ja olin jo varata ajan työterveyslääkärille, kunnes perjantaiaamuna *piu* - se oli kivuton. Toivon lirpukan pysyvän paikoillaan.

Perjantaina kävin hallilla. Teetin Giblille keppejä hankalasta kulmasta, menin edelle ja erkaannuin. Kokeilin niille pakkovalssia. Asensin pujottelun "seinää päin". Koira oli erheetön. Toisena treenasin japaniAlaisia. Tarkoitus oli vielä mennä A:ta enemmänkin, mutta varoin Giblin väsymistä ja teetin sen vain kerran. Videota editoidessa huomasin, kuinka japanilaisten reitti vie tuollaisen kuvion jälkeen muualle kuin putkeen. Onneksi jo treenin aikana huomasin, ettei kannattaisi olla myöhässä. Ja ei tämä agilitykaverini vastakkaista kättä tartte takaakierron jälkeen, muista!

Sen jälkeen tein molemmille jäljen nurmikolle. Lysti hukkasi jälkensä, mutta löysi sen uudelleen. Gibli oli yllättävän hyvä ja määrätietoinen. Se jälki ei vaan mulle itselleni nappaa, mutta hyvä mieli tuli koirien puolesta.

Tänään Lystillä oli rakkula tassussa. Viimeksi rakkula tuli samalta nurmikolta toukokuun lopulla. Vaikka menisi millaiset allergialääkkeet, leikattua nurmikkoa Lystin tassut eivät näytä kestävän. Harmittaa. En edes huuhdellut tassuja jäljen jälkeen, ei sellainen tullut mieleenikään. Tyhmä!

Osteopaatti, närästystä, agilitya ja tottelevaisuutta

Sunnuntaina käytiin metsäkävelyllä. Sitä ennen tottistelin Giblin kanssa. Se oli hiljaa ja edistyi taas. Ehkä minunkin mielentilani oli sitä tukeva.

Sunnuntai-iltana Lystiä närästi kohtalaisesti ja oksensikin. Se myös venytteli mahaansa. Olin kahden vaiheilla, viedäkö eläinlääkäriin vai ei. Se kuitenkin söi normaalisti ja maha näytti rauhoittuvan.

Maanantaina oli Lystin osteopatia. Lannerangassa oli jumi, joka laukesi. Vasen lapa on yhä juntturassa. Osteopaatti epäili lavan juntturan heijastaneen lannerankaan. Hän myös epäili, että lavan ja etukyljen jumin alkusyy ei olisikaan tuki- ja liikuntaelinperäistä, vaan mahdollisesti sisäelimistä. Niin ajatellaan osteopaattisten periaatteiden mukaan. Sen jälkeen tiirasin närästävää Lystiä vielä tarkemmin. Että kehittääkö se haimatulehdusta vai jotakin muuta?

Tänään olisi pitänyt lähteä Kuopioon, mutta peruin menon aamulla. En halunnut ottaa mahdollisesti kipeää Lystiä autoon, saati jättää sitä yksin kotiin tuntikausiksi. Iltapäivällä se oli kaverinani pihatöissä - ja tietenkin normaalivointisen oloinen. Mikä oli tietysti hyvä sinänsä, mutta koiruus on nyt tarkkailussa ja verikokeet odottaa.

Kävin Giblin kanssa agilitytreeneissä. Pätkin treenit kahteen osaan ja pidin huolen, että treeni loppui koiran mielestä kesken.

• Teetin putki-puomi-erotteluharjoituksen, vahvistin puomin ylösmenoa maton avulla. (x 2)
• Harjoittelin saman kuvion, mikä oli kisoissa, eli takaakierto puomin jälkeen ja "väärään" päähän u-putkea. Sujui tietenkin heti. (x 1)
• Treenasin toisenkin kisakuvion eli kaksi päällejuoksua ja väärän putkensuun ohitus. Lie turha sanoa, että onnistui heti. Toiseen suuntaan tuli kerran virhe. (2 per puoli)
• Japanialaisia en muista Giblin kanssa treenanneeni ja haikailin ohjausta viime lauantaina. Ne menivät kerrasta oikein vasemmalle, mutta oikea oli mulle vaikeampi. Voisin vielä vahvistaa. (1 vasemmalle, 3 oikealle)
• Kokeilin takana leikkaamisella ohjata Giblin ohi väärän putkensuun. Koira oli kuuliainen eikä edes katsonut edessä olleeseen putkeen. Luulen, että korkemmassa vireessä olevan koiran lukitus on vaikeampi ohittaa. (1 per puoli)
• Pujottelun erottelussa oli A ja putki. No problemos. (x 2)

***

Jäähdyttelyssä kävi, kuten joskus on käynyt koirieni kanssa. Siinä on jotakin maagista ja tavoitan jotakin sellaista, mitä tavoittelen. Giblin kanssa näitä hetkiä ei vielä ole juuri ollut:

Oli lämmintä ja aurinkoista. Oli hyvä mieli onnistuneista treeneistä ja muutenkin. Gibli haisteli ja lönkötteli. Sitten se katsoi minuun tyytyväisen oloisena. Katselin takaisin ja pysähdyin. Gibli tuli viereeni perusasentoon. Ihan hiljaa. Kerrasta oikein. Se katsoi minua. Naksautin ja annoin taskustani ruokanappulan. Gib katsoi uudelleen. Annoin uuden nappulan ja sanoin hyvin hiljaa: "Vapaa." Gib erkaantui ja otti muutaman askeleen. Sitten se taas katsoi rauhallisena ja mietteliäänä. Pysähdyin. Se tuli taas vierelleni perusasentoon ihan hiljaa. Palkkasin siitä. Aloin kävellä. Se seurasi hyvässä kontaktissa, vaikka olin ihan hiljaa. Palkkasin ja vapautin. Tämä toistui vielä muutamaan otteeseen. Lopulta kehuin sitä matalalla ja rauhallisella äänellä. "Gibli, tämä on se juttu." Koira jatkoi autolle päin ja kääntyi katsomaan minua useampaan otteeseen. 

Hyvän mielen hylyt

Kisat oli merkattu alkavaksi puolilta päivin. En illalla pakannut autoa, koska ei siinä nyt niin paljon ollut pakattavaakaan: Giblin paperit, koirien juomat ja nappuloita, itselle varavaatteet sateen varalle, vaatteet ravintolassa syömistä varten kisojen jälkeen, vähän syömistä ja juomista. Jostakin syystä herään viikonloppuisin 7 maissa, joten uumoilin herääväni ennen kellonsoittoa. Enpä herännytkään, vaan vasta kellon soittoon. Siinä sängyssä pötkötellessäni laskeskelin, että laitoin kellon soimaan liian myöhään ja olisi korkea aika lähteä. Pikavauhdilla pakkasin koirat, tavarat ja itseni matkaan. Olin tasan puoli tuntia ennen kisapaikalla ja kisat vartin etuajassa. Gibli starttasi neljäntenä, joten siinä ei ylimääräisiä kiemuroita tehty. Sopi minulle.

Tuomarina oli Kerminen, jonka radoille voisin mennä toistekin. Radat vaihtuivat nopsaan tahtiin ja kisat olivat todella sujuvat ja etuajassa loppuun saakka. Kisakirjankin sai takaisin odottamatta. Kaiken lisäksi perillä oli puoliaurinkoista, vaikka automatkalla satoi mennessä ja tullessa.

Eka rata oli hyppäri. Gibli eteni hyvin, kääntyi hyvin, pujotteli virheittä. Radalla oli yksi hankala kohta, "vauhtisuora" läpi radan putkelta toiseen putkeen, välissä 3 hyppyä ja pituus ja viimeisin hyppy ennen toista putkea poissa linjasta ja sen jälkeen kääntö kauempaan putkensuuhun. Vaikka mallasin minkälaisia kuvioita eri puolilta, totesin, että koira tulee kintuille joka tapauksessa enkä luottanut takana leikkaamisen voimaan putken edessä. Gibli sujahti väärään putkensuuhun. Muita virheitä ei tehtykään. 

Toinen rata oli agilityrata. Olin etukäteen päättänyt, että tarkkailen Giblin ylösmenokontakteja ja jos virhe tulee, otetaan uusiksi. Puomi oli kolmantena eikä koira osunut ylösmenolle. Otin sen uudelleen eli hylkäys tuli jo siinä. Seuraavaksi oli takaakierto putken edessä. Olin kaavaillut siivekkeen ympäri kieputusta, mutta Gibli oli jo lukinnut väärän putkenpään. Sinne meni, mutta ei sillä enää ollut tuloksen kannalta merkitystä. Loppuradalla taas kaikki oikein: kontaktit ja pujottelu.

Kolmas oli agilityrata myös. Gibli tuntui liukkaalta muikulta. Radalla oli taas yksi kohta, mitä mallasin etukäteen monta kertaa: kaksi takaakiertoa peräkkäin ja taas epäloogiseen päähän putkea. Hukkasin Giblin ennen ekaa takaakiertoa, mutta siitä selvittiin. Selvittiin vielä toisestakin takaakierrosta, mutta en ottanut hypyn jälkeen Gibliä kunnolla haltuun, joten se sujahti selkäni takaa u-putkeen. Sen jälkeen taas "tehtiin nollaa".

Hyvää:

• Lähdöt (ei varastanut)
• Rimat pysyivät
• Kontaktit ok sitä yhtä puomin ylösmenoa lukuun ottamatta
• Pujottelut virheettömät, vaikka oli hankaliakin menokulmia ja poistumisia
• Kääntymiset ovat parantuneet merkittävästi ja takaakierrot Gibli teki pienin tein.
• Yhteistyö tuntui hyvältä ja tunsin, kuinka koira menee.
• Parasta: Giblin menossa oli sitä jotakin samaa, mitä Lykyllä aikoinaan: kovalla vietillä etenemistä.

Huonoa:

• Joka radalla yksi virhe, joten ei saatu tuloksia. Mutta jotenkin se ei edes harmita. Edelleen suhtaudun Giblin kanssa kisaamiseen kuin oltaisin epävirallisissa kisoissa. Korjaan virheitä sitä myötä, kun niitä tulee.

Lysti oli mukana mainiona matkamiehenä.

Tokoa ja agilitya

Eilen oli tokossa omatoimitreenit. Gibli kiljui aika ponnekkaasti. Tuli hiljaisiakin pätkiä, joten lopulta sain lopetettua treenin "hyvään mieleen" ja mietittyä kotimatkalla, että voisi sen tokoilun jo jättää.

Tänään kävin sen kanssa agilityssa. Mentiin puomin ylösmenoja, kepit putkihäiriöllä, hankalia viskileikkauksia ja siivekkeen ympäri kiertämistä putken edessä. Gibli oli taitava. Treeni ei kauan kestänyt. Lysti oli matkassa.

Vire-agilitya ja varsinaista vire-tokoa

Kävin Giblin kanssa hallilla. Tein lyhyet treenit:

• Putki-puomi-erottelu hypyltä lähettämällä. Gibli löysi hienosti puomin, mutta välillä ei osunut ylösmenokontaktille. Emmin jonkin aikaa, palkatako vai ei.
• Kuudella kepillä 90 asteen avo- ja sulkukulmaan takaakiertohypyn jälkeen putkiansalla. Myös keppien "ulkopuolelta" lähettäminen onnistui. Gibli-minä: 6-1.

Gibli oli hämillään, kun treeni loppui sen mielestä kesken.

No kohta se jatkui tokoilemalla ystäväni kanssa. Giblin vire oli kaakossa, mikä näkyi ääntelynä, tarjoamisena ja kapulan pureskeluna. Lopulta vain odotettiin, että se on hiljaa. Palkkasin siitä sitten.

Sen jälkeen kävin molempien kanssa uudella alueella kävelyllä. On se hienoa, miten lenkki hidastuu, kun on uusia hajuja.

Itselle muistiin ensi kerran agilitytreenit: 12 kepin treenit ja niitä hankalia viskileikkauksia.

Kisamotivaation kaivuu

Olin ilmoittautunut Giblin kanssa parin tunnin ajomatkan päässä oleviin agilitykisoihin. 

Eka startti oli alkamassa illalla puoli kuudelta. Laskeskelin, että olen takaisin kotona iltakymmeneltä. Pidän aamu- ja päivästarteista enemmän. Jos kisat ovat illalla, menee koko aamu odotellessa. Näihin kisoihin olin valmistautunut poikkeuksellisesti, koska säätiedote oli luvannut pakkasta ja lunta. Perjantaina vaihdatin talvirenkaat. Onneksi olin varannut rengasliikkeeseen ajan etukäteen, jolloin valinnanvaraa riitti. Perjantaina oli lunta täälläkin, rengasliikkeessä yhtäkkiä tungos ja sivusta kuunnellen myytiin ei oota.

Joka tapauksessa mietin, minkä ihmeen takia ilmoittauduin kisaamaan ja miksi pitää kisata, jos ei huvita? Ja mikä minut on saanut aiemmin huvittamaan? Miksi Lykyn tai Lystin kanssa kisaamisessa oli jotakin hienoa ja tavoittelemisen arvoista? Mitä Giblin kanssa nyt puuttuu? Kysyin miesystävältäni, että onko tämä jotakin poikkeuksellista vai onko tämä kisoihin lähtö ollut mulla aina samanlaista. Hän kertoi ja sitten muistin minäkin, että miltei aina ennen kisoja olen ollut perumassa osallistumiseni, mutta yleensä olen tyytyväinen kisojen jälkeen. Yksi merkittävä seikka on myös tavoitteiden puute. Gibli on vielä nuori ja osaamaton, joten en havittele mitään SM-kisanollia.

No, kisapaikalla ilmoitettiin aikataulun olevan puolisen tuntia myöhässä. Oikeasti se oli puolitoista tuntia myöhässä, mikä tiesi päivän venymistä puoleen yöhön. Päätin, etten enää katsele kelloa. Lysti oli matkassa ja molemmilla koirilla loimet nolla-asteisen ilman vuoksi.

Tuomarina oli Savioja ja kaikki radat loogisia ja mentäviä kolmosten ratoja. Etukäteen pelkäsin, miten kepit sujuvat ja onko Giblin meno sujuvaa/nopeaa/hyvävireistä ja miten saan sitä käännettyä.

Ekalla agilityradalla Gibli varasti vähän enkä tajunnut tehdä mitään. Se tuntui sukkelalta ja kääntyi hyvin. A mentiin radalla kahdesti, juoksukontakti onnistui molemmilla kerroilla. Takana leikkaaminen oli sujuva. Kepeille mentiin pituudelta ja kepit viettivät kohti seinää. Varoin ahdistelemasta, kuvittelin, että ollaan treeneissä. Gibli pujotteli hyvin ja hienolla sykkeellä virheittä. Keinu oli hyvä, ei siis tullut ylösmenovirhettäkään. Loppuun saakka meno oli sujuvaa. Yksi virhe me tehtiin. Radalla oli putki-puomi-erottelu takaakiertohypyn jälkeen. Putken molemmat päät olivat puomin ylösmenon ympärillä. Tiesin, ettei vielä osata erottelua kunnolla. Pitkään emmin, tehdäkö edeltävällä hypyllä persjättö vai valssi ja kumpi kääntää paremmin puomille. Valitsin persjätön. Gibli valitsi silti putken, mistä en voi sitä syyttää. Eli se oli hylkäys. Toisella yrittämällä se valitsi puomin.

Toisella agilityradalla Gibli varasti lähdöstä törkeästi ja vein sen maaliin. Oli se aika kuumakin ennen starttia.

Kolmannella, hyppärillä, tehtiin hyvää rataa myös. Gibli pysyi lähdössä. Pakkovalssi onnistui. Kepit olivat suht haastavasti, meno avoimeen suorakulmaan, ohjaajan puolen vaihto, lisäksi menivät "päin seinää" ja rata jatkui toiseen suuntaan. Loivensin kepeille menemisen kulmaa, jolloin Gibli ottikin putken toiselta puoleltani. Toisella yrittämällä se haki kepit hyvin ja pujotteli taas hyvällä rytmillä loppuun saakka. Aika lopussa hukkasin sen persjätössä ja joku sählinki tuli hypyn kanssa. Viimeisimmät kolme estettä mentiin käsikirjoituksen mukaan.

Hyvää: 

• Kepit - tämä on suuri helpotus, toivottavasti jatkuukin näin.
• Kontaktit
• Vire
• Käännökset (videota ei ole, mutta tuntuma niistä)
• Gibli pitää rimat.
• Osasin arvioida, miten koira liikkuu.
• Kaikki etukäteen miettimäni kehityskohteena olleet jutut onnistuivat.

Huonoa:

• Lähdöstä varastaminen - ole tarkempi!
• Ohjaan huonosti - kadotan kontaktin. Lykky ei olisi antanut anteeksi, Gibli antaa.

Yhteenveto: Edelleen Gibli on nuori kisakoira. 

Ajattelen, että agilityssa harjoitellaan kahta asiaa: pieniä temppuja ja laajempia kokonaisuuksia. Nyt painopiste temppupuolella on ollut kontaktit, pujottelu ja takaakierrot. Kisoissa tulee yhä vastaan ohjauksia, joita menisin tai menen siellä eka kertaa. Nyt esim. hankalan hyppykulman viskileikkaus (osasi) ja pakkovalssi (osasi). Näistä kisoja opeteltavaksi jäi putki-puomi-erottelu ja persjätöt, varmuutta voin lisätä myös yhä vaikeampiin viskileikkauksiin. Keppien kanssa jatketaan entisellä rennolla asenteella ja haastavilla kepeillä. 

Laajempien linjojen suhteen olen panostanut vireeseen eli tehnyt lyhyitä hyvävireisiä treenejä. Olen rakentanut vireen kestoa kuin johonkin BH-kokeen seuraamiseen, koska havahduin siihen, että yhtäkkiä muutaman esteen radoista on tullut yli 20 esteen kolmosten ratoja, jossa palkan saanti kestää ja kestää. Se näyttää tuottaneen tulosta. Videoita ei ole eikä ratoja kellotettu, mutta tuntuma on siihen suuntaan.

***

No miten se kotimatka? Matkaa ei lyhentänyt voitonriemu takapenkillä killuvista serteistä ja palkinnoista. Oli pimeää, kaikki valo imeytyi 1-3-asteiseen vitostien asfalttiin. Valkeita lumilaikkuja oli tien reunuksien nurmikoilla. Ajattelin, että tästä ei enää puutu kuin hirvi konepelliltä. Ja sitten, yhtäkkiä, oikealta tuli tielle kissa tai pieni supikoira. Jarrutin. Eläin jatkoi vastaantulijoiden kaistalle. Ja sitten se onneton teki u-käännöksen. Kaikki kävi hyvin nopeasti. Jarrutuksesta huolimatta vauhtia oli vielä, näin, että nyt osuu, ja sitten auton alla tömähti. Näin taustapeilistä, että karvaturri jatkoi matkaa juosten ojaan ja penkan yli pellolle. Varmasti se oli loukkaantunut. No, uukkari x 2 vitostiellä, (oli siinä pienet tienristeykset, joissa sain käännettyä), nopeusrajoitus 80-100 km/h, jolloin mietin, että tässä lähtee kohta henki kolmelta muultakin. Hätävilkut päälle, auto niin laitaan kuin ikinä, ja tiirailemaan pellolle ja kuuntelemaan, uikuttaako joku jossakin. Että eläinsuojelulakikin velvoittaa johonkin. Tajusin, että ei mulla siinä pimeässä ja aseettomana ole mitään saumaa tehdä yhtään mitään, varsinkaan, kun eläintä ei näkynyt missään. Että tappaisinko kuristamalla käsin tai talutushihnalla, jos löytäisin? Vai hakkaisinko kivellä päähän? Miten pahasti tulisin itse purruksi? Poliisille tai suurriista-avulle oli turha soittaa. Sinne jäi eläinparka ties minkälaisten ruhjeiden ja sisäisten verenvuotojen kanssa kuolemaan. Jos joku tietää, mitä olisi pitänyt tehdä ja kelle soittaa, voi kommentoida tai lähettää sähköpostia. Mulla on tarkka paikka tiedossa.

P.s. Tuli mieleeni, että auton varoituskolmio on varmaankin takakontissa koirahäkin alla. Todella kätevä kaivaa esiin tarpeen tullen. Tuskin olen ainut koiraharrastaja, jolla näin on. 

Tokoa ja agilitya lisää

Keskiviikkona kentällä humputtelin Lystin kanssa. Giblin kanssa treenasin seuruuta, kapulan pitämistä, kaukokäskyjä ja luoksetuloa. Seuraamisessa vierotan sitä yhä ruuasta.

Torstaina kävin Giblin kanssa treenaamassa agilitya. Harjoiteltiin puomia, slalomia, välistävetoja ja takaakiertoja. 

Kepeille tein putkiansat, joista Gibli ei välittänyt lainkaan. Siitä tuli aika hauska peli: 

- Minä: "Tähän ansaan sinä varmasti lankeat. Sinunhan pitää oikein väistää tuota putkensuuta, ettet lumpsahda sinne!" 

- Gibli: "Hah, enpä langennut! Helppoa! Etkö keksi muuta?!" 

Jatkan tällä linjalla keppien kanssa.

Koira sisustuselementtinä

Kerrataan ensin treenit. Lauantaina ja sunnuntaina taidettiin huilia, koska kenttä oli varattu. Sunnuntaina käytiin parin tunnin metsäkävelyllä. 

Eilen tokoilin molempien kanssa. Gibli edistyy hiljaisuudessaan. Lystin kanssa kertasin sen osaamia juttuja.

Tänään kävin Giblin kanssa hallilla. Teetin 8 esteen ratapätkää molempiin suuntiin. Siinä oli kepeille suorakulma avopuolelta, keinu, takana leikkaaminen, pituus ja rengas. Toiseen suuntaan erkaannuin kepeiltä putkelle. Lopuksi teetin takaakiertoja ja A:n. Keskityin hyvään vireeseen. Gibli oli upea! Sen vire oli hyvä. Kaiken kukkuraksi se teki työnsä virheettömästi.

Sitten näitä sisustuskuvia:

Ei sillä, että vanha mäntyinen Lundia-hylly ja cd:t olisivat nykypäivää, mutta kaiken kruunaa
hyllyn päällä oleva "maljakko" eli pureskeltu ja lisävaurioilta suojassa oleva (entinen) koristetyyny,
jota käytän joskus koirien tasapaino-jumppatyynynä.

Maton pitsireunus

Reikäisempää aukkopitsiä. Minulla on 3 ehjää mattoa.

Giblin bravuuri, mikä yhä yllättää. Se kaivaa sängynpeiton
alta ja pussilakanan sisältä täkin kulman näkyviin.

Lisään vielä nämä varsinaiset sisustuselementit:

Pörrömaha

Gibli tekokarvojen keskellä

Tossutarpeet rautakaupasta

Tarvitsin Lystille pahimman päivän varalle tossut, joiden pohjat pitävät kosteutta, eivät luista ja joiden päällisosa hengittää. Ostin K-raudasta työhanskoja á 2,90-3,90 €/pari. Rajasin niistä sormet pois ja laitoin varteen joustavaa tarranauhaa. "Kauneimmat" tuli, jos sauma tuli sisäpuolelle, mutta ehkä hankaamattomimmat, jos sauma ulkopuolella. Alla esittelen eri versioita:

Niin, ja tokoilut. Giblille: seuraamista, siinä kontaktia, kaukot, maahanmenoa ja ulkona kapulan pitämistä. Lystille seuraamista, kaukot, luoksetulon pysäytykset, minkä jälkeen se karkasi "takapalkalle" ja toi minulle noutokapulan. Ihana Lysti!

P.S. Illalla annoin molemmille matolääkkeet.

Tokoa ja agilitya

Eilen oli tokon ryhmätreenit, hallissa eka kertaa.

Teetin Giblillä seuraamista. Se kulki hiljaa ja hyvässä paikassa. Saksalaiset käännökset sujuivat hyvin. - Lisää pätkiä, jolloin palkkaa ei ole kädessä. Voit aloittaa niin, että palkka on aluksi kädessä.

Kaukoissa se menee paremmin maihin, kyynärpää ei jää ilmaan. Istumaannousussa kannattaa olla kriteerissä tarkka.

Yksin teetin merkin kiertoa, hypyn ja yritin pitää lepäämässä hiljaa. Viimeisin ei onnistunut.

Tänään kävin agilitykentällä. Teetin kontaktit, lyhyttä ratapätkää, takaakiertoja ja kepit. Kaikki onnistuivat.

Lysti oli molemmilla kerroilla mukana lämmitysjoukoissa. Kohta alkaa muuten olla niin kylmä, että pitää laittaa loimet autoon ylle.

Tokoa ja agilitya

Eilen käytiin tokoilemassa. Seuraamisessa Giblillä oli hyvä vire. Minun pitäisi oikeasti siirtää ruoka jo pois kädestä. Maihinmenot olivat vähän nopeutuneet. Kaukoissa pääsen metrin päähän. Luoksetulossa koira asetti tassunsa kenkieni päälle. Lysti teki erilaisia seuraamisia ja kaukokäskyt sekä luoksetulon. Ihanan pumpulinen Lysti!

Tänään kävin Giblin kanssa agilitytreeneissä. Yritän siirtää agilitya enemmän Stanislavin suuntaan, etäohjaukseen päin.

• Vahvistin puomin kontakteja.
• Vahvistin juoksu-A:ta.
• Keinun ylösmeno vaati jämäkämmän käskyn, muuten tassut menee yli.
• Kepeille ulkopuolelta ohjaaminen avokulmaan oli vaikea. 
• Takaakiertoja kokeilin kauempaa - tuli hyviä onnistumisia! 
• Lyhyellä ratapätkällä panostin palkkaukseen ja hyvään vireeseen.

Illemmalla tehtiin reilun tunnin mittainen metsälenkki. Pitkästä aikaa laitoin sen jälkeen pihalle kepit, joilla vahvistin Giblin nopeutta ja intoa. Tarkoituksella en ole keppejä pihalla pitänyt, jotta koiralla on kunnolla lepoaikaa eikä "työt ja vapaa-aika sekoitu".

Lystin turkissa kiipeili punkki. Muutama pakkasyö ei ole hävittänyt punkkeja vielä minnekään. Plääh.

"Ena himo portokali, parakalo;"

Olimme viikon Kreikassa. Teki mieli nauttia sikäläisestä ruuasta, lämpimistä illoista ja lämpimässä vedessä polskimisesta. Toiveemme täyttyivät. Nyt jäljellä on haikeus ja arki. Toiset jatkavat elämistä lyhythihaisissa, täällä on öisin pakkasta.

Opettelin ennakkoon kreikkalaiset aakkoset ja turistikieltä, vähän muutakin kuin perustervehdykset. Uuden kielen opettelu on mukavaa ajatusjumppaa eikä ikinä tiedä, milloin oikeasti tarpeen. Otsikon mukaisesti pyysin yhden appelsiinimehun, mihin vastattiin ystävällisesti: "Big one or small one?" :) Otsikossa on puolipiste tarkoituksella, kreikkalaiset käyttävät sitä kysymysmerkin sijaan. Sekin oli minulle uutta.

Ennen lähtöä alkanut flunssa hävisi autossa ennen aikaista (klo 4.20) lentokentälle menoa. Matkan aikana iski oksennustauti, minkä parissa vietin onneksi vain reilun vuorokauden. Onneksi toinen meistä pysyi terveenä ja sai haettua minulle juomaa ja ruokaa.

Koirahoitolassa eivät asiat sujuneet lainkaan niin kuin piti. On kammottavaa, kun on liki 3000 km päässä eikä mitään toteutettavia vaihtoehtoja tule mieleen - kun sellaiset olin läpikäynyt ennen kuin varasin hoitolapaikat aiempaan luottohoitolaani. Hain koirat sitten heti Suomeen palattuani, hengissä nuo olivat ja kovasti ikävissään. Seuraavaa reissua varten pitää keksiä jotakin muuta.

Sunnuntai meni toipuessa. Käytiin pitkällä metsäkävelyllä. Iltaruuat koirat saivat jumppaamalla ja Gibli myös kapulaa pitäen. Sen pitäminen oli nyt mainiota, selvästi hautunut hyvällä tavalla.

Flunssa

Flunssa iski. Hyvin vähän on tehty mitään. Kävin eilen treenaamassa Gibliä ajatuksella koira juoksee, minä en. Teetin kepit. Mm. leijeröinti puomin toiselta puolelta onnistui, joten ei se koira minua niille kepeille kaipaa. Kun kokeilin "pientä häiriötä" eli viskelin leluja keppien lähelle, Giblikki hyytyi täysin. Tajusin lopettaa turhan häiriköinnin. Ei niitä kisoissakaan lennä. Vahvistin myös puomia, mutta sitten loppui henki ja kunto ja kirveli kurkkua ja pukkasi hikeä. Minimiliikunnalla jatketaan. 

Keppitreenejä kisoissa

Oli omat kisat ja tuomarina Savioja. Kaikki radat olivat hyvin mentäviä. 

1. agilityradalla Gibli taisi tehdä heti alkuun keinun ylösmenolla virheen. Sitten sujautin sen väärään putkensuuhun. Sen jälkeen treenattiin keppejä 3 kertaa, Gibli jätti viimeisen välin ottamatta. Piti erkaantua sivulle, mutta mielestäni varmistin, että en kiirehtinyt. Suunnittelin ohjauksenkin niin, että ei tarvinnut jättää koiraa yksin pujottelemaan. Lisäksi tehtiin yksi takaakierto etuperin ja sen jälkeen yksi väärä hyppy ja takaisin sama. A ja puomi meni hyvin. Eka radan video.

2. agilityradalla tuli A:n alastulolta virhe. Nyt päätin mennä kepeillä vähän koiran edelle, kuten usein treeneissä. Ei auttanut. Gibli tuli pois toiseksi viimeisestä välistä. Uusittiin ehkä kahdesti. Muita virheitä ei tullutkaan. Yliaikaa keppien hinkkauksesta. Toka radan video.

Vein Giblin halliin harjoituskepeille, että meepäs nyt niinkuin osaat. Koira meni kepit kolmesti hyvällä vireellä loppuun saakka. 

3. radalla, hyppärillä, kepeille tultiin pitkittäiseltä hypyltä, ne olivat reunusaitaa päin ja piti erkaantua sivulle kääntämään pois putkiansasta. Olin miettinyt ennen rataa, mitä ihmettä teen eri lailla kuin treeneissä, kun koira kisoissa imee kepeille huonommin kuin harjoituksissa, ikään kuin hyytyy loppua kohden ja sitten pomppaa ulos yhtä väliä liian aikaisin. Ovatko kepit erilaiset? Ovat kyllä. Liikunko eri lailla? En mielestäni. Jätänkö sivuttaissuunnassa vähemmän tilaa? -Kyllä. Harjoituksissa annan sen mennä rauhassa, vierellä ahdistamatta. No nyt kepit olivat haastavammin kuin kahdella aiemmalla radalla. Gibli aloitti pujottelun oikein, jätin enemmän tilaa sivuttaissuunnassa ja tsädäm, koira pujotteli loppuun saakka. Myöhemmin radalla olin kaavaillut yhteen kohtaan valssia pari hyppyä kattaen, mutten ehtinytkään, joten leikkasin spontaanisti takana. Seuraavan riman Gibli tiputti eikä muita virheitä tullutkaan. 5 vp, sija toinen, minkä huomasin vasta kotonani. Enpä arvannut, että hyppyserti kävi niin lähellä. Tässä video kolmannelta radalta.