Ulkoilua, jumppaa, lepoa, agilitya - Lysky

Ulkoilusta mainittakoon sen verran, että hyytävä tuuli on ollut seuranaimm' useana päivänä. Aina on myös pimeää, paitsi tiistaisin, jolloin olen pitänyt vapaapäiviä.

Jumpat jatkuvat molemmilla 2-3 kertaa viikossa. Molempien into tarttuu!

Kävin tiistaina Giblin kanssa agilityssa. Teetin set pointia taipuneena ja siltä käännöksiä. Edelleen oli puolieroa, vasemmalle kääntyminen huonompaa. Illalla tunnustelin Giblin oikeaa kylkeä, minkä se ruhjoi oksaan kesällä. Kohdassa oli triggeri ja sormiin olin tuntevinani arpikudosta. Hellällä naplaamisella sain triggerin laukeamaan.

Torstaina oli ryhmätreeni. Gibli oppi uutena viskileikkauksen. Toisena kokeiltiin kauempaa lähettämistä takaakiertoon, se tarvitsee vielä vahvistusta. Rengas putken jälkeen oli hankala, sekin meni vahvistukseen.

Tänään kävin töiden jälkeen hallilla uudelleen. Otin pitkästä aikaa viehelelun mukaani. Taisin keväällä kokeilla viimeksi? Jatkoin luopumisen ja rauhoittumisen opettamista - se ei ole siinä vielä kovinkaan hyvä. Lelun irroitusta se tarjoaa mukavasti. Jätin viehelelun myös varsinaiseksi treenipalkaksi. Harjoittelimme eilisiä listalle lisättyjä kohteita eli viskileikkausta myös toiseen suuntaan, kauempaa takaakiertoon lähettämistä ja rengasta. Kontakteja vahvistelin myös. Gibli hyppäsi vasemman siivekkeen ympäri muutaman kerran spontaanisti ja minusta taipuminen oli vaivatonta. Varasin silti ajan ammattilaisenkin käsittelyyn.

Tänään kävin Lystin kanssa kävelyllä kaupungilla. Rakas ystäväni tepsutti siellä mallikansalaisen lailla.

Havahduin agilitytreeneissä, että kehuin Gibliä sanoilla "Miun Pössykkäin!" Autolla tuli radiosta Kenny Logginsin Danger Zone. Se oli Lykyn ja minun agilitykappale. Mietin, tulenko ikinä enää saamaan elämässäni samaa yhteyttä voimaan ja nopeuteen. Ehkä en. Mutta osasin siitä nauttiakin niin kauan kuin sitä kesti. Niin että Lykky, en minä sinua unohda. Ja ehkä sisääni nousevan tuskan ymmärtävät he (tai sinä, hyvä lukijani), jotka ovat vieneet pahaa aavistamattoman koiransa viimeiselle reissulle. Tarvitseeko siitä oikeasti toipua koskaan? Se toinen ei ainakaan toivu, koska on kuollut päätökseni vuoksi.

P.S. Ryhmätreeneissä treenikaveri sanoi, että Giblin ja minun meno näytti rauhallisen eleettömältä (tai niin hänen sanomisensa tulkitsin). Mistään sen suuntaisesta edistymisestä on kiittäminen Lykkyä.

Jumppaa, ulkoilua, tottista

Tällä viikolla emme ole käyneet agilityssa.

Olemme jumpanneet. Lysti alkaa olla taitava pyörimään jumppapallon ympäri etutassut pallon päällä. Giblin kanssa on paneuduttu myös kääntymisiin maan tasalla. 

Pikku pakkanen on saanut meidät ulkoilemaan. Lenkeillä olen vahvistellut tottelevaisuutta. Tänään tottistelin Giblin kanssa ennen ulkoilua enemmänkin. Se alkaa kestää seuruupaikassa, vaikka ruokakäsi on kainalon korkeudella. Paikkamakuuta, maahanmenoa, eteen ja sivulle tulemista teetin muutamat. Se on kyllä nopea oppimaan.

Jätin maanantaina Lystin siklosporiinin tauolle. Toivottavasti vasta keväällä palaamme asiaan.

Agilitya ja ulkoilua

Nappasin Giblin aamulla hallille. Tehtiin

• Siivekkeen ympäri kierrätyksiä
• Keinua ruokapalkalla, kerran palkkasin lelulla
• Puomia (osina)
• 6 kepillä itsenäisiä lähestymisiä - Gibli yllätti taidoillaan!
• 3 hypyllä simppeliä 180 asteen käännöstä
• Takana leikkaamiset eivät oikein lähteneet, Gibli luki ne kierrätyksiksi.

Kävin kotona ja hain Lystin kaveriksi. Lenkkeilimme kuulaassa syyssäässä metsässä. Siellä vahvistin molempien luoksetuloja ja maihinmenoja.

55-56 cm

Ajelinpa sitten Kuopioon mittaustilaisuuteen. Sinänsä tilaisuus oli hyvin järjestetty, mutta pidän ihan idioottitouhuna selkeän maksin mittaamispakkoa. Seuraavat olisivat olleet Vantaalla, Seinäjoella ja Torniossa. Kuopioon tarvitsi ajaa "vain" 160 km per sivu.

Giblin säkämitta on nyt virallisesti 55-56 cm. Se käyttäytyi moitteettomasti kisahulinassa koirien täyttämillä käytävillä. Mittaukseen oli jonoa. Tottistelin ja jumppautin siinä ruokapalkalla. Mitatessa syötin ruokaa. Gibli noteerasi tuomarin, muttei osoittanut hälle enempää huomiotaan. Onneksi, koska voi olla turhan ylenpalttinen suosionosoituksessaan.

Isä oli mukana. Kävimme kävelyllä. Lysti jännitti kovasti saaristotien siltoja, vaikka ne ovat jykevärakenteisia. Oulussa se SM-kisojen alla muutama vuosi sitten loikkasi sillalla autojen sekaan (hihnassa, kun en osannut ennakoida reaktiota). 

Niin, ja eilen jumppasin molemmat sesset. 

Ryhmätreeni

Giblikki tuli mukaan ryhmätreeniin. Siinä ohjelmaksi kohosi takaakierto putken edessä. Putki voitti aluksi monta kertaa, sitten hyppy kiri ohi. Gibli osasi putkijarrun. Etenemistä suoran putken jläkeen hypylle kannattaa treenata.

Giblin agility

Eilen oli täydellinen lepopäivä. Tänään treenasin Giblin. Vein sen autoon kahdesti harjoitusosioiden välissä lepäämään.

• Hyppytekniikkana kokoamistreeni taipuneena. (tauko)
• Keinua - tarttee ruokapalkan, lelulla menee yli
• Puomia ja A:ta. Kokeilin puomilla kehikkoa, mutta sotkee ehkä vaan. Gibli kyllä heti kehikon nähdessään tarjosi sen sisälle 4 tassua. (tauko)
• Kepeillä koira ei kestä ohitusta - häiriötreeniä lisää.
• Ratapätkää, 4 hyppyä ja putkeen.

Ulkona on tyypillinen marraskuinen ilma. +3 ja sataa vettä. Jos marraskuussa ei ole tällaista, niin milloin sitten?

Lystin haava ei enää varmaan paitaa tartteisi, 

mutta menkööt, kun on niin märkää eikä

koira näytä kärsivän.

Lisää treeniä

Nyt Giblikin kanssa harjoittelimme keinua, jonka treeniä kannattaa yhä jatkaa. Puomia mentiin eka kertoja kokonaisena. Giblin tasapaino horjui ylösmenolla, minkä onneksi huomasin, ja olin valmiina koppaamaan malikkani syliini kesken tasaisen osuuden laukan. Sen kun olisi saanut videolle! Ilman haavereita siis selvittiin. 

Hyppytekniikkana hyppyytin set pointin kaarteessa. Käännöksiä ja takaakiertoja treenasimme myös. Päällejuoksu onnistui ekalla hyvin, myöhemmin koiruus tuli ohi. Agilityssa on niin hirveästi harjoiteltavaa ja varsinkin tasapainoiltavaa.

Ulkona seuruutin ruokakäsi kainalossa, irrotutin lelusta, käskin maihin kesken juoksun ja harjoitutin sen sellaista hallintaa. Vaikka tuo elikko on pieni, samalla lailla se saalislussuttaa kuin Lykkykin.

Giblin agility

Lysti kulkee trikoopaita päällään ja on kivuttoman oloinen. Toistaiseksi haava ei ole kiinnostanut yhtään ja on todella siisti.

Giblin vein treeniin. 

• Käännökset edistyvät. Kannattaisi houkutella käännökseen laskeutumispuolelle jätetyllä palkalla.
• Rinkulaan laitoin muurin, pituuden, renkaan ja kepit. Hypyt sujuivat hienosti, koira hakee hyvin, mutta kepeille tuli joko sisäänmenovirhe tai koira jätti viimeisen välin ottamatta. Ensimmäistä kertaa kepit olivatkin "radalla". Kertasimme kuviota.
• Vahvistin puomin ylösmenoja ja alastuloja. Kokonaista puomia ei olla menty. Tässä on vielä tekemistä ja saisi olla joku metodikin.
• Keinulla ahnehdin lelupalkalla, ei onnistunut. Siinä Gibli tarvitsee ruualla paikan vahvistusta ja niin lopuksi paikkailin treeniämme.

Illalla jumppasin *KLIK* Giblin kanssa: punnerrukset, etujalkojen nostot, ristikkäiset jalat, takajalat pallolla, pallon päällä taiteilua ja pallon ympäri pyörimiset. Koiran kropanhallinta saa olla kunnossa seisomavauhdissa ennen kuin lähdetään kaahaamaan. Niinpä Giblin kohdalla kontaktien tekemättömyys ei niin harmita, varsinkaan kovavauhtisten treenien uupuminen. En ennen näin perusteellisesti ole koiria jumpannutkaan, vaikka Lystin ja Lykyn kanssa varsin paljon on voimisteltukin.

Seuraamisessa pystyn nostamaan jo kättäni. Olemme alkeistasolla enkä ikäväkseni kuulu siihen porukkaan, jonka koira osaa täydellisesti "treenaamatta". Puolen vuoden olkapäävika ei todellakaan nopeuta koiran kouluttamista. Gibli alias Kiljukki on hiljaa, mikä on saavutus. Hyvin se tuijottaa ruokaan. Naurava hymiö.

Lysti lääkärissä

Nyt on Lystiltä poistettu kyljestä patti. Se oli rasvapatti, kuten pitikin. Hampaat on tsekattu röntgenkuvin ja tunnustellen. Kulumia oli havaittavissa, mutta ei mitään syvälle menevää. Ei poistettavaa. Kahdesta kohtaa ien oli kasvanut liikaa, ne nypättiin pois. Ilmiö kuuluu siklosporiinin sivuvaikutukseksi. Hammaskivet on poistettu.

Nyt haavaa ei saa naplata eikä kurata. Haavapuvun tai t-paidan laitan heti, kun koira tuosta virkistyy. Sinänsä haava on pinnallinen, joten toipumisen ei pitäisi olla mikään iso juttu. Tänään Lysti voi syödä jotakin pehmeämpää, sitten normaalisti. Lupaan harjata hampaita tiuhemmin tästä lähtien.

Giblillä oli perjantaina tihentynyttä virtsaamisentarvetta, mikä helpotti yötä vasten eikä ole toistunut. Vein virtsanäytteen eilen varmuuden vuoksi. Se oli onneksi normaali. 

Giblin agilityt ja tottikset

Eilen oli huilipäivä. Pesin Lystin huolellisesti tämän päivän leikkausta varten, niin oli ohjeistettu. 

Kävin tänään Giblin kanssa hallilla. Tein etukäteissuunnitelman, missä pysyin:

1. Tottistelin ulkona ennen treenejä. Gibli pysyy hyvin seuruupaikassa, vaikka namikäsi on korkeammalla.
2. Puomin ylösmenolankun laitoin 20 cm korkealle. Gibli tarjosi ylösmeno- ja alastulokontaktin paikkaa iloisena automaattisesti. Palkkasin niistä ja toivon, että systeemi kantaa joskus kisanopeudessa. Gibli vähän laajensi tätä harjoitusta ja kävi tarjoamassa oikeaa paikkaa myös A:lla muutamaan otteeseen.
3. 6 hypyn rinkula, laitoin hypyiksi myös muurin, renkaan ja pituuden. Gibli eteni hyvässä tasapainossa rimoja tiputtelematta. Pituutta mentiin pari kertaa erikseen. 
4. 6 kepillä sisäänmenoharjoituksia 2 per puoli, Gibli ei tehnyt yhtään virhettä.
5. Siivekkeen ympäri kääntymisiä, rima 40-45 cm. Jos lelu on siivekkeen vieressä, koira taipuu ennen riman ylitystä. Jos ei ole, Gibli hyppää suoraan ja kääntyy sitten. En ole ihan tyytyväinen näihin. Tarkoittaa sitä, että nopeammassa vauhdissa käännökset venyvät.

Hyppytekniikkaa ja välistävetoja

Jatkoin Giblin kanssa hyppytekniikkaa. Koska hallit olivat täynnä, oltiin kentällä, mikä oli sula. Teetin korkeutta taipuneena. Sitten pyörittiin siivekkeen ympäri. 

Lopulta kokeilin välistävetoja, jotka eivät suju kunnolla enkä niitä aio kunnolla opetellakaan. Menee vältettävien lootaan. Takaakierrot teetin samaan syssyyn.

Lopuksi Lysti meni välistävedot näytösluonteisesti ja vaivattomasti. 

Illalla jumppasimme.

Loppuviikon agilityt

Torstaina olin Giblin kanssa ryhmätreenissä. Siellä oli valmennuksesta jäänyt rata, joka oli meille liian vaikea. Pimeän putkikulman koira löytää hyvin. Tiukan käännöksen siivekkeen ympäri Gibli hyppäsi laajalti eikä moista olla treenattukaan kuin pikkukorkeuksilla lyhyestä vauhdista. Muuri tuntui kanssa uudelta, korjaantui toistoilla. Takaakierrosta Gibli haki kauempana olleen renkaan. Kepit se otti hyvin avokulmasta seinään päin.

Perjantaina kävin testaamassa samaa takaakiertohyppyä samoin tuloksin. Koira haki pontevana kauempana olleen renkaan - eipä ole aiemmat naksuttelut menneet hukkaan. Siivekkeen kierrätystä en nyt hinkannut. Muuri oli nyt tuttu. Taiteilimme A:lla, jotta este tulee tutuksi ihan sellaisenaan. Gibli terhakkaana täppää ylösmenokontaktin, joten toiveissa on, että sekin sitten joskus sujuisi. Lähtösuoraa treenasimme eri kuvioilla. Lujan tuntuisesti tulee tyttö ja ohjautuu silti. Tuli aidon riemukkaita onnistumisen tuntemuksia, sellaisia, missä kylmät väreet kulkee läpi ja silmät aavistuksen kostuvat. Että tämä on sitä mitä pitääkin.

Ennen treenejä ja niiden jälkeen harjoittelimme seuraamista. Olen havaitsevinani edistystä. 

Jumpassa olen pitänyt kahden päivän tauon, jotta lihakset saavat levätä ja uusiutua.