Las Palmas syys-lokakuussa

Myönnän, että matkakohteen valinta herätti hilpeyttä ja häpeää. Syy valintaan oli uteliaisuus. Mikä saa jotkut ihmiset matkustamaan Las Palmasiin tai Gran Canarialle yhä uudestaan - ja kuinka paikka on onnistunut pysymään valikoimissa yli 40 vuotta?

Tavoitteena oli yhdistää kaupunki- ja rantaloma. En halua paahtaa itseäni auringossa, joten muutakin tekemistä on keksittävä. Toisaalta tykkään uimisesta ja aalloista niin paljon, että meriveden on oltava reilusti uimalämmintä.

Las Palmas on ihan oikea kaupunki. Kaupungissa asuu 380 000 ihmistä ja esikaupungit mukaan lukien 670 000 ihmistä. Se näkyy. Hotellimme sijaitsi ns. turistikaupunginosassa eli reilun 2 km mittaisen hienohiekkaisen rannan vieressä. Turistikaupunginosassakaan ei ollut pelkäämiäni Suomi-baareja ja juopporemmejä, vaan tavallisia kauppoja, ravintoloita, hienosti hoidettuja katuja. Turistit olivat lähinnä Espanjan mantereelta. Rantakatu oli leveä. Ihmiset kävelivät ja hölkkäsivät sitä tai rantaviivaa pitkin.

Las Palmasissa on useita kaupunginosia. Suosituimpiin osiin oli meiltä matkaa noin 4 km. Matka taittui julkisilla busseilla, 1,40 euroa per nuppi per sivu. Bussit kulkivat tiheästi ja täsmällisesti sekä olivat erittäin siistejä. Pysäkeillä on digitaalitaulut, jotka kertovat, montako minuuttia on seuraavan bussin tuloon. Vegueta on ns. vanha kaupunki, jossa on vanha katedraali ja kapeita kujia. Trianassa on pitkä ostoskatu. Sellainen oli myös meistä noin kilometrin päässä, Av. José Mesa y López. Kaupungissa tai sen liepeillä oli 3 todella suurta ostoskeskusta. Nämä kaikki kolusimme.

Pelkäsin, että kaupungin koko näkyy meriveden laadussa, mutta pelkoni oli turha. Vesi oli hyvänlaatuiseksi kehuttua ja todella kirkasta. Ympäristöasiat on huomioitu ja ranta ilmeisesti jotenkin rauhoitettu, koska esim. mitään moottorivene-uimaleluja ei ollut tarjolla. Siellä oli hiljaista, musiikkiakaan ei soitettu. Hiekka lanattiin (ja puhdistettiin?) joka aamu. Aaltoja oli tarjolla surffareille ja uimareille rannan eteläosassa. Siellä kävimme kesyttämässä tyrskyjä. Kahdesti menin aallon voimasta kunnolla ympäri, silloin aalto pyöräyttää kerran sukelluksiin ja toisen kerran vielä jossakin pinnan alla. Kun sieltä sai hengittimet pinnan yläpuolelle, tulikin jo seuraava aalto. Hauskempaa kuin ikinä! Varsinkin, kun jäi niin matalalle, että jalat yltivät pohjaan. Punaisia lippuja kannatti kunnioittaa, tällöin meren virtaus on niin vahva, että vetää sukelluksiin.

Auton vuokrasimme kahteen otteeseen. Suositelluimmalta firmalta vaikutti Cicar, jonka auton saattoi varata etukäteen internetissä. Toimisto oli meitä lähellä ja homma toimi luvatusti. Vakuutusten omavastuu on 0 euroa. Päivän vuokra oli 31,78 euroa kolmioviselle autolle, useamman päivän vuokraamalla hinta olisi halventunut. Toisaalta parkkeeraaminen maksoi, joten emme ottaneet autoa vaivoiksemme pidemmäksi aikaa.

Kävimme katsomassa etelän turistikohteita, minne oli noin 55 km enimmäkseen 3-kaistaista moottoritietä pitkin, joka kulkee rannikon viertä. Eniten keskustelua herätti Playa del Ingles, dyynit ja pitkä ranta, mistä pääsi kävelemään Faron majakalle. Paikalla on runsaasti nudisteja, mikä yllätti. Kun saaren pohjoisessa oli taivaalla kumpupilviä, etelässä oli "siveltimen vetoja". Kävimme myös isossa Jardin Canarion puutarhassa, missä näimme vihreän papukaijan.

Toisena päivänä ajoimme saaren korkeimmalle vuorelle 2 km korkeuteen, missä lämpötila laski maltillisesti 18:aan, ja laskeuduimme sieltä luoteisrannikon uinuvaan kalastaja- ja turistikylään Agaeteen, missä oli kirkas pyöreäkivinen ranta. Vuoristoteiden oli varoiteltu olevan tiukkamutkaisia, kapeita ja tarkasti ajettavia. Kreikkalaisiin teihin verrattuna nämä olivat huomattavasti leveämpiä, kaikki moitteettomasti päällystettyjä sekä niitä reunusti kunnon kaiteet.

Ruoka oli suht edullista, täyttävä leipä 2 euroa, 2 lajin lounas noin 8 euroa, pizzat 8-11 euroa. Supersuosikkia ei kanarialaisista ruuista löytynyt, mutta ei siellä nälkä tule -  ja pizzat olivat hyviä. Hintataso oli kaiken kaikkiaan edullisempi kuin Suomessa. Alkoholi olisi ollut halpaa. Viinipullo 1,40 euroa, mutta emme panostaneet juomiseen. Hiusteni leikkuu maksoi 10 euroa, se voi maksaa myös vain 5 euroa.

Espanjankielestä oli hyötyä. Mm. ruokalistat olivat monesti vain espanjaksi eikä englanti riittänyt läheskään kaikkialla. Kiva oli myös poimia sana sieltä ja toinen täältä. Jatkan opiskelua.

Varjossa oli lämpöä iltamyöhäänkin vielä 23 astetta eli t-paidassa ja hameessa pärjäsi, päivisin varjossa noin 26 astetta, auringossa enemmän. Enimmäkseen oli aurinkoista, vaikka taivaalla näkyikin koko ajan pilviä. Lyhyt varjoinen hetki helpotti. Perjantai oli pilvinen päivä ja illalla ripeksi jonkin aikaa. Las Canterasin rannalle tuulee koko ajan, mikä viilentää ihanasti. Toisaalta, jos viilennystä ei kaivannut, riitti, että siirtyi yhden talorivin taakse tyyneen paahteeseen. Merivesi oli 23-24-asteista. Se oli sopivan lämmintä uimiseen, mutta ihan loputtomasti siinä en tarkene lillua. Merivesi on viilenemään päin, joten talvella en sinne matkustaisi polskimaan.

Koirat olivat luottohoitolassa. Ne olivat viihtyneet hyvin. Kummankin mahat ja Lystin tassut pysyivät kunnossa. Ei tarvinnut varalla olleen isän hakea niitä luokseen kesken kaiken.