Sitten Gibli yhtäkkiä osasi

On niin hyppytekniikkapainotteisia nuo meidän treenipyrähdykset, joten ajoin hallille "muuten" tänä aamuna.

Vahvistin Lystin keinua, slalomia ja loppusuoraa. Yllättäen se osasi välistävedotkin kevyellä käden sivuviennillä. Ei sellaista olla ikinä edes harjoiteltu.

Giblin kanssa harjoittelin slalomia todettuani eilen, ettei sillä ole siitä hajuakaan. Aloitin siksak-kuviolla, minkä se meni kuin vanha tekijä. Palkkasin nakilla. Oikaisin hypyt nopeasti suoraan linjaan. Ja sehän tuli ja teki kerrasta oikein! Sitten tehtiin samaa oikean käden ohjauspuolelta. Rimat olivat 45-50 cm.

Keinua teetin myös namilla. Sekin alkoi positiivisesti sillä, että koira tarjosi keinun alastuloa ihan itsestään. Siinäkin tuli hyviä toistoja. Näitä alkeita on näköjään paras tehdä namipalkalla, muuten ajatus on lelussa.

Eilen kävin Giblin kanssa kahdestaan uimassa. Lystin turkki ei kuivu millään, joten en uita sitä joka päivä. Niin joo, uin räpylöillä, joilla pääsee lähemmäs koiran vauhtia. Siinä on vaan jotakin kivaa, uida koiran kuonon tasalla. Että täällä kaksi luontoeläintä lipuu menemään ihan veden pinnalla. Ja voi plääh. Takaisin tullessa rantauduimme pehmeään rantaan. Kun jalan laittoi "pohjaan", se upposi puoleen väliin pohjetta höttöiseen möhnään. Rohkeuteni loppui ennen muhjun loppumista, kovaa pohjaa en tavoittanut. Jotenkin meritähtimäisesti siniset räpylät levällään pääsin lopulta rannalle ruskeapilkkuisen suohirviön näköisenä.

Eilen jyrisi taukoamatta monta tuntia. Ukkonen ei tullut päälle. Ukkostutka Lysti tarkkaili tilannetta pikkuvessassa, missä laitoin sälekaihtimet kiinni, jotta luola olisi mahdollisimman pimeä.