Lystin tassu alkaa olla toipumisen rajamailla, mutta koko viime viikon olen tassua paketoinut ja rasvaillut. Koiraparka on ollut ulkona minimiliikunnalla.
Olen jatkanut molempien koirien kanssa jumppaa. Lystille temput ovat vanhoja tuttuja, Gibli edistyy. Se osaa mennä jo seisomaan vatiin tai vadin päälle eikä enää kalua nakin hajuisia käsiäni niin paljon, kun nostelen tassuja. Käsikosketuksen = nuolaisun se on oppinut siinä sivussa.
Olin ilmoittanut Lystin täksi päiväksi koiranäyttelyyn veteraaniluokkaan, mutta koska tassu on toipumisen rajamailla, peruin kekkerit. En ole sen hampaiden näyttämistäkään harjoitellut, joten sympaattinen Mössykkäni olisi voinut väläyttää esiin takahampaatkin äänen säestyksellä. Ei olisi ollut kivaa kellekään. Mutta minusta se on kaunis, ikäisekseen hyväkuntoinen ja kauniisti käyttäytyvä koira, joten mielelläni olisin sitä esitellyt.
Giblin kanssa olen tottistellut. Meille sattui kentälle oiva häiriö, noin viisi larppaajamiestä (?), jotka taistelivat jesarilla päällystetyillä 1,5-metrisillä miekoillaan. Gibliä ritaritaistelut eivät kiinnostaneet ensihavainnon jälkeen.
Giblin kanssa ollaan uitu, minäkin. En siellä enää mielelläni läträä, mutta vielä ei ole niin kylmää vettä, että kävisi luihin ja ytimiinkään.
Aamulla ajoin Giblin kanssa agilityyn. Laitoin 4 kisakeppiä kentälle ja odotin hoksaamista. Pian näin kävikin ja pääsin palkkaamaan koirani. Lisäsin perään 4 keppiä. Pienen hakemisen jälkeen Gibli keksi juonen ja pujotteli 8 keppiä putkeen. Palkkasin sen haltioituneena. Kovasti teki mieli ottaa uusinta, mutta päätin lopettaa treenin siihen ja jättää hautumaan.
Seuraavaksi virittelin renkaan ja hyppyytin sen läpi muutamaan otteeseen. Jos laitoin lelun maahan, koira syöksyi renkaan alitse, muuten hyppäsi hyvin. Odottelen uusia hyppytekniikkaohjeita, joten en oikein vielä osaa edetä. Gibli paahtaa melkoisilla loikilla enkä ole varma, olisiko parasta ottaa takapakkia ja malttia. Tämä video on viikon takaa. Hyppyjen päässä on putki.
Lopuksi tottisteltiin. Kyllä se seuruu sieltä hiljalleen löytyy.
Lämpötila on nyt oiva treenaamiseen, mutta en mahda sille mitään, että syksymelankolia iskee taas. Tove Janssonin Syyslaulussa on oivat sanat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti