Perutaanperutaan

Eilen töiden jälkeen uitiin pitkään. Vesi on nyt niin lämmintä, ettei järvestä tarvitse nousta palelun vuoksi. En viskellyt koirille mitään, uin vain niiden kanssa. Koen ja tiedän tällaisen uittamisen niiden hermoille ja kropalle terveellisemmäksi kuin saalishyppelyn. Lisäksi minua viehättää kovasti olla kuonojen tasalla vedessä. Gibli tulee usein viereeni uimaan  ja katselee vain, ihastelen sen pentumaista ja totista alaleukaa. Lysti pitää metrin etäisyyttä ja tarkkailee missä ja minne mennään. 

Pentuleuka ravistelee.

Tänään oli oman kotipaikkakunnan kisat. Olin ilmoittanut Lystin hyppärille ja agilityradalle. Pitkästä aikaa päivä oli pilvinen, mutta lämmin. Oikein sopiva ilma. Ennen lähtöä leikkasin Lystin kynnet ja harjasin sitä edustuskuntoon. Hännässä tuntui olevan takiainen, joka paljastuikin punakarvaiseksi karvamöykyksi. Alta löytyi ihosta vetistävä reikä, muutama sentti turvotusta ja kuumotusta. Koira ei häntäänsä juuri arkonut ja mietin mitä tehdä kisojen kanssa. Koska hännän haavat voivat olla ikäviä hoidettavia ja tuollainen tulehdus leimahtaa herkästi - ja siklosporiinin vuoksi Lystillä ei juuri ole vastustuskykyä, en vienyt sitä kv-näyttelyn yhteydessä olleisiin agilitykilpailuihin. Häntä olisi kuitenkin osunut keppeihin, putkiin, maahan jne. Joku varmaan olisi kisannut, mutta koiran terveys edellä ajattelin mennä kuitenkin. Enkä sitä paitsi olisi antanut itselleni anteeksi, jos tulehdus olisi leimahtanut kisojen jälkeen. Katson nyt, tepsiikö karvojen leikkuu ja paikallishoito vai tarvitaanko antibioottikuuri.

Lystillä on pörheä häntä.

Tuli taas sellainen *itutus-tylsyyspäivä, kuten aina ennenkin kisojen peruunnuttua. Nyt on vielä viimeiset kisat Lystin kanssa -kesä menossa, joten uusintoja ei tule loputtomiin.

Aamulla harjoittelin Giblin kanssa keppejä. 4 keppiä menee miltei suorassa linjassa - välillä. Paljon tulee virheitäkin. Siinä sitten aprikoin, monennenko virheen jälkeen armahdan ja helpotan.

Koska aurinko ei paahtanut, otin Giblin mukaani jäljelle. Tein sen lyhyelle nurmikolle. Varjoiset paikat tuntuivat jopa vähän kosteilta (täällä on satanut viimeksi viikko sitten), mutta muuten alusta pölysi. Tuuli puuskittain. Tallustin mutkia ja kulmia. Aluksi Gibli oli ihan hukassa, mutta pian sai juonesta kiinni ja jäljesti tarkasti loppuun. 

Sitten tottistelin sen kanssa: seuruuta (edelleen namilla), sivulle tulemista, maahanmenoja ja eteentuloa. Sain sen tulemaan kivasti eteeni lelun kanssa - siinähän mulla on noudon loppuasento. Itse kapulan pitäminen on edelleen ihan kauheaa närppimistä.

Lopuksi Gip sai uida ja jäähdytellä. Lysti joutuu uimistauolle. Plääh.

Hellettä ja hyppelyä

Tänään kävin treeneissä erittäin lyhyesti Giblin kanssa. Tein taas rinkulaa 6 hypyllä korkeuksilla 45-50 cm. Tein 1 rinkulan helpompaan suuntaan ja 2 vaikeampaan. Nyt koira haki hypyt hyvin ja meni tasapainoisen näköisesti. Sitten käänsin valssilla 180 astetta x 2/puoli. Ilman paikalle tiputettua lelua koira hyppää laakana.

Olen panostanut kapulan noutoon. Gibli ei kapulasta tykkää. Saan sen jotenkin leikkimään. Naksuttelen, kun ottaa kapulan suuhunsa. Tosin olen onnistunut naksauttamaan juuri silloin, kun koira kapulan tiputtaa. Sitä saa, mitä vahvistaa. 

Hyppelyitä ja keinua

Aamusella ajelin hallille. Nopeasti alkoi lämmetä, vaikka kello oli vasta 8.

Giblin kanssa mentiin hyppyrinkulaa 30 cm hypyillä lyhyemmillä väleillä ja sitten 40-50 cm hypyillä pidemmillä väleillä. Jälkimmäiseen treeniin laajensin rinkulaa eikä hyppyjen hakeminen ollutkaan enää helppoa. Video antaa aivan liian siloitellun kuvan. Koira tuntui jäävän kiinni leluun, oli se sitten kädessäni tai valmiina odottamassa.

Sitten harjoittelimme keinua.

Lysti oli mukana rakentamassa rataa.  Temppuilimme vasta kotipihalla. Ehkä meidän pitäisi aloittaa rallitoko.

Hyppyjä

Nämä sateet ovat kovin tarkkarajaisia. Eilen uimasta palatessa lähikaupan piha oli litimärkä ja lätäköillä. Riemuitsin, että vihdoin oma piha sai vettä ja vesitynnyri täytettä. Kaikkea muuta! Pihani oli rutikuiva. Uimisesta mainittakoon sen verran, että Gibli ui omia kierroksiaan ihan hiljaa suu kiinni. Suloinen. Lisäksi on kivaa uida koirien tasalla.

Gibli ui.

Tänään ajoin treenaamaan. Teetin Giblille perussarjaa siksakkina pikkuoksereilla. Viritin kameran paikoilleen, kunnes tajusin akun jääneen kotiin. Toisena treeninä teetin "Sveitsin lippua", missä toisessa päässä on 5-rimainen hevosenkenkä pienemmillä väleillä, keskellä hyppy ja toisessa päässä 3-rimainen hevosenkenkä isommilla väleillä. Gibli loikki hienosti, teki mielestäni nätit painonsiirrot, pysyi kehällä ja lopulta haki kuvion hyvin. Ohjaaminen tuntui minusta vaikealta. Kokeilin persjättöjä, mutta molemmissa Gibli tiputti rimat. Huonosti suunnatulla valssilla sain sen hypyn ohi. Se on yhtä tarkka kuin Lykky. Harmittaa, etten saanut treeniä videolle!

Lysti teki samat kuviot. Hyppytekniikka tekee hyvää kisakoirallekin kropan tasapainotukseen.

Jatkoin Giblin kanssa vielä keinua. Se tarjoaa sitä itse ja nyt mentiin jo kokonaisiakin muutama otos. 

Nyt pohdin kovasti, milloin vien sen rokotuksiin. Joko punkkimyrkkyreaktiosta on tarpeeksi aikaa? 9.7. loppui näkyvät oireet. Jos joku tietää, saa kertoa. Elokuulle on aikaa, mutta en haluaisi jättää viime tippaan, jos tuleekin jotakin, minkä vuoksi rokotuksia ei voi antaa.

Maistraatin asiointipalvelu

Soitin keskiviikkona paikkakuntani maistraattiin, koska tarvitsin kopion päätöksestä x, jonka olin saanut toukokuussa. Alkuperäisen olin laittanut roskiin, koska päätöspaperi tulee 2 vuoden välein enkä ole ikinä ennen sitä tarvinnut 14 vuoden aikana. Nyt tarvitsin. 

- Minä: "Tarvitsisin kopion päätöksestä X." 

- Maistraatin täti: "Milloin päätös on tehty?"

- "Minusta se on tehty huhti- tai toukokuussa."

- "Saanko henkkarin?"

- "xx.xx.xxxx xxxx"

- "Joo, täältä se löytyy. Se on tehty meillä toukokuussa."

- "No voinko tulla hakemaan siitä kopion?"

- "Sinun pitää ensin tehdä kirjallinen pyyntö."

- "Jos nyt teen kirjallisen pyynnön, niin voin tulla sen kanssa teille ja hakea kopion?"

- "Meillä on asiointipalvelu auki vain tiistaisin ja torstaisin kaupungin pisteessä. Sinun pitää toimittaa pyyntö sinne." (matkaa maistraattiin 150 metriä) 

- "No jos toimitan sen tänään sinne, saanko todistuksen huomenna? Sillä on todella kiire."

- "Me voimme soittaa huomenna, kun se on haettavissa."

Torstaina uusi puhelu:

- "Maistraatissa."

- "Soitan todistuksen X kopiosta, mistä olen toimittanut kirjallisen pyynnön. Oli puhe, että saisin sen tänään."

- "Ei täällä näy mitään pyyntöä. Minne sinä olet sen toimittanut?"

- "Sinne kaupungin asiointipalveluun, minne se pyydettiin toimittamaan."

- "Voi, ei, ei se kuule niin toimi. Siellä on töissä kaupungin henkilökuntaa."

- "No sinne minä sen toimitin teidän pyynnöstä, jotta voin kopion tänään asiointipäivänä sieltä hakea."

- "Ei sitä vielä ole tehty, kun ei sitä pyyntöä näy. Me haemme postin sieltä tiistaina tai torstaina, kun käymme siellä ja viemme valmiit paperit sinne seuraavana tiistaina tai torstaina. Tänään siis haemme sieltä postin, missä on sinun pyyntösi ja toimitamme kopion tiistaina asiointipalveluun... Sinun olisi pitänyt säilyttää se paperi, sitä voi joutua näyttämään vaikka missä."

- "Ei siis onnistu, että hakisin sen teiltä iltapäivällä?"

- "Ei onnistu." 

Olin kuulevinani äänessään voitonriemua. Tietyssä ihmistyypissä vaan on sitä jotakin.

Helteitä

Koirat ovat uineet ja olleet sisällä. Lenkkeilyt ovat jääneet "hyötyliikunnaksi" matkalle uimapaikalle ja takaisin.

Tänään kävin ryhmätreenissä, mutta otin vain Giblin mukaani. Sillä teetin hyppytekniikoista lyhyttä okseria ja korkeuden arviointia. Sitten treenasin keinua. Koira tarjoaa itse sille kipuamista. Lopuksi lähetin kolmelle hypylle, seurakaveri oli häiriönä. Treenin ajan Gibli keskittyi, lelu suussa rallatessaan olisi käynyt mieluusti tervehtimässä.

Lomapäivä

Olin ilmoittanut Lystin myös tämän päivän kisoihin, mutta päätin säästellä meitä molempia. Eilisestä jäi niin kylläinen olo, on helle ja lisäksi olen treenannut Lystillä niin vähän, joten en ajatellut rasittaa sitä kahta päivää peräkkäin. Toisaalta siinä ei aamulla näkynyt eilisen kisan rasitukset mitenkään, joten siinä mielessä olisi ollut iskussa. Loman päättyminen vaikutti myös, kisoissa olisi mennyt iltaan. Joka tapauksessa minulla ei ollut sitä poltetta, mitä olisi pitänyt olla. 

Kävimme metsäkävelyllä ja uimassa. Gibli uiskenteli (KLIK) ilman lelua, ja niin pian Lystikin.

Tuplanolla-Lystikki

Alkaa tareta. Tänään oli virallisesti enimmillään 28,1 lämmintä. 

Olin ilmonnut Lystin kahteen starttiin kotikaupunkiin. Lähdöt olivat vasta illalla. Lämpötilan puolesta armollisempaa, tai no, 25-26 astetta virallisesti vielä illallakin. Huonoa se, että koko päivä meni odotellessa. Jätin Giblin kotiin, en halunnut sitä autoon paahtumaan.

Eka rata oli Jouni Kauton agilityrata. Se oli kivan sujuva, mutta oli haasteitakin. Putki-A-erottelu, ja puomin ali menevä putki, jonka jälkeen hyppy, jolta 180 asteen käännös. Kepeille tuli pituuden kautta suoraan linjaan lujaa. Puomin jälkeen oli takaakierto ja maalihyppy. Lysti teki työt kuten kuuluu, nollalla maaliin ja nollavoitto jättäen kovia nimiä taakseen! On se aarre.

Toka rata oli Arto Laitisen hyppäri. Siitä löytyi useampi ansakohta. Heti alussa tyrkkäsin Lystin etäisimmälle hypylle ja jäin tekemään valssia hyppyjen "tälle puolelle". Sitten olikin suoran putken pää ja kepeille meno vierekkäin. Käänsin kuonon oikeaan suuntaan ja Lysti haki kepit hienosti. Keppien jälkeen oli taas putkea tarjolla, mutta ohjasin Lystin kauempaan eli oikeaan putken päähän. Sitten oli muutama kiemura ja sokkoputken haku. Sokkoputki syötti seuraavaan putkeen, mutta kuuluikin hypätä sivulla ollut hyppy. Lysti tuli hienosti ohjaukseen. Siitä taas putkeen ja koiran ohjaus sivuun, ettei sujahda ansaputkeen. Näin aukeni maalisuora ja nollalla siitä maaliin. Nopeutta oli tällä radalla 4,64 m/s eli samoja vauhteja kuin ennenkin. Sijoituimme 7.:ksi.

Niinpä meillä on nyt sitten tupla tehtynä.  Lähdin kisoihin sillä mielellä, että voisivat jäädä viimeisiksi Lystin kanssa, mutta ei nyt siltä tunnu. Miten koira voikaan mennä kuin ajatus? Miun mössykkäin.

Treeniä

Näin sitä pompahdettiin takaisin pinnalle kuin hukutettava anoppi.

Ennen aamukahvia ajoin hallille koirain kanssa. Hetken kehtuutti auton pakkaaminen, mutta muistutin itseäni, kuinka tilanne voisi olla aivan toisenlainen. Tämän realiteetin älyäminen riitti. Oli hellepäivän aamu. Luulin olevani hallilla ainoa. No en ollut. Pihassa oli neljä muutakin autoa, mutta ei siitä ongelmaa tullut. Gibli sai vähän häiriötä ja kävikin tervehtimässä pariin otteeseen treenikaverin, joka ystävällisesti noudatti ohjeitani ja oli huomaamatta koko koiraa.

Giblille on "jarrun" opetus kesken, se hyppäisi mieluiten täysillä eteen. Tein ensin okseria (25-35 cm) lyhennetyllä välillä ja sen jälkeen kombinaation, missä toisessa päässä on mutkaputki, keskellä hyppy ja toisessa päässä 5 hypyn hevosenkenkä (rimat 30 cm). Tässä hevosenkengässä Gibli on yllättävän taitava, että kyllä siltä se maltti, jarru ja tekninen osaaminen löytyy. Keinulla harjoitutin loppuasentoa ruualla. Turha kait sanoa, etten vieläkään tiedä, opetanko A:lle ja puomille pysäytys- vai juoksukontaktit.

Lystin kanssa menin samat kuviot, lisäksi puomia ja kepit. 

Eilen kävimme metsälenkillä. Koirat kahlailivat ja uivat omaehtoisesti. Oli huojentunut olo.

Giblin hermoista noin yleisessä mielessä pitää vielä mainita. Eilen metsikössä Lysti jahtasi paarmoja ja muita pörriäisiä. Gibli istui vieressäni, kun Lysti yhtäkkiä syöksähti minun ja Giblin välistä leuat loksuen paarman perässä. Gibli ei reagoinut mitenkään. Joku toisenlainen koira olisi reagoinut, kun joku syöksyy kohti tuimana hampaat välkkyen.

Tuloksia

Giblin kuvaustulokset tulivat eilen. Lonkat A/A, kyynärät 1/1, selässä VA0 ja LTV0 eli selkä kunnossa. Odottelen vastausta, mikä kyynärissä on vialla ja totuttelen uutiseen.

Ataksiasta olen kysellyt asiantuntijoilta. Giblin oireet eivät sovi belgien perinnölliseen ataksiaan. Koska oireet sopivat ajallisesti punkkipantaan (x 2) ja ovat hävinneet, tällä hetkellä ei tutkita lisää. Jos oireet palaavat, vien koiran neurologille.

Illan ja aamun mietin, mitä molempia nappaavaa sijaisharrastusta keksitään. Heräsin yöllä puoli viisi miettimään, miksi otin pennun syksyllä mukaan metsälenkeille. Samalla olin iloinen, etten ollut vielä aloittanut kontaktien opettamista - ja muutenkin laiskaa treenitahtiani.

Tänään Kennelliiton kuvat lausunut Lappalainen vastasi. Hänen luvallaan kerron tässäkin: Giblin kyynärpäiden ulokkeiden (proc. anconeus) yläpinnassa on lievää uudisluumuodostusta. Samaan kohtaan tulisi myös nivelrikkomuutokset. Koska nivelissä ei ole muita muutoksia, hänen kokemuksensa mukaan kyseessä on "vaaraton" kasvunaikainen reaktio, joka ei kasvun jälkeen enää muutu. Voimme rauhassa jatkaa agilityharrastusta. Koiran voi kuvauttaa (rtg tai ct) uudestaan myöhemmin, jos asia mietityttää tai jos suunnittelen jalostuskäyttöä.

Iso huokaus. En tiennyt, että ykkösen kyynärissä voi olla myös "hyviä" vaihtoehtoja.

Jumisten koirien kanssa fysioterapiassa

Kesälomani ohjelmaksi oli sovittu koirien huoltoa Giblin rokotuksista (eivät toteutuneet vielä) lähtien. Tänään oli fysioterapia. Etukäteen kysäisin fysioterapeutilta, mitäs tehdään Giblin kanssa. Sovittiin, että edetään tilanteen mukaan. 

Gibli pääsi ensin. Se oli jo eilen oireeton eikä tänäänkään ole näkynyt mitään. Olin jo alustavasti kertonut fysioterapeutille Giblin kylkiruhjeesta ja pantareaktiosta. Gibli olikin varsin hyvin juntturassa etuosasta takaosaan ja jopa vatsalihasten kiinnityskohta oikealla takana oli kireä. Mm. tämä sopii sen kylkivamman seuraukseksi. Kaikki jumitukset saatiin hyvin auki. Alun tervehtimisen hösäämisen ja ilon kiljahtelujen jälkeen se rauhoittui hyvin käsittelyyn.

Lystiltä löytyi jumeja lähinnä lavoista. Kun ne saatiin purettua varsin pehmeän oloisella käsittelyllä, koko koira aukeni. Eturaajat ojentuivat hyvin (keväällähän siinä oli ongelmaa).

Molemmat olisi hyvä tsekata vajaan kuukauden päästä. Kunhan pääsen työallakan pariin, varaan seuraavat ajat. Tämä ja huominen päivä suositellaan kevyempää liikuntaa eli ei treenejä tai kisoja. Uiminen on hyväksi molemmille.

Tärinäpäivitys

Eilisiltana mietin, milloin varailen Aistiin aikaa. Näin unta, että toimin eläinlääkärinä tutulla el-asemalla, joka sijaitsi lapsuudenystäväni lapsuudenkodissa. Havahduin unessa, että eihän minulla ole eläinlääkärin oikeuksia. Sanoin tästä pomolleni (tuttu eläinlääkäri),  joka totesi,  ettei se haittaa. "Voit hoitaa tämän päivän jonon silti loppuun."

Aamuruualla tarkkailin jännittyneenä Giblin kaulaa. En nähnyt värinää eikä sitä myöskään tuntunut. Iltaruokailu sujui tärinöittä. Yhtään kipukiljaisua ei ole kuulunut. Kävimme lyhyehköllä metsälenkillä, missä koira päästeli mitä kintuista lähti. 

Giblin värinät

Aamuruualla Gibli ei enää näkyvästi tärissyt, mutta käsiin tuntui lihasvärinä kaulan alueella. Kokeilin Lystinkin kaulaa sen syödessä, mutta se ei värise. Gibli ei ole enää kiljunut, kun sen kaulaan koskee. Ja just kun tämän kirjoitin, se kiljaisi, kun nousi vasten ja hipaisin kaulaa. Se on veret seisauttava kiljahdus joka kerta.

Lenkeillä Tomba käyttäytyi normaalisti ja ystävä-tiibetinspanielin kanssa olisi kovasti vääntänyt leikkiä. Korvat ihan niskassa, etuosa matalana leikkisästi etutassuilla maata taputtaen ja kroppa tuhannen mutkalla. Giblistä olisi varmaan koirapuistokoiraksi.

Iltaruualla se ei näkyvästi värissyt enkä kokeilemallakaan tuntenut kaulalla mitään. Ilahduin. Ehkä tämä painajainen loppuu.

Tuntuu, että maailma on heilahtanut paikoiltaan, kun Gibli ei ole ihan kunnossa. Ajattelin otattaa joka tapauksessa ataksiatestin belgeillä perinnöllisen ataksian varalta. Jos oireilu ei häivy kokonaan, varaan ajan neurologille.

Tämän kuvan ottamisen jälkeen laitoin punkkipannan. 

Aamulla oli vastassa sahapukkina seisova 

ja silmäluomia roikuttava koira.

Treenit on ihan jäissä, koska en tiedä, pitäisikö Giblin saada olla ihan levossa vai ei. Olen välttänyt pidempiä lenkkejäkin. Toisaalta se liikkuu ja on muuten niin normaali, että ei kait sitä pumpulissa tartte pitää.

***

Lattialta löytyi itsensä täyteen verta imenyt punkki. 

Fairylla punkkipantaa vastaan

Päivitän Giblin kuulumisia. Aamulla kuului jo tuttua vingahtelua oven takaa. Tällä viikolla on muuten ollut aamuisin kuolemanhiljaista, jos huumori sallitaan. Pihalla se liikkui normaalisti, mutta ruokaa odottaessa oikean lavan seutu vapisi. Kuulin, että Fairy poistaa hyvin rasvaa ja siihen sitoutunutta punkkimyrkkyä, joten Giblin tie vei jälleen yhä tutummaksi käyneeseen suihkutukseen. Huuhdoin jälleen runsaalla vedellä huolellisesti. Niin neuvotaan tekemään ja se käy järkeenkin. Ei koira nuole liuotettua punkkimyrkkyä eikä sitä siirry joka paikkaan. Pesun jälkeen turkki natisi rasvattomuuttaan. 

Myöhemmin Gibli hyppäsi autoon notkeamman näköisesti kuin viikolla.

Eläinlääkärissä

Olin varannut molemmille ajan eläinlääkäriin: Lystille siklosporiinin puolivuotistarkastuksen vuoksi ja Giblille luustokuviin ja rokotuksiin.

Lysti tarkistettiin ja otettiin verikokeet, joiden vastaukset sain saman tein. Kaikki arvot olivat kunnossa, mm. perusverenkuva, haima, maksa ja munuaiset. Siklosporiinin takia kisoissa pitää olla mukana todistus, että puolivuosittain on käyty tsekkauksessa. Se muuten painoi 24,5 kg.

Giblin käynti sai uusia ulottuvuuksia. Olen googlaillut laajalti Serestosta. Esim. tämä vaikutti luotettavalta sivustolta. Pannan sisältämä flumetriini voi aiheuttaa ataksiaa (koordinaation ongelmia), hyperreaktiivisuutta (käytösmuutokset), vapinaa/nykinää, ihon kihelmöintiä (Miten tämä on selvitetty, altistuneiden ihmisten kokemusten perusteella?), kovaa uupumusta, kuolausta, pahoinvointia, ripulia ja inkontinenssia. Pannan sisältämä toinen aine, imidaklopridi taasen voi aiheuttaa ihottumaa, uupumusta, nykimistä, kramppeja, lihasheikkoutta ja hengitysvaikeuksia. 

Kerroin erikoiseläinlääkärille punkkipannasta ja kuinka se on tehnyt oireita kahteen otteeseen. Näihin kuului kaulan oikean puolen elohiiri, välillä koko kropan lihasväristykset, kaulan ihon herkkyys ja kivusta kiljahtelu, kun kaulaan osuu, pään roikotus, silmäluomien roikkuminen (silmänvalkuaiset näkyy sirppinä silmien alapuolella), yleinen apeus ja hitaus. Kerroin eilen ottaneeni pannan pois, pesseeni koiran shampoolla kolmesti ja vaihtaneeni nukkuma-alustat. (Vein matotkin pesulaan. Karvoista siis imeytyy myrkkyä myös koiran alustoihin.) Se liikkuu normaalisti, jos kotona näkyvää hitautta ei lasketa. Se syö, juo, kakkii ja pissii normaalisti.

Vastaanotolla näkyi pääoireet: Giblin kaulan oikea puolen lihas nyki välillä, ihan kuin siinä olisi iso elohiiri. Kaulan ihoa aristaa eli välillä Gibli kiljaisee, kun kaulaan hipaisee. Näin kävi tutkimuspöydälläkin ja eläinlääkäri hämmentyneenä totesi vain ottaneensa kaulapannasta kiinni. Toisaalta koira kesti kunnon kopelointia. Giblille tehtiin neurologista statusta, testattiin aivohermot, lihastunnot jne. Ne olivat kunnossa. Gibli käyttäytyi muutenkin, kuten "normaalisti" eläinlääkärissä. Oli ylitsevuotavan ystävällinen. Koiruus painoi 20,5 kg. Varmuuden vuoksi tarkistettiin verikokeet, jotka olivat ok: verenkuva, tulehdusarvo, lihasentsyymit, maksa- ja munuaiskokeet, Na, K, Ca ja Pi. Eläinlääkäri piti punkkilääkettä oireilun syynä. Spekuloitiin muitakin vaihtoehtoja ja sairauksia, mutta tuollainen ei oikein sovi mihinkään muuhun. Lävistävä vierasesine kurkussa aiheuttaisi turvotusta ja nielemisvaikeuksia tai kuolaamista. Jos olisi esim. kaularankaperäinen lihasjumi, sen pitäisi näkyä muutenkin.

Myrkytysoireet jatkunevat vuorokausia. Rokotukset päätettiin jättää myöhempään ajankohtaan. Ne ovat voimassa elokuun puoleen väliin. Koira rauhoitettiin ja kuvattiin, myös diagnostisessa mielessä. Ainakin kaula- ja rintarangan nikamat näyttivät olevan yhä paikoillaan. Jännään nyt sitten muita kuvaustuloksia ja valvon Giblin heräämistä. Voi pieni, tule kuntoon. Miksi en uskonut kerrasta, ettei panta sovi?

***

Lystillä on Seresto yhä. Koirat eivät kihnua kiinni toisissaan. Ne tykkäävät nukkua eri paikoissa. Jatkanko Lystin altistamista? Leviääkö siitä kuitenkin punkkiainetta myös Gibliin? Gibli olkoot toistaiseksi ilman, yritän syynätä sitä tarkasti. Lystillä on niin tuuhea ja pitkä turkki, että siinä punkit pääsevät imemään rauhassa. Täällä liikkuu punkkeja. Mitä sitten käytetään?

Kulmia

Tein tiistaina Giblille oikein siksak-jäljen. 90 asteen kulmia oli monta. Koiruus meni aluksi ehkä noin metrin yli, sitten tarkensi kulmatyöskentelyään. Olen siihen oikein tyytyväinen. Lysti urakoi jäljen siivoajana ja löysi yhden namin. Pitäisi tehdä sillekin ihan oma jälki.

Eilen kävin ennen aamukahvia treenaamassa. Hyppytekniikasta mentiin korkeuden arviointia ja rinkulaa. Nostin pari rimaa 50 cm:iin. Keinua treenattiin myös, sen alastulossa ei tarvitse miettiä metodia. Lystin kanssa tein myös hyppytekniikkaa ja joitakin hyppykuvioita sekä puomia.

Illalla kävimme taas uudella ulkoilureitillä, joka vei vanhoja metsäteitä pitkin Saimaan rantaan. Kamera oli mukana, mutta pidin sen laukussa kotiin saakka. Yhrm.

Näyttää siltä, että Gibli ei siedä Serestoa. Otin pannan tänään toistamiseen pois ja pesin koiran kahdesti (korjaus klo 18.32: kolmesti) shampoolla. Vein makuualustat ja suosituimmat nukkumamatot pesulaan. Pelottavaa. Lykkyhän oli punkkilääkkeille myös herkkä. Lystille on toistaiseksi sopineet kaikki myrkyt.

Kuvia SM-kisoista

Anne Barck oli ikuistanut meidät:

Lomailua ja hyppyjä

Olemme lomailleet lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa. Edelleen olemme jatkaneet lähiseudun matkailua ja samalla etsineet ja löytäneet uusia uimapaikkoja ja ulkoilureittejä. Torstaina 2,5 tunnin ulkoiluun sisältyi mäkisessä maastossa liikkumista ja uimista.

Eilen Giblin kanssa olimme Jyväskylässä sukuloimassa. Lystin jätin kotimieheksi. Gibli matkustaa yhä aivan hiljaa. Lenkillä se ei välittänyt vastaan tulleista useista rähisseistä koirakoista. Tai katsoo se ensin, että miten sä tuolla tavalla, ja sitten jatkaa maan haistelua. Kunpa jatkuisi näin. Se on myös saanut massaa taannoisista kumirouhe-mahavaivoista toivuttuaan.

Giblin kanssa on keppejä treenattu vähän, 4 kepillä mennään yhä eivätkä ne vielä ole suorassa linjassa. Tänään hyppyytin tekniikkaa: okseria, laskeutumissarjaa, etäisyyden arviointia ja heppakenkää. Tomban pitäisi enemmän alkaa ponnistaa ylöspäin ja koota hyppyjään. Heppakengällä treenasin myös sellaista, että hommat kuuluu tehdä, vaikka palkka toisaalla odottaakin. Se vaati muutaman toiston. Lysti hyppi näytösluonteisesti samat sarjat. 

Giblillä harjoittelin lopuksi keinua, sen paukutusta ja loppuasentoa. Kontaktit ovat just niin alkutekijöissään, miltä kuulostaakin.