Vapaapäivänä kuvasin Lystin tassun paketoinnin. Näettepä, mitä käytännössä tarkoittaa, kun kirjoitan Lystin tassun olevan taas auki. Vaihdan siteen 2-3 kertaa päivässä, kunnes haava on ummessa. Paranemiseen menee viitisen päivää, nyt enemmän, koska huomenna tuo ei ole kunnossa.
Jos siklosporiini ei jatkossa riitä tai sovi, jäljellä on takrolimusiini-paikallisvoide. Nyt tosiaan nostin siklosporiinin annosta. Toivon, että koira sen sietää ja hoito auttaa. (Mainittakoon nyt vielä, että siklosporiinin kanssa saa kisata Kennelliiton erityisluvalla.)
Jos siklosporiini ei jatkossa riitä tai sovi, jäljellä on takrolimusiini-paikallisvoide. Nyt tosiaan nostin siklosporiinin annosta. Toivon, että koira sen sietää ja hoito auttaa. (Mainittakoon nyt vielä, että siklosporiinin kanssa saa kisata Kennelliiton erityisluvalla.)
Tältä tassu näytti lauantaina. Rakkula on ollut tyypillisesti tuon mustan osan ja ihon rajamaastossa. Se jatkuu mustan pinnan alle. Ihon puolella se erittää.
Tässä on video. En tassua nyt suihkuttanut, koska se ei enää erittänyt ja kuivattamiseen menee aikansa. Lysti vihdoin sietää tassunsa raplaamisen. Tämän kerran hoidot ovat ensimmäisiä, jolloin se ei nostele ylähuuliaan, murise tai nyhdä tassuaan. Ei se pure tai näyki, kunhan kertoo, että ei tykkää tai että ole varovainen tai että sattuu.
Pyöräytin paketin päälle pari kerrosta kosteaa sietävää sidosta ja otin Lystin mukaan, kun treenasin Gibliä. Ajattelin, että vähemmän aika käy pitkäksi, kun pääsee edes autoon. En tiedä, miten paljon Lystiä harmittaa, kun ei pääse treenaamaan ja kuulee pentua harjoitettavan. Rimat olivat 35-40 cm.
Giblillä harjoittelin takana leikkaamista ja vihdoin sain sen paremmin onnistumaan sitten ensimmäisten kokeilujen. Ajoitus on tosi tarkka. Jos olen myöhässä, pentu pyörähtää.
Toisena harjoittelin valssin käännöksiä.
Kolmantena kokeilin pakkovalssit ja nyt jotakin oli tapahtunut, koska Gibli meni ne kuin vanha tekijä.
Neljäntenä kiipeilytin puomin valjaista kiinni pitäen. Eka kerralla se olisi hypännyt pois, ja vähän toisellakin, mutta kolmannella ja neljännellä kerralla ahnehti puomin loppuun. Jääkööt tämä hautumaan siksi aikaa, kunnes keksin, millä systeemillä opetan kontaktit.
Kotiin tullessa ajatin sillä vielä jäljen nurmikolla tien ja pyörätien välissä. Puuskainen tuuli ei haitannut. Eikä mulla ollut vieläkään esineitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti