Tomba-toipilas

Gibli-parka loukkasi kylkensä uintireissulla lauantaina. Yhtäkkiä kuului pamaus & kiljahdus koiran juostua oksaan, mikä katkesi törmäyksen voimasta. Pusikosta juoksi oikeaa kylkeään pureva pentuparka. Jokaisen koiranomistajan unelmatilanne. :( Jatkettiin vielä uimista vähän aikaa, koska pieni ystäväni näytti selvinneen säikähdyksellä eikä kyljestä löytynyt kuin jakaus karvoissa.

No ei selvinnyt säikähdyksellä. Jo kotiin päästyämme samettikorva oli selvästi jumissa, liikkui epäpuhtaasti ja kankeasti. Vääntelin ja tunnustelin koiraa miltei epätoivoisesti. Se aristi oikeanpuoleisia kyljen ja selän lihaksia. Kyljestä löytyi verirahka ja mustelmaa. Koska se liikkui normaalisti nurmikolla, päättelin, ettei mitään isoa ole rikki enkä kiikuttanut sitä päivystykseen. Määräsin sen lepoon, ainoastaan hihnapissilenkeille, ja soimasin itseäni, etten keskeyttänyt uintireissua heti. Koska koira arkoi liikkumista soralla, tutkin tassuja useampaan otteeseen. Lopulta oikeasta takatassusta löytyi tikku karvojen välistä, minkä vedin irti pinseteillä. Sen jälkeen soralla liikkuminen parani.

Gibli on toipunut nousujohteisesti ja tänä aamuna liikkui herättyäänkin normaalisti. Hihnan päässä se alkaa saada hepuleita. Jatkamme varovaisemmin vielä jonkin aikaa.

Lysti on nauttinut laatuajastaan lenkeillä. Se pitää ruohikolla piehtaroimisesta. Sitä varten se ottaa vauhtia ja syöksyy kaula edellä maahan, mistä kierähtää osin vauhdin voimasta selälleen kieriskelemään. Vielä parempi, jos alla on keppi tai pallo.