Lykky lähti tasan vuosi sitten. En usko, että siivet ovat keltaiset ja hennot. Ne ovat harmaat ja lujat Hornetin siivet. Se koira on vähintään käynyt mielessäni joka päivä. Alun perin pelkäsin unohtavani, miltä sen turkki tuntui. Onneksi saan sen tunnun yhä sormiini. Jos saisin Lykyn vielä syliini, pitelisin Pössykkääni pitkään.
Lysti kävi laserissa kahdesti tällä viikolla. En tiedä oliko just se tehokas vai mikä on auttanut, mutta etujalan liikelaajuus on taas normaali. Eilen käytiin agilityhallilla. Siellä olikin varaus, joten Giblin treenin jälkeen ei jäänyt paljon aikaa. Tein samaa hyppytekniikkaa sarjalla pitkästä aikaa. Sitähän pitäisi tehdä muutenkin palauttavana treeninä, mutta aina unohtuu.
Giblin kanssa kävin eilen hallilla. Siellä olikin porukkaa. Syyskuun treenien jälkeen ollaan käyty hallilla kahdestaan. Nyt koira yllättyi, alun hämmennyksen jälkeen se kuitenkin keskittyi yllättävän hyvin töihin kanssani. Tein perussarjaa, kasvavaa sarjaa ja putken umpikulmaa. Tänään käytiin uudelleen. Nyt treenattiin pakkovalssia, twistiä ja takana leikkaamista 15-20 cm rimoilla. Molemmat vaativat työtä. Myös minulta. Gibli on pieni, äkkinäinen ja herkkä liikkeissään, yllättävän vaikea ohjata. En halua viedä sen herkkyyttä pois. Se muuten painaa edelleen 18,9kg.
Oman olkapääni fysioterapia jatkuu. Se edistyy huolestuttavan hitaasti. Ai niin, ja maanantaina Finnair ilmoitti, että lentokone on vaihtunut finskistä liettualaiseksi. Sillä lailla.
Nyt on taas ne ilmat, jolloin iltaisin pääsee jäällä liikkumaan vaikka missä jalkojen upottamatta. Eilinen kävely venähti kaksituntiseksi. Oli ilo katsoa koirien liikkumisen riemua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti