Pitkästä aikaa (Miksi ihmeessä?) etsin minua auttaneita henkisen valmistautumisen materiaaleja ja lukaisin ne aamulla ennen kisoihin lähtöä klo 6.00. Kuuntelin myös tsemppimusiikkia kisapaikalla ja kas - tepsi.
Lahikaisen Marja oli tuomarina ja oli piirtänyt koiraystävälliset käärmemäisesti luikertelevat radat, millaisia olin odotellutkin. Tuomari ja toive lisä-FMBB-pisteistä pisti ajeluttamaan.
Eka rata oli agilityrata. Selvitimme monta alun mutkaa ja jopa kontaktit ilman ongelmia. Puomin jälkeen oli takaakierto, jonka jälkeen siivekkeen ympäri pyöritys. Mietin rataan tutustumisessa kauemman siivekkeen kautta ohjaamista, mutta koska Lysti on viime aikoina hypännyt olkavarteni ali, valitsin taaksetyöntö-niisto-persjätön. Siihen tuli muutos, koska olin kaatua ja ennen ohjausta käteni olivat koillisessa ja luoteessa ja jalka etuoikealla. Lysti hyppäsi ristiin ja myöhemmin haki saman hypyn uudelleen ja niinpä kalastin hylkäyksen ihan lopussa. Hylkäys ja pistemenetys sapetti erittäin voimakkaasti. VIDEO (En tajua, miten HAU:n linkistä katsoen just meidän pätkä tulee koneelle - ehkä muillekin?)
Toinen rata oli agilityrata. Edellisen radan stanan epäponnistuminen jyskytti aivoissani voimakkaasti. Lysti (ja minä) otti kontaktit tarkasti. Pyöritin puomin jälkeen pidemmän kautta kepeille, koska en tiennyt, milloin Lysti hyppää puomilta (!). Eihän se hypännyt, koska sattuman oikusta oli tällä kertaa kiltti. Keinun jälkeen tein valssin, jotta sain Lystin putken oikeaan päähän. Saatiin nolla ja sijoitus oli 4. kovien pääkaupunkilaisten joukossa. Nimim. Kuomat jalassa radan jälkeen. Tässä on Torin ottama video B-radasta.
Kolmas oli hyppäri. Siinä oli meille haasteellinen alku. 3 hyppyä suht suoraan, hyppy, rengas, muuri, minkä jälkeen sivulle ja käännös kepeille. Lystihän ei juuri lähdössä viihdy. Pistin sen maihin ja yllätyksekseni se pysyi. Kutsuin sen renkaan ja muurin puolivälissä ja ehdin mainiosti valssaamaan ennen hyppyä. Yhden suoran päässä oli käännös ja takana ansaputki. Vaikka kuinka ohjasin Lystiä ennakkoon sekä kehollisesti että sanallisesti, koira oli päätöksensä tehnyt ja sujahti hylkyputkeen. Lopussa testasin persjättöjä ja ne sujuivat ihan mukavasti. Hylkäys siis tältä radalta. Tässä on Torin ottama video hyppäristä. Kiitos!
Ai niin. Jos en ole väärin laskenut, meillä on nyt osallistumisoikeus ensi vuoden agilityn SM-kilpailuihin.
Ai niin. Jos en ole väärin laskenut, meillä on nyt osallistumisoikeus ensi vuoden agilityn SM-kilpailuihin.
Gilberto Tomba oli turistina matkassa. Se käyttäytyi mallikkaasti, ihmisiä havaitessaan korvat luimussa takapuoli vispaten, kunnes havaitsi seurakaverini, koirakaveri-bc:nsä omistajan, jolloin ilmoille kajahti turhautuneen malinoisneidon haukunta ja ulvonta tai mitä lie turhautunutta vinkunavonkunaa, jota muutkin pysähtyivät katsomaan. Nakki kädessä tunsin itseni maailman typerimmäksi työlinjaisen koiran omistajaksi.
Kotimatkalla satuin juuri tapahtuneen henkilöauton & linja-auton kolaripaikalle, mikä muistutti kisamatkojen ihan todellisista riskeistä.
Illalla tein Gilberton (se on silti yhä tyttökoira) kanssa olohuonetottista ja esineen ilmaisua ja tasapainoilua. Osasi.
***
Sitten sen lupaamani keppivaroitus. Tämä on agilityn loukkaantumiskyselyn tulosta. Kepit ovat yleensä lattaraudan päällä. Jos alusta on epätasainen tai harjoitusten/kilpailujen aikana muodostuu kuoppia, sen saamarin sivulle sojottavan lattaraudan alle mahtuu koiran tassu/varvas, jos koiraparka pujottelee väärin kuoppien aiheuttaman rytmimuutoksen tai muun syyn vuoksi. Että tasoitelkaa kisoissa ja treeneissä, jos kumpareita syntyy.
Olen tyytyväinen, jos ilmoitatte kyselyyn, mikäli mielessänne on muitakin vaaran paikkoja tai loukkaantumisia.
Sen pituinen se. Pitäkää huolta itsestänne ja koiristanne!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti