Gibli rokotuksilla

Gilbertino Tomba kävi tänään rokotuksilla. Häntä heilui odotushuoneen vaa'an päällä niin tiuhaan, että lukema vaihteli 9 ja 12 kg:n välillä. Määrittelin pennun lopulta 11-kiloiseksi. (Lykky painoi 13 kiloa samanikäisenä.) Eläinlääkäri kysyi: "Mistä näin sosiaalisia malinoiseja saa?" Olin luonnollisesti hyvin ylpeä pennun ominaisuudesta, johon minulla ei ole osaa eikä arpaa.

Pentu sai nelos- ja rabiesrokotukset ja passin. 

Käytiin eilen agilityvalmennuksen jälkeen löytämässä uusi metsäpolku. Lenkistä tuli kohtalaisen mittainen. Tänään on koirilla huilipäivä.

Alen Marekovic

Olin tänään Lystin kanssa Marekovicin agilitykoulutuksessa. Radalla oli 35 estettä. Ensimmäisellä kierroksella mentiin 22. esteelle saakka, toisella loputkin esteet ja lopuksi koko rata nollalla läpi. :D

Huomiot: 

• Ota takaakierto-päällejuoksusta Lysti hyvin mukaan, jottei tule turhaa lenkkiä.
• Jos putki syöttää puomin takana olevalle hypylle, ohjaa koiraa enemmän rintamasuunnalla kuin kädellä. Lysti kyllä vanhana kettuna nämä osasi.
• Persjättöjä kannattaa käyttää niille sopivissa paikoissa valssien sijaan. Olen niitä välttänyt, koska pää ei kunnolla käänny, mutta ei sen tarvitsekaan niin paljon kääntyä. Rintamasuunta ja posken tuki riittää, varsinkin kun rintamasuunta kääntyy väkisin, koska pää ei käänny.
• Puomin jälkeen kannatti leikata takana, piti pysyä oikea linja, jotta sai koiran syötettyä hyvin puomin alle menneeseen putkeen. 
• Lysti tuli hyvin niistoon hypylle putken edessä. 

Gibli, myös salanimellä Gilberto Tomba esiintyvä pentu oli matkassa. Vähän tottistelin. Sitten kävimme metsälenkillä. Lysti on kyllä varsinainen kasvatusapuri. Se haukkuu muita koiria, kun pentu on matkassa ja pentu yhtyy kuoroon. Argh.

Tällä viikolla pennun kanssa on tottisteltu, harjoiteltu esineilmaisua ja tehty miltei joka päivä jälki. Pentu tykkää kaikenlaisista marjoista. Eilen se mussutti myös puoliraakoja pihlajanmarjoja. Siitä nostan hattua.

Pentu on alkanut toteuttaa pelastautumissuunnitelmaansa.

Kokovertailu

Hurja Tikkinen!

Kyttäsin Lystin tassua. Ihorikko kuivui umpeen sinkkisalvalla. Tänään koiruus ei arkonut soralla tai kivituhkalla, ja ihorikon tilalla oli kova iho, joten julistin sen terveeksi ja päätin lähteä kisoihin. Startit olivat iltapäivällä. Koska oli luvattu sadetta, leikkelin nurmikkoa ennen lähtöäni. Sisään tultuani huomasin kellon karanneen ja tuli kiire.

Ilmoittauduin just puoli tuntia ennen starttia. Jätin auton parkkipaikalle. Koska starttasimme toisina, tiesin kiireen tulevan. En silti siirtänyt autoa lähemmäs "kielletyille" paikoille. 

Eka rata, hyppäri, näytti varsin hankalalle eikä minit tai medit olleet juhlineet tuloksilla. Heti alkuun oli ansaputki, myöhemmin ikävä kepeille syöttäminen nurjaan avokulmaan suoran putken jälkeen seuraavan putken houkutellessa jne. Olin varma, että Lystin kanssa tulee virhe kepeillä. Mutta eipä tullut! Sain irrotettua Lystin hyvin ennen suoraa putkea olleelle okserille ja siksi olin miltei ottamassa Lystiä vastaan suoran putken jälkeen ja ohjaamassa kepeille. Lysti pujotteli virheettömästi. Koko rata meni muutenkin sujuvasti. Tehtiin nolla.

Toista radanrakennusta katsellessani kuulin, että oltiin voitettu eka rata. Siitä sai Lysti hyppysertinkin. Tämä toinen rata oli simppelimpi. Taas juoksin rataantutustumisen jälkeen autolle ja takaisin, nyt vesisateessa. Läähätin lähdössä ja taas mentiin. Ja taas tehtiin nolla. 

Kolmannella radalla otettiin vitonen. Luulen, että keinun alastulolta. Sitä ennen hetkeksi unohdin radan ja tiukan valssin sijaan tein takaaleikkauksen, minkä vuoksi olin keinulla väärällä puolella ja jouduin kiirehtimään.

Näiden tsembaloiden jälkeen minulle sanottiin, että voitettiin myös seuranmestaruus. Olin tyystin unohtanut, että seuranmestikset käytiin kahdella ensimmäisellä radalla. Kahta palkintokassia, pokaalia ja hyppysertiä rikkaampina ajelimme kotiin.

Kuva (c) Mari K.

Jätin Giblin kotiin, koska oli hyvin hautova (ja myöhemmin sateinen) ilma. Kotiin tullessani pentu oli hiljaa. Se ilahtui saapumisestamme. Päivällä tein sille mutkittelevan jäljen, mikä ei ollut ongelma. Pentu tarjoaa varsin aktiivisesti maahanmenoa.

P.S. En ole tänään siivonnut yhtään pissaa. :)

Leikkiä, metsässä olemista ja treeniä

Olemme käyneet taas metsässä samoilemassa. Siellä nauttii itse kunkin sielu ja ruumis.

Gibli sai kolmen päivän Axilur-kuurin, koska reilun viikon päästä on rokotukset. Maha ei mennyt ripulille, kuten viimeksi.

Lystillä aukesi eilen taas tassu. Just, kun olisi kotikisat tulossa. Onneksi tassun rikkoutuma ei eilen yltänyt anturan alle. Siinä on nyt sinkkisalvaa ja paketti. Pieni toivo elää vielä.

Pennun kanssa olen tehnyt lyhyen jäljen per päivä. Tänään kaarratinkin jo lievästi. Tottistelussa se istuu kohtalaisen hyvin paikallaan ja tänään ensimmäisen kerran reagoi maahanmenokäskyyn ilman käsiapua. Ihanaa on katsoa sen oivaltamista!

Gibli leikki parina päivänä 2 viikkoa itseään vanhemman suomenajokoiran nartun kanssa. Leikit kävivät heti yksiin. Leikki oli vastavuoroista. Välillä pennut huilasivat, sitten taas jatkoivat painia. Oli kiva katsoa niiden touhuja.

Reenilöitä

Kävin treenaamassa.

Viimeisimmistä kaoottisista treeneistä huolimatta pentu osasi kiertää muurin tolpan. Se kipitti 20 cm korkeaa puomia ja hyppäsi siltä pois kesken kaiken x 2. Eteenmeno lelulle sujui. Kiinniotto ja lelun luovuttaminen eivät niinkään suju. Tottistelin seuruun, istumisen ja maahanmenon namipalkalla. 

Oli kivaa. Pentu oli hyvin Lykyn oloinen lelun kanssa juostessaan. Tulikin taas kova ikävä Lykkyä ja haikeus on leijunut ilmassa siitä lähtien. Pentu painoi tänään 10,2 kg. Punnitsin matolääkettä varten, minkä annan seuraavia rokotuksia varten.

Lystin kanssa tehtiin vain keppikulmia, samaa muurin tolpan ierrätystä ja pari kertaa 20 cm korkea puomi.

Tavallista

Kisoissa en ole käynyt Lystin kanssa. Virheettömät radat ovat antaneet odottaa itseään, mikä ei motivoi ajamaan kauemmas. Koira olisi kunnossa, mutta itse mokaan aina jotakin. Lisäksi osa "lähihalleista" on boikotissa alustansa takia.

Pennun kanssa kävin toistamiseen hallilla treenaamassa. Laitoin hanskat käteeni, koska pentu välillä saalisvietissään haukkaa lelun ohi. Pentu nappasi toisen hanskan  lelukseen kentälle mennessämme ja leikki sillä aikansa. Hanska oli yhtä ihana kädessäni, mikä aiheutti pientä konfliktia. Palkkausruokaa sisältänyt onneton pakasterasia kaatui taas ja pentu ahmi ruokaa kentältä. Pari kertaa se kiersi siivekkeen itse, naksauttelin niistä. Koska treeneissä meni muuten kaikki pieleen, lopetin ne lyhyeen.

Noin muuten olen opettanut pennulle perusasioita: hihnassa kävelemistä, autohäkissä odottamista, ruuan odottamista ja rauhoittumista. Se nostelee jalkansa taitavasti, jos hihna menee jalkojen väliin. Painoa oli viime viikolla 9,5 kg. Olemme käyneet lähiseudun luontopoluilla. Molemmat koirat syövät niillä reissuilla paljon marjoja. 

Tottistelua on jatkettu pienissä pätkissä. Pentu ei kyllä varsinaisesti mitään vielä osaa. Istuminen taitaa mennä pelkällä sanallisella käskyllä, mutta maihinmeno vaatii käsiavun. Seisahtuminen on ihan alkeissa vielä. Luoksetulo vaatii ruokaa. Seuraamista opetan imuttamalla. Niin Lykystäkin aikanaan tuli hyvä.

Pentu on tehnyt pihalla neljä muutaman metrin mittaista jälkeä viime viikolla. Se jäljestää maltillisesti syvällä nenällä. 

Sisäsiisteys etenee. Pentu pyytää itse ulos kakkoselle. Pissiä se voi yhä sisällekin. Nykyisin se välttelee sanomalehtiä. Laitan niitä sinne, minne en halua sen pissivän. Muutamana yönä se on ollut kuiva. Näinä aamuina olen puoliksi vainoharhaisesti etsinyt lätäkköä. SEN täytyy olla jossakin.

Treeniä

Eilinen treeni Giblin kanssa oli niin kaoottinen, joten menin aamusta hallille uudelleen. 

Aloitettiin siivekkeen ympäri kierrättämisen alkeita. Pentu ei välillä huomannut lelua, välillä kaarsi lelun kanssa takaisin. Onnistumisiakin saatiin. 

Osa porukasta treenaa juoksupuomia systeemillä, jossa osa puomista kaivetaan maan sisään ja korkein kohta on n. 30 cm korkeudella. Gibli ihastui puomiin ja taiteili sillä, juosten päästä päähän. Aloin miettiä, millä systeemillä opetan sille kontaktit sitten aikanaan.

Kolmantena harjoittelimme sylkkäreitä. Siivekkeen kanssa ne eivät vielä suju. 

Neljäntenä Gibli paukutteli keinun päätä maahan n. 10 cm korkeudelta. Ei se hätkähtänyt paukkeesta tai liikkeestä. Kotona on kolho tasapainolauta, jolla saa saman efektin.

Lelun kanssa pentu mieluiten juoksee yksikseen ja ohittelee minua, ensi kerralla on otettava toinen lelu matkaan. Onneksi se toistaiseksi pitää ruuasta enemmän kuin lelusta, joten saatiin muutama molemmille voitokas vaihtokauppa aikaiseksi. Treeneistä ei muuten olisikaan tullut mitään.

Lysti sai huilata.

Nuorna vitsa väännettävä

Vedin taasen treenit. Ennen sitä käytin Gibliä kentällä. Se oppi siivekkeen kiertämisestä, että jos ottaa suuhunsa pakasterasian, rallattelee sen kanssa ympäri kenttää, pureskelee sitä tarpeeksi ja saa kannen irrotettua, voi syödä ruokaa kentältä. Seuraavaksi voi juosta omistajansa treenikaverin syliin tarjoamaan pusuja ja kaulaan kiipeämistä ja katsella sieltä ohjaajaansa silmänvalkuaiset vilkkuen. Luoksetulossa se jatkoi ohi. Tämän opetussession jälkeen vein Gilberttiinin autoonsa.

Päiväruokansa pentu sai tottistellen ja kosketusalustaan täpäten.

Treenautin rataa, jota olen treenannut Lykyn kanssa 4 vuotta sitten. Otin ryhmän opetuksen jälkeen Lystin kokeiluun. Koiruli teki kahdesti nollan. Lisäksi se teki tiukkoja käännöksiä. Kokeilin kepeille vaihtoehtoista lähetystä, jonka tiesin etukäteen huonoksi. Ei se toiminutkaan. Samoin kokeiltu kireän oloinen taaksetyöntö alussa oli huono. No, tiedänpä, että jos joku tuntuu etukäteen huonolta, se todennäköisesti on sitä. 

Kuvittelin treenin jälkeen, millaista olisi ollut mennä taas Lykyllä. (Ikävä.)

Treenien jälkeen ostin valkeaa seinätasoitetta. Yhä kauheammaksi muuttuva (malinois ei ilmeisesti oikeasti voi olla kiva) Gibli on syönyt seinää siitä kohtaa, mihin Lykyn ruokakippo aikoinaan osui. Lykky söi niin ahnaasti, että metallinen kipon reuna teki kolon maaliin ja kipsiseinään. Ilmeisesti siinä oli myös ruuan tuoksua, koska Gibli on ahkeroinut päästäkseen kipsilevyn taakse. Mutta häh-hää, nyt on tasoite kuivumassa 3 x 10 cm kokoisessa pienessä kolosessa. Mutta osasi se Lystikin aikoinaan:

Tämä projekti syveni lopulta metalliin saakka.
Huom. myös listojen karkeahionta.

Imurin loppu ja hämmästynyt koira (veikkaan, että myös ylpeä)

Kävelykengän tuunaus lipokkaaksi a'la Lysti