sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Tikkinen mitaleilla

Vierailimme lähikisoissa. Oli kesäistä, virallisesti 18, mutta hiekkakentällä auringossa paljon lämpimämpää. Radat olivat Salosen käsialaa.

Ensimmäisellä radalla kepit olivat kolmantena, otin Lystin sinne edeltävältä hypyltä päällejuoksulla. Kepeillä piti erkaantua sivuttaissuunnassa, koska matka jatkui pituuden jälkeen takaakiertoon. Lysti kesti erkaantumiseni ja valssini. Näiden jälkeinen välistäveto ja väärän putkensuun ohitus sujui ok. Sitten slalomia, keinu, hypyllä 180 asteen käännös ja puomille. Sieltä kiepautus hypyn kautta puomin ali menneeseen putkeen. Sitä seuranneen hypyn ohjasin takana leikaten. Vielä A ja maaliin. Lysti teki kaiken, kuten piti. Enkä minä joutunut tekemään muutoksia kesken radan. Voitettiin rata nollatuloksella.

Toisella radalla Lysti kääntyi älyttömän hyvin. Niin hyvin, että jäin katsomaan sitä hetkeksi - ja ohjasin putkeen puomin sijaan. Muita virheitä ei tullutkaan ja tämä jäi kismittämään. Lysti tuntui nopealta ja eteni silti kuuliaisesti.

Kolmas ratakin oli agilityrata. Siinä alun kiemurat mietitytti enkä rataan tutustumisen jälkeen ollut päättänyt mitä tehdä. Oli kohta, missä siivekkeen ympäri pyörittämisen jälkeen mentiin puomille. Puomin ali kulki putki, oikealla puolella putken kiertämistä tuli metri, vasemmalla puolella useita metrejä. Vasen puoli olisi ollut järkevämpi jatkon kannalta, koska rata jatkui vasemmalle pituudelle, jonka jälkeen tuli 90 asteen käännös kepeille vasemmalle. Päätin valita lopulta oikean puolen, koska en ollut varma, miten Lysti kestää puomilla erkaantumiseni. Riskeerasin sillä kepit, sillä tällä systeemillä jouduin leikkaamaan pituuden takana ja toivomaan, että Lysti löytää kepit. Radalla siivekkeen ympäri kiertämisessä pysähdyin ja Lysti empi hetken, mitä haluan, hyppäsi sitten, kuten kuuluu. Takana leikkaamisessa tai kepeillä ei ollut ongelmia. Putken jälkeen tuli hankalahkoja välistävetoja, jotka otin vetämällä. Lopussa oli vielä väljähkö A-putki-erottelu ja putken pimeä pää. Kyllähän Lysti putket löytää. Virheitä ei tullut, joten tällä nollaradalla tultiin toisiksi.

Mieltä lämmitti palkintopallilla tuomarin kohtalaisen pitkä ja ilahtunut jutustelu kätellessään. Mieleen jäi sanat voittoradasta: "Niin kaunista, vaivatonta ja nopeaa." (Tai vastaavaa.)

(c)Kuvauksellista

Pitkästä aikaa minua jännitti kisata. Kädet vapisivat autolla Lystiä hakiessani. Lysti oli ratoja odottaessa lunki ja keskittyi haisteluun. 5 metriä ennen lähtöä se muuttuu Kilpa-Lystiksi. Starttiviivalla jännitykseni kaikkosi, onneksi.

2 kommenttia:

Sarianne kirjoitti...

Onnea vielä erittäin onnistuneesta kisareissusta! :)

Eeva/Kolmiokorvat kirjoitti...

Kiitos Sarianne!