Ekalla agilityradalla oli kolmen ensimmäisen hypyn jälkeen käännös. Neljäskin hyppy oli tarjolla, mille ei pitänyt mennä. Mietin pitkään ohjausta ja päätin jäädä lähdön puolelle ohjaamaan, koska halusin tehdä jatkoon päällejuoksun. Lysti pomppasi neljännen yli eli hylkäännyimme jo siinä vaiheessa. Avokulma kepeille oli vaikea. "Muuten tehtiin nolla."
Toinen rata oli hyppäri, jossa oli enemmänkin haastetta. Ansaputkia, ansahyppyjä ja hyppyjen ohituksia. Rataantutustumisessa parhaalta tuntui persjättö pahimpaan kohtaan ja myöhemmin japanialainen. Nämä teinkin. Lysti kiitti ja tuli kuin unelma perässä ohjauksiin. Loppuradasta iski tuhoon tuomitseva "näin se nollan teko on helppoa" -olo, minkä jälkeen ohjasin Lystin huonosti takaakiertoon, jolloin se hyppäsi kainaloni ali. Hylkäys ja harmitus. Muuten rata tuntui hyvältä ja Lystin kanssa oli upeaa mennä.
Kolmas rata oli taas agilityrata. Kepit olivat hankalasti ja oli siellä muutakin tekemistä. Toisaalta oikealta puolen ohjaamalla sai oivia suoria putkiin. Lysti otti kaikki kontaktit, kuten on opetettu, pujotteli virheittä ja maalissa tuuletin nollaa. Edellisestä onkin aikaa. Kärjestä jäätiin 5 sekuntia, ollaan joskus jääty enemmänkin.
Menomatka oli hirveä lumipyryn takia. Moottoritiellä ajettiin 70 km/h. Ohituskaista oli lumessa. Aina, kun joku kiirehtijä ohitti, koko jono jarrutti miltei pysähdyksiin, koska mitään ei nähnyt. Paluumatkalla tuli vastaan rohkeista rohkein teiden ritari. Hän teki kauempana edessäni moottoritielle vievällä rampilla u-käännöksen ja tuli vastaan. Piti ihan tarkistaa, onko tie varmasti yksisuuntainen. Toivottavasti hän jäi kiinni poliisin haaviin. Poliisit olivat rampin alapäässä tielle simahtaneen ja tien tukkineen rekan luona.
Tässä on taannoisista treeneistä video Lystistä.
Tässä on taannoisista treeneistä video Lystistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti