Maanantai taidettiin maata reporankoina. Mietin sunnuntain kisoja ja kuinka niiden jälkeen ajattelin, että Lykystä ei ikinä tule tasaisesti suorittavaa kisa-agilitykoiraa. Ajatus tuntui tutulta. Samaa olen sanonut monta kertaa Lystistäkin! Valitettavasti se edelleen pitää aika hyvin paikkansa. Ei päivää tiedä, ei hetkeä kukaan, milloin on (belgin) mentävä viettinsä mukaan...
Tiistaina käytiin ilvespellolla. Meiltä 200 m päässä on todellakin tehty ilveshavaintoja ihan kameran kanssa, täällä liikkuu emo ja kaksi poikasta. Toivon, että tulisivat lähemmäs ja tekisivät alkutalvesta ihannoimilleni ahmattirusakoille sen, mitä ilvesten kuuluukin tehdä. (Tähän riemullinen tai vihainen hymiö.)
On jumpattu. Lykky on etsinyt seteliä ja paikansi sen jalkalampun päältäkin. Työskentely ja tarkentaminen oli upeaa seurattavaa.
Vaivapuolelta mainittakoon, että tällä viikolla niska on ollut kipeämpi kuin selkä ja olen jatkanut sen miettimistä, että täysipäiväisessä työssä ei ole mitään järkeä tämmöisellä ruodolla. Olen nyt maannut selälläni jäiden kanssa joka välissä.
Tänään oli taas vuosilomapäivä. Ulkoilin päivällä tunnin koirien kanssa metsässä.
Illalla oli ryhmätreenit. Ennen niitä treenasin omat koirani. Lystille muistutin kontaktit ja kokeilin kepeillä tiukan takana leikkaamisen - sen olisin voinut tehdä kisoissakin. Lykylle muistutin myös kontakteja, saman keppijutun (ei ole enää mitään tekosyytä olla kokeilematta samaa kisoissa) ja lopuksi saksalaisia hyvin edeten.
Sitten nappasin kainalooni projektiparson Lorun. On se vaan oikeasti kätevää, kun koiraa voi kuljettaa sylissään. :D Mentiin rata nollatreeninä onnistuneesti läpi. Toisella kerralla myös, korjaten vähän ohjauksia. Toisella harjoituskierroksella vahvistettiin kontakteja. Ohjaaminen tuntui yhä tutummalta. Muista: Luota, että Loru hakee esteet kauempaakin, yllättävän maksisti. Puomin voit juosta ihan täysiä. Valsseihin koiruus tulee nätisti. Japanilaiset vaativat treeniä. Tässä *KLIK* on videota.
Illalla hain koirille kalkkunaa ja heppaa 25 kg. Pärjätään taas vähän aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti