Eilen eläinlääkäriä viihdytti Lykky. Pakkasten jälkeen aloin kiinnittää huomiota, että se pissii lenkillä useammin kuin ennen. Lystihän merkkailee ja Lykky alkoi tehdä samaa. Tulehduksen poissulkemiseksi vein viime viikolla näytteen eläinlääkäriin. Ei siellä tulehdusta ollut, mutta punasolut ++. Sen jälkeen avautuu vähemmän helposti hoidettavien diagnoosien maailma, joten koiruus oli kiikutettava jatkotutkimuksiin. Se syynättiin läpi mm. ultraäänellä ja muulla harvinaisen perusteellisella tutkimisella. Koska kaulan alla olleet imusolmukkeet pullottivat perjantaina, eläinlääkäri tunnusteli kaikki imusolmukkeetkin läpi. Kaulan alta löytämäni möykyt ovatkin sylkirauhaset, jotka voivat ajoittain turvota. Syynin lopputulos oli terveen koiran paperit. Koira veti eläinlääkäriin sisälle tassut luistaen. Pois se tuli ihan yhtä kiireellä, vaikka tutkimuksiin suhtautui kiltisti. Voi toista. :S Käynnin jälkeen olisin antanut Lykyn tuulettaa jäällä elämän jatkumista, mutta siellä oli vettä niin paljon, että käännyin takaisin kahlattuamme sohjossa 50 metriä.
Sitten puran tämän päivän treenit. Otin vain Lykyn mukaani, koska ajattelen treenata Lystin torstaina. Sunnuntaisella radalla harjoittelimme putki-puomi-erottelua, puomin ylösmenoa (pari huonoa osumaa, pari hyvää osumaa, argh), kontaktien alastuloja ja tiukkoja käännöksiä. Kun yleensä treenien jälkeen on "elämää suurempi" olo, nyt jäi "tulipahan käytyä" -fiilis. Koira sentään näytti tyytyväiseltä.
Eilen kävin 1,5 viikon tauon jälkeen kuntosalilla. Selkä ja niska ovat oireilleet aika pahasti viimeisinä parina viikkona, vasenta yläraajaa olen välillä pitänyt koukussa rinnan päällä, jottei hermokipu juili sormiin. Ylimääräisiä pinnistelyjä on pitänyt välttää. Kuntosalilla on turha käydä, jos ei mitään pysty nostelemaan ja muista ponnistuksistakaan niska ei tykkää (esim. reisiprässi). Tein sitten vähän jotakin. :/ Pilateksen jo lopetin, koska en voi rullata selkää enkä niskaa enkä ojentaa vasenta kättä suoraksi, koska niistä tulee hermosärky. Vähän tympii, jos/kun laji kerrallaan karisee pois. Viime viikolla sain akupunktiota ja kinesioteipit sekä niskaan että alaselkään. Hoidot jatkuvat joka toinen viikko. Eläkevakuutuslaitos miettii yhä, myöntääkö osakuntoutustuen vuoden loppuun. Kiva olisi päätös saada. Tarkoitus oli jatkaa sen turvin töitä 1.3. alkaen.
Sitten puran tämän päivän treenit. Otin vain Lykyn mukaani, koska ajattelen treenata Lystin torstaina. Sunnuntaisella radalla harjoittelimme putki-puomi-erottelua, puomin ylösmenoa (pari huonoa osumaa, pari hyvää osumaa, argh), kontaktien alastuloja ja tiukkoja käännöksiä. Kun yleensä treenien jälkeen on "elämää suurempi" olo, nyt jäi "tulipahan käytyä" -fiilis. Koira sentään näytti tyytyväiseltä.
Kesäkuussa 2015 radan jälkeen (c) Heikki Jalli |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti