Lauantaina kävelimme lumisessa metsässä kahden ihmisen ja kolmen belgin voimin. Seuranamme oli kiltti malinois-neito. Lysti humputti irti ja oli huomaamaton. Lykky oli oma omanarvontuntoinen itsensä.
Lenkin jälkeen Lysti sai fysioterapiaa. Sehän oli marraskuun lopussa jumissa, selkä täynnä triggereitä. Hoito vei oireet pois. Nyt sama ilmiö palasi enkä saanut itse aukaistua. Lisäksi lapaluiden väliä kuumotti pidemmän lenkin jälkeen. Lysti reagoi taas hyvin hoitoon ja triggerit laukesivat. Treeniä ja kisoja voidaan toistaiseksi jatkaa normaalisti. Uutta hoitoa on luvassa 3-4 viikon kuluttua. Akupunktiota kannattaa harkita.
Kaiken kaikkiaan tämä on uusi ilmiö, mitä pohdittiin ft:n kanssa. Agilitya ei olla harrastettu kuin kahdesti sitten viime hoidon. 1. Joko Lysti jumiutuu tassujen varomisista (viikko sitten aukesi taas takatassu) tai 2. se olisi tarvinnut seuraavan fysioterapian aiemmin tai 3. kehittää rintarangan etuosaan spondyloosia (tosin nikamien liike on vielä ok) tai 4. 7½-vuotias kroppa alkaa vanhentua.
Tuumin kokonaisuutta: Jos jumiutuminen asettuu, kisataan maltillisesti kevät säännöllisen fysioterapian turvin ja harkitaan SM-kisojen jälkeen uran jatko. Saisi tämä epätalvi loppua, jotta tassut rauhoittuisivat, jos jumit johtuvat tassujen aristuksista. Jos jumit pahenevat, kuvautan rintarangan uudelleen. Toisaalta se on kuvattu terveeksi vuosi sitten ja joulukuun alun kisoissa Lysti oli nopea ja rimavarma. Mutta jos Lysti aina agilitysta tai varsinkaan normaalista elämästä kipeytyy, koiruus kuuluu hyvin ansaitulle eläkkeelle. En mene enempää aikaa edelle. Aika tulee kyllä näyttämään, miten käy.
Aloin miettiä, minkä ikäisinä koirat jäävät agilitysta eläkkeelle. Tiedän kaksi maksia, jotka ovat kisanneet 10-vuotiaina. Muuten kisauran lopettaneet tutut ja tutun tuttujen koirat ovat olleet 3-6-vuotiaita. Se tarkoittaa samalla sitä, että aktiiviura on maksimissaankin varsin lyhyt ja moni koira joutuu jättämään kisakentät, kun yhteistyö on hioutunut huippuunsa. Toisaalta osa nuorista koirista ei pääse ikinä treeneihin tai kisoihin saakka erilaisten vaivojen tai löydösten takia.
Agilitykoirille suositellaan säännöllistä ammattilaisen tsekkausta ja hoitoa jo ennaltaehkäisevässä mielessä. Mutta toivon herääväni tai tulevani herätetyksi viimeistään silloin, jos selvästi säännöllisesti kipeytyvää Lystiä alan toistuvasti elvytyttää kisakuntoiseksi. Enhän itsekään harrasta asioita, joista kipeydyn, vaikka kuinka tekisi mieli. Koiralla ei ole valinnanvaraa.
Lystiä pidin hoidon jälkeen pari päivää vähemmällä liikunnalla, joten kävin tänään päivällä Lykyn kanssa metsässä. Neljästi jätin jälkeeni ketjukaulaimen ja pyysin etsimään. Lykky haisteli antaumuksella ja joka kerta ketjukaulaimen kohdalla nuuhki syvempään, katsoi minua silmiin - ja lähti häntä pystyssä haistelemaan lisää. Tässä kohtaa pyysin sen luokseni tai ärähdin kauempaa "haju". Sen jälkeen Lykky juoksi ketjukaulaimen luokse ja kävi makaamaan etutassut löydön ympärillä. Pitää saada sille merkkaus arvokkaammaksi ja vahvemmaksi.
Agilitykoirille suositellaan säännöllistä ammattilaisen tsekkausta ja hoitoa jo ennaltaehkäisevässä mielessä. Mutta toivon herääväni tai tulevani herätetyksi viimeistään silloin, jos selvästi säännöllisesti kipeytyvää Lystiä alan toistuvasti elvytyttää kisakuntoiseksi. Enhän itsekään harrasta asioita, joista kipeydyn, vaikka kuinka tekisi mieli. Koiralla ei ole valinnanvaraa.
***
Lystiä pidin hoidon jälkeen pari päivää vähemmällä liikunnalla, joten kävin tänään päivällä Lykyn kanssa metsässä. Neljästi jätin jälkeeni ketjukaulaimen ja pyysin etsimään. Lykky haisteli antaumuksella ja joka kerta ketjukaulaimen kohdalla nuuhki syvempään, katsoi minua silmiin - ja lähti häntä pystyssä haistelemaan lisää. Tässä kohtaa pyysin sen luokseni tai ärähdin kauempaa "haju". Sen jälkeen Lykky juoksi ketjukaulaimen luokse ja kävi makaamaan etutassut löydön ympärillä. Pitää saada sille merkkaus arvokkaammaksi ja vahvemmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti