Tänään otin Lystin mukaani kävelylle. Määränpäänä oli osa 10 km:n kuntopolusta, jonka olen kävellyt kerran toisen johdattelemana. Siellä on muutamia risteyksiä, joissa valitsin väärin, koska polku ei näyttänyt enää yhtään tutulta. Oli niin pilvistä, ettei auringostakaan osannut sanoa, missä on pohjoinen. Samoiltuani aikani hairahduin jotenkin tutumman näköiselle alueelle. Koska alkoi hämärtyä ja niskassakin tuntua, oikaisin (...?) tielle, jota en ollut ikinä aiemmin kulkenut. Sitä aikani käveltyä iski epävarmuus, jolloin käytin koirien kehuttua suuntavaistoa hyväkseni. Videolla on alkupyyntö, sitten video on pätkäisty (kävelyä muutama sata metriä, sisältäen kaksi risteystä, joissa Lysti varmana valitsi toisen tien), ja loppuhuipennus.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun eksyn vieraaseen metsään ilman karttaa ja kompassia. Olen tehnyt sen kerran hevosella. Aikani vääriä reittejä ratsastettuani annoin hevoselle löysät ohjat ja sanoin "kotiin". Hevonen teki u-käännöksen mielestäni väärään suuntaan. Koska minulla ei ollut menetettävää, uskoin siihen. Hevosen reitti oli tietenkin suorin tie kotiin. Kerran Lykky on minut opastanut kotiin 4 polun risteyksestä. Silloinkin mielestäni sen valitsema polku oli väärä. Uskoin kuitenkin, onneksi. Satoi räntää ja alkoi hämärtää. Muistelen, että Lystikin on joskus minut kotiin kuljettanut, mutten nyt saa päähäni, milloin. Nyt ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti