Eka rata oli hyppäri. Siinä tehtiin ehkä noin nelinkertainen hylkäys. Muistiin itselle: käännä koiraa ajoissa ja tarkista linjat. Muistin tämän paremmin seuraavilla radoilla.
Toka rata oli agilityrata. Siinä myöhäinen valssi antoi Lykylle kääntymisen informaation niin myöhässä, että rima tuli alas. Kontaktit hyvät. Videolta huomio: juokse itsekin se puomi! Etenemä oli 4,40 m/s.
Kolmas rata oli agilityrata. Nollaa tehtiin puomille saakka. Lykky loikkasi ylösmenon ja varasti alastulolta, silmissään siinsi putkensuu ja kuviteltu radan loppu. Olisi pitänyt keskeyttää, mutta huusin koiraa nimeltä ja ohjasin takaa loppuun. Vitosella maaliin, etenemä sama kuin edellisellä radalla 4,40 m/s ja kolmas sija. Jäi harmittamaan se puomi.
Tulosten myötä pääsin vertailemaan aikoja. Lykky pystyy kärkikahinoihin, mutta jokainen väärä/hidastava ohjausvalinta ja pysäytys maksaa. Kolmannella radalla hävittiin voittaneelle bortsulle 39 sadasosaa, B-radalla samalle bc:lle reilu sekunti. Vieläkään en voi/uskalla vedättää Lykkyä edestä osin niskani takia ja osin sen vuoksi, että koira on kohtalaisen rimaherkkä. Tänään tippui 2 rimaa.
Hyvää: Lykky on makea ohjattava ja kääntyy pienesti isoksi koiraksi. Olin aika hyvin tuntumalla, miten se menee, jos eka rataa ei lasketa.
Kotona palkitsin molemmat koirat matolääkkeellä. Edellisistä on puolisen vuotta.
Niska otti vähän itseensä, mutta kotimatkalla ei enää tuntunut. Tärinäarkuutta ei enää ole. Kauluria pidin varmuuden vuoksi ja kinesioteipit ovat edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti