Kolmosten korkkaus

Kävin kokeilemassa Lykyn kanssa kolmosten ratoja lähikisoissa. 

Ekalla agilityradalla tippui kaksi rimaa käännöksissä. Johtuivat kontaktittomuudestani. Yksi hyppy jäi välistä keppien jälkeen. Lopussa Lykky jatkoi puomilta suoraan putkeen eikä pysähtynyt. Keskeytin radan.

Toisella agilityradalla kaikki kontaktit toimivat mainiosti. Vältimme kahdesti ansaputket. Kepeille oli hankalampi kulma kuin luulin, joten niitä harjoiteltiin kahdesti, 10 vp siltä radalta. Yhtään rimaa ei tippunut. Mainiona kohtana jää mieleeni A:n jälkeinen elämä. Siltä piti ottaa koira sivuun muurille, joka piti hypätä pitkittäin ja vielä koiraa kääntää siitäkin, jottei ohjautunut väärään päähän u-putkea. Lykky luki puolivalssin kuuliaisesti ja sujahti oikeaan putkensuuhun.

Hyppärillä Lykky ohjautui tosi kivasti. Kepeille lähestyttiin pituuden kautta. Liian kovasta vauhdista Lykky taipui vasta kolmanteen väliin, siitä 5 vp. Radan lopussa oli takaakierto pussin jälkeen. En ehtinyt ohjaamaan, joten Lykky hyppäsi suoraan eli hylkäännyimme.

Hyvää: rimat (kun korjasin ohjaustani), kontaktit toisella agilityradalla ja lisäksi oli kiva mennä Lykyllä kolmosten ratoja.

Huonoa oli ekan radan liian korkea vire ja kontaktiloikka. Kepeiltä tuli virhe kahdella radalla.

Pohdin ennakkoon paljon, osallistunko vai en. Koska treenit olivat sujuneet ja paikan alusta oli pehmeä, päätin lähteä. Niska väsyi. En pystynyt ohjaamaan kunnolla, koska tuki rajoittaa ja muutenkin vältin pään kiertoja ja etukumaraa. Mm. kaikki persjätön paikat vaihdoin taas valsseiksi. Palaan kisaamaan, kun voin käyttää päätä normaalimmin.