Siltä varalta jos ja kun tuo niska heittäytyy herjaksi kokeilin kaveri X:n kanssa, kuinka koiruudet lähtevät radalle hänen matkaansa. Kyllä lähtivät. Lykky tosin ensin juoksi ohjaajan luota minun sivulleni "sivu"-käskyn kuultuaan (tässä kohtaa ei kellään kestänyt pokka), mutta saatiin se sitten oikean ihmisen viereen.
Olipa jännä katsoa koiria kaverin ohjaamana. Hän vaihtoi päälle vanhastaan tutun belgiohjastajan moodin ja veti rutiinilla muikeita ratoja. Koirat eivät tiputtaneet yhtään rimaa eivätkä tehneet pujotteluvirheitä, vaikka kepeille menossa ja poistulossa oli haastetta. Kerran Lykky jätti ottamatta ylösmenokontaktin, mutta tämä korjaantui seuraavalla otolla.
Treenin jälkeen kotona on makoillut tyytyväisen oloisia koiria.
Meiltä kahden talon päässä kävi murtovarkaita. En ole voinut olla ajattelematta, että taloksi valikoitui sellainen, jonka sisältä ei kuulu kumeaa haukuntaa. Palkitsin vahtini luilla. Lykky söi luunsa ensin. Etsi kuvasarjasta Lykky! (Vaikeusaste: helppo.)
 |
 |
Harvinaisen symppiksen näköinen Lykky lähtisi inttiin milloin vaan.
2 kommenttia:
Hehee Lykky varmaan viihtyisi intissä! :D
Se olisi ekana syönyt aamiaisensa ja ekana jonossa, oli lähtö minne tahansa, vaikka metsäleirille.
Lähetä kommentti