Pidän töistä pitkän viikonlopun. Sisäinen kelloni herätti klo 6. En ruokkinut koiria, vaan ajoin suoraan treenaamaan niiden kanssa. Kirjoitan alkuun varsinaisen treenin, sitten vähän virejuttuja.
Lystin kanssa mentiin eilinen rata heti ekalla nollalla maaliin. Mössykkä kulkee kuin ajatus! Sitten tein radan toista versiota, mihin tuli niisto-persjättö. Ihan hyvin Lysti kääntyi. Olin raahannut keinun radalle ja koska se karkasi keinulta, laitoin autoon jäähylle. Toisella otoksella keinun kontakti alkoi maistua. Kolmannella kierroksella otatin kepit tiukan takana leikkaamisen kanssa. Ekalla tuli pois, toisella annoin enemmän rauhaa ja hyvin meni. Treenasin välistävedot vetämällä, kyllä nekin onnistuvat.
Lykyn kanssa viskileikkaus sujui nyt paremmin, kun muistin oman liikkeeni tärkeyden. Samaan kohtaan kokeilin persjättöä, toimi sekin. Slalomille menossa harjoittelin rytmitystä, jotta sain tien pienemmäksi. Samaan sarjaan kokeilin välistävedot vetämällä, Lykky ohjautui hyvin. Niisto-persjättö ei käännä kunnolla, joten kokeilin etupuolelta merkkaamalla. Tämä oli tosi hyvä ratkaisu, jos vaan itse ehdin. Puomin ja keinun kontaktit onnistuivat hienosti. Lopuksi treenasin keppejä lähettämällä Lykyn hyppyjen takaa, jotka veivät väärään väliin. Lykky haki oikean välin 100 %:sti.
***
Niitä vire- ja hallintahommia sitten.
Eilisestä jäi tosi hyvä mieli. Vaikka radan vieressä oli kunnon häiriöt, Lykky keskittyi vain minuun. Toisen koiran haukkumisesta se kuitenkin kiihtyi vähän kuin kisatunnelmiin. Siksi ovatkin niin tärkeitä treenejä! Saan virheet näkyviin ja pääsen palkkaamaan onnistumisista.
Tänään jätin auton niin, että takakontista näki kentälle. Treenasin koiria vuorotellen, 3 x aika lyhyen setin.
Lystillä oli autohäkissä vaikeaa, se vonkui ja haukahteli minua ja Lykkyä katsellessaan. Sillähän sainkin sen hyvin kiihtymään ja pääsin puuttumaan keinun kontaktiin.
Lykky aluksi autossa odottaessaan vongahti pari kertaa, mutta uskoi kieltoani. Lopulta jätin autohäkin oven auki. Lykky on opetettu niin, että autohäkistä ei luvatta tulla. Kun ovi oli auki, Lykky oli hipi hiljaa. Se pysyi häkissä, vaikka näki Lystin innosta haukkuen suorittavan rataa, syöksyilevän pallon perään ja leikkivän kanssani. Autolla juotin Lystin Lykyn edessä ja koiruus vain katseli. Luulen, että Lystin kanssa sama ei onnistuisi - en ole jaksanut sitä niin tarkasti opettaa, kun ei ole ollut pakko.
Tässä on video iltaruokailusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti