Heräsin aamulla samaan aikaan kuin normaalina työaamuna. Otin Lystin ja kameran mukaani hallille. Testasin, onko kello samaa mieltä kuin oma tuntumani eri ohjausten hitaudesta tai nopeudesta. Tavoite täyttyi. Voin luottaa ohjausfiiliksiini jatkossakin Lystin kanssa.
Videota editoidessani huomasin taas, että 9 min 45 sekuntia yhteen pötköön otetusta treenistä noin 4 minuuttia on aktiivista treeniaikaa. Eikä sitä verottanut edes koutsikeskustelut, kun yksin olin. Silti on ihan tehnyt olo.
Sieltä tultuani lähdin Lykyn kanssa metsään nauttimaan hyvästä ilmasta. Lompsimme kanervikossa ja sammalikossa. Lopulta istuskeltimme kallioisella mäellä luontoa katsellen ja kuunnellen. Teki molemmille hyvää.
Minäjakoirie |
Sitten istuskelin takapihan terassilla ja luin puutarhalehteä. Kun siitä tokenin, koirat jumppasivat. Nostelin Lykyn ristikkäisiä jalkoja ainakin tuplasti normaalia hitaammin, yhteensä 26 kertaa, mutta ajallisesti pidemmin kuin ikinä ennen. Tasapainotyynyllä Lykky istui hienosti kaikki neljä tassua tyynyllä. Treenattiin vähän oravaa siinä. Ja sitten! Keksin, mikä etuosan ympäri kääntämisessä mättää. Helposti tulee naksautettua tassun raapaisusta ja sitähän Lykky sitten tarjoaa täydeltä laidalta. Lähestyin temppua toisella tavalla ja pyysin Lykkyä kääntymään itsensä ympäri oikealle tai vasemmalle. Niin tuli oikein vauhdikkaita käännöksiä. Vielä kun saisi ne etutassut pysymään paremmin tasapainotyynyllä. :D
Lysti sai myös istua, kääntyä etuosansa ympäri ja harjoitella kurrea tasapainotyynyllä. Nyt se loikoilee makkarissa ja Lykky haistelee kevään tuulia takapihalla. Aurinkoisiin kuviin ja tunnelmiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti