Agilitya

Lomapäivän ja vapunaaton kunniaksi otin molemmat koirat agilityhallille. Siellä oli moni muu samoissa aatoksissa. 

Teetin koirilla vuorotellen ulkorataa ja erityisesti kontakteja. Harjasin ne ensin lumesta puhtaiksi. Sen verran satoi lunta yöllä.

Lystin puomin alastulo vanhentaa minut ennenaikaisesti. Se on ennen joko 1. ottanut sen opetetusti tai 2. ponkaissut innoissaan kontaktin yläpuolelta maihin. Viime aikoina se on alkanut himmata ennen kontaktialuetta ja silti ponkaissut pois siihen koskematta. Treeneissä ilmiö ei tule esiin. Ei tänäänkään, vaikka Lykky oli autossa kuumentamassa. Lysti kuumui myös Lykkyä katsellessaan, yritti jopa kaivautua autohäkin oven ali kentälle. Niin, teetin myös hankalahkoja keppikulmia. Osasi

Lykyn painopiste oli puomin ylösmenon kontakti. Se teki siinä virheen kahdesti, muut suoritukset olivat hyviä. Kontaktit onnistuivat myös keinulla ja A:lla. Lykylläkin harjoittelin keppikulmia. Vireeseen vaikutin viehelelulla ja palkkasin sillä myös. 

Palkkasin muuten myös Lystin vieheellä ja sehän tykkäsi. Kiskoi niin, että viehe katkesi kolmesti.

Tänä aamuna Lysti sai siedätyshoidon maksimiannoksen, 1.0 ml. Seuraava on kuukauden kuluttua. Nyt se ei alkanut rapsuttaa pistoskohtaa heti piikin jälkeen, joten haravoin pistoskohtaa sormillani, koska epäilin truutanneeni litkun karvojen sekaan. Karvat olivat kuitenkin kuivat. Onneksi Lysti kuoputti niskaansa pari kertaa hallille lähtiessä, mikä sinetöi uskoni oikein menneeseen pistokseen. 

Arpapeliä ja kaikkea muutakin

Meillä olisi ollut sunnuntaina valmennusryhmän päätöstreenit, mutten pystynyt osallistumaan. Selkä heijasteli jalkoihin liian vahvasti kipulääkkeistä huolimatta. Kävin vähän katsomassa treeniä, mikä oli suorastaan itsetuhoista, koska iski hirveä hinku kokeilla sittenkin vähän.

Sen sijaan Lysti jumppasi ulkona kivien päällä ja Lykky sisällä tasapainotyynyn päällä. Lykky osaa nyt pyörähtää puoli kierrosta etutassut tyynyllä. Molempien kurreasento on aika hyvällä mallilla.

Lysti näytti tässä välillä omenavartaloiselta, koska söi puoli kiloa kuivattuja banaaneja. Salaa oli pussin napannut keittiön pöydältä. Rohmu.

Eilen töiden jälkeen otin Lykyn mukaani ulkokentälle. Tarkoitus oli harjoitella ylösmenokontakteja vedättämällä, mutta ei koira niihin osunut, vaikka jäin taakse tai olin vierellä. :S Palasin ihan alkeistasolle. Silti onnistumisprosentti oli ehkä 70 prosenttia. A:lle Lykky osui joka kerta. Keinulle 50 % "varmuudella", puomille ehkä 60 %:sti. Poika sanoi autolle mennessäni, että "älä loukkaannu, mutta tuo Lykyn osuminen näyttää ihan arpapeliltä". Valitettavasti hän oli oikeassa.

Illalla kävin rentouttavalla 4 km:n kickbike-lenkillä Lystin kanssa. Satoi. Matka tuntui ihan sopivalta. Lysti ravaa tasan metrin päässä. Otettiin vähän kovempiakin vetoja, joissa se laukkasi. Näytti nauttivan.

Tänään rokotutin Lykyn. Sen rokotukset jotenkin unohtuivat steriloinnin jälkimainingeissa ja olisivat vanhentuneet kuukauden päästä. Painoa oli 26.3 kg. 1-vuotisrokotusten jälkeen se on vahvistunut 3 kg:n verran. Ostin myös Seresto-punkkipannan. Toivottavasti se sopii.

Äsken tulin koirien kanssa tunnin luontokävelyltä. Lunta  on vielä ihan vähän jossakin, mutta enimmäkseen on sulaa. Pihalla tepasteli västäräkki. Kesä tulee ihan pian, jos vanhoihin sanontoihin on uskomista.

Tuo harmaa iso vaakaviiru on sälekaihdinta.
Pienempi harmaa sen alla on västäräkki.

Malinois agilityyn?

Otsikko voisi yhtä hyvin olla "Käyttölinjainen belgi agilityyn?" Tämä kirjoitus saattaa sopia muihinkin (belgianpaimen)koiriin, mutta otsikon versio miellytti silmääni eniten.

Näkökulmani on subjektiivinen, kriittinen, itseironinen ja materiaali vähäinen, 2 koiraa. Lisäksi nämä kaksi mustakuonoa kuuluvat ruokatalouteeni, mikä voi vääristää todellisuutta positiiviseen suuntaan. Olen harrastanut agilitya aktiivisesti 6 vuotta. Olen kisoissa seurannut belgejä ja käynyt lukuisia keskusteluja agilityihmisten parissa, joten ei tekstini pelkkää mutu-huttua ole.

Yleistietona mainitsen, että belgianpaimenkoiria on käyttölinjaisia ja näyttelylinjaisia. Näitä myös risteytetään keskenään, jolloin jälkeläisiä kutsutaan sekalinjaisiksi. Turkin perusteella koirasta tulee malinois (lyhytkarvainen), tervueren (ruskea tai harmaa pitkäkarva), groenendael (musta pitkäkarva) tai laekenois (karkeakarvainen). Lysti on sekalinjainen tervueren. Se on testattu pehmeäksi, mikä on sen hyvä ja huono puoli. Toisaalta siitä putkahtelee välillä sellaista sisua ja taistelutahtoa, minkä täytyy tulla isältään. Lykky on käyttölinjainen malinois. 

Bordercolliet (bc, bortsu) valtaavat agilitykentät. Moni ex-belgiohjastaja on vaihtanut sellaiseen. En enää ihmettele, miksi. Keskivertobortsu on ohjaajalleen pehmeä tai nöyrä kovassakin vietissä. Laukka tai neli on tiheäaskelinen, millä osuu hyvin kontakteille. Kyselyjeni perusteella bc:lle ei tarvitse opettaa ylösmenokontakteja, ne tulevat oikein miltei luonnostaan. Bc jää yleensä maltillisen kokoiseksi. Sen ei tarvitse kumartua mahtuakseen putkeen tai pussiin. Jalostuksessa ei suosita aggressiivisia piirteitä, mistä on etua varsinkin kaoottisilla agilitykisojen alueilla. Jos bc ei ole hanskassa, se on harvoin pommi. Pakko mainita: Ajattelemattoman omistajan huonosti koulutettu bc humputtelee kisa-alueella vapaana, tuijottaa muita koiria vaanien ja palaa ohjaajansa lähistölle kolmannella luoksetulokäskyllä. Se syöksyy maalista yleisön sekaan etsiäkseen leluaan, joka on piilotettu aidan viereen. Kaikki ne kanssakisaajat, joiden koirilla on puolustushalua, "kiittelevät" näiden humputtelijoiden ja syöksyilijöiden omistajia. Toinen ajattelematon laskee bc:nsä hyppimään tuntemattomia vasten, koska se on niin sosiaalinen. Kaikki, jotka närkästyvät vieraan koiran likaamista vaatteista, ovat koiravihaajia. Haaveilen usein hetkestä, jolloin laskisin omani hyppimään vieraita vasten rinnan korkeudelle. "Hehhehhee, se vaan tykkää sinusta!"

Olen seurannut rotukehitystä agilityn SM-yksilökisoissa huikeat kaksi vuotta. V. 2013 makseja oli 229 kpl, joista bordercollieita 42 % ja belgejä 11 %. V. 2014 makseja oli 211 kpl, joista bortsuja 45 %, belgejä 11 %. Finaalissa bortsuja oli 60 % ja belgejä 10 %. Finaalissa oli jäljellä 3 tervua ja 2 gronttua,  6 malinoisia olivat karsiintuneet.

Hairahdin vähän aiheesta. Palaan käsittelemään otsikkoa toiselta kannalta eli siitä syystä, mikä kirvoitti näppäinsormeni: Miksi malinoisia ei kannattaisi ottaa agilityyn?

1. Se kypsyy kropaltaan ja mieleltään hitaasti. Siitä voi tulla iso. Narttu painaa hyvinkin 27 kg, uros 40 kg. Sellaisen rohjon nivelet käyvät sääliksi A:n alastulossa. 3-vuotiaana belgi alkaa näyttää aikuiselta. Siinä vaiheessa seurakaverin bordercollie kisaa agilityn MM-kisoissa.
2. Käyttölinjaisella belgillä on hyvä saalisvietti. Tällä on hyvä puolensa. Lelua vilauttamalla koira syttyy tekemään. Saalisviettiä arvostetaan kaikilla agilitykoirilla, koska ilman sitä on turha haaveilla nopeista radoista. Huono puoli on se, että vinkuva pikkukoira maalissa on ihan yhtä hyvä saalis. Eikä pikkukoiran omistajalla ole haisuakaan siitä, miten iso belgi voi ilahtua. Tämä ongelma ei koske pelkästään belgiä. Se vaan tuppaa olemaan iso, mikä ei ole kenenkään etu tällaisissa tilanteissa. Alkeiskurssilla kannattaisi mainita pikkukoirien ohjaajille, että ottavat tämän huomioon.
3. Saalisvietti voi saada koiran radalla kilpasille ohjaajansa kanssa. Tällöin koira ei rimojen kolinasta tai osumista välitä. Ainut tavoite on ehtiä palkalle ennen ohjaajaa ja palkka voi olla olemassa vain koiran mielikuvituksessa. Tämän ongelman selättäminen vaatii runsaasti harjoitusta. Me tarvitsimme hyppykouluttaja Vappu Alatalon apua monta kertaa.
4. Belgi voi olla aivan liian kiihkeä. Jokainen on varmasti nähnyt koiria, jotka kaahaavat radalla ohjaajastaan välittämättä. Meillä on mennyt vuosi vireen hallinnan harjoitteluun ja puuha jatkuu yhtä kauan kuin koira kisaa. 
5. Malinois ei kestä vässytystä ja lepertelyä ennen lähtöä: tänään me saumattoman yhteistyön vallitessa kirmaamme korkeimmalle palkintokorokkeelle. Ei kestä sekalinjainen belginikään. Olen kokeillut. Sen sijaan on oltava yrmeä ja käveltävä lähtöön niin, että kantapäät iskeytyvät alustaan, samalla koiraa puolisalaa uhkaillen: "tottele tai kuolet". Muuten rokki soi ja kaikki tunnistavat solistin. Bc- ja belgiohjaajan erottaa kaukaa jo ennen kuin koira näkyy. Vai onko joku nähnyt kisoissa belgiohjaajan, joka ei näyttäisi pahantuuliselta lähtöön marssiessaan? 
6. Pitkälaukkainen koira ei osu kontakteille kuin alkeiskurssilla. Sen jälkeen se laukkaa ylpeänä viisimetrisillä laukka-askelillaan ylösmeno- ja alastulokontaktien yli. Kontakti pitää kouluttaa erikseen A:lle, puomille ja keinulle. Keskivertobelgiä opetetaankin vähintään kolmella eri metodilla. Oli konsti mikä hyvänsä, se vaatii toistoja, koska varsinkin ylösmenokontaktille osuminen on niin luonnotonta. Eipä sillä, ei koira osu alastulollekaan ilman ylläpitoa.
7. Käyttölinjainen koira on kova. Sen ei kuulu hätkähtää pienestä. Luonnetestitermein kovuus tarkoittaa sitä, että koira ei muista epämiellyttäviä kokemuksia. Kisavireessä se on vielä kovempi. Nakki ja naksu jää kakkoseksi, kun koira kiitää radalla ja palkkaantuu jokaisesta suorittamastaan esteestä. Keksi siinä sitten sopiva konsti kontaktiloikkien karsimiseen.
8. Käyttölinjaisen belgin jalostuksessa ei karsita aggressiota pois, vaan se kuuluu pakettiin. Sitä tarvitaan ja se kuuluu koiran käyttöominaisuuksiin. Belgi syttyy nopeasti. Sen pitää olla koeponnistettu häiriötreeneissä.
9. Miten sosiaalinen se on? Käyttölinjaisten belgien arvosteluasteikko poikkeaa muista roduista: sosiaalinen malinois on eri asia kuin sosiaalinen noutaja ja ei-terävä malinois on monen mittapuulla edelleen terävä koira. Aina löytyy muutama mali, joka tulee toimeen kaiken kanssa ja houkuttelee uusia harrastajia rodun pariin.  

Miksi sitten malinois agilityyn? 

Tiedon puutteesta? Siksi, ettei halua päästä liian helpolla? Jottei pissi nouse päähän? Siksi, että on nähnyt kerran malinoisin näyttävän suorituksen? On nähnyt lempeän pr-malinoisin?

Me olemme Lykyn kanssa saaneet 2 hyppärinollaa ja lopulta toisen agilitynollan. 71 startissa. Luit oikein. Jossakin vaiheessa realisti miettii, onko tyhmä vai sitkeä, kuten toistuvasti kiinni jäävä tupakkavaras. Nöyrtyy ja oikeasti joutuu opettelemaan ohjaamista ja kouluttamista. Tulostavoitteet karisevat ja tilalle tulee muunlaisia projekteja, koska muuten harrastamisessa ei ole mitään järkeä. Olemme tehneet lukuisia hyppytekniikkatreenejä, häiriötreeniä hypyillä, opeteltu olemaan kisaamatta ohjaajan kanssa, pituusprojektia, muuriprojektia, lukemattomia ylösmeno- ja alastulokontaktiharjoituksia, häiriö-, vire- ja laumatreeniä. Korostettu arjen hallintaa. Jos haluaa koiran, jota voi arjessa paijata ja jonka säännöistä voi joustaa, kannattaa miettiä toista rotua.

Miksi silti? -Sitä kertaa varten, kun tunnen lähtöviivalla malinoisini moottorien hurahtavan käyntiin. Se odottaa lähtölupaa. Aistin koirani voiman ja ohjausherkkyyden. Kisakaverini kiitää ahnaasti, hyvässä hallinnassa ja virheettömästi maaliin saakka: "Me tehtiin se!" Siksi.

Silti joskus mietin, riittääkö se.

3 x hyl

Ei oikein onnistunut Lystin kanssa kisat tänään. Moni juttu vaikutti epäedullisesti: nukuin viime yönä viitisen tuntia (ei vaan nukuttanut), lataus purkaantui jo eilen Lykyn kanssa onnistuttuani ja lisäksi talkoilin.

Radat eivät olleet hankalia, mutta kaikissa tuli jotakin. 

Eka radalla Lysti hyppäsi puomin alastulon. Sen jälkeen leijeröin kepit putken takaa ja se onnistuikin hienosti. Onnistuneita persjättöjä tuli myös. Ihan lopussa Lysti ei kääntynytkään yhdeltä hypyltä, vaan jatkoi seuraavalle. Hylkäys siitä. 

Toisella radalla Lysti oli alusta alkaen huonosti hanskassa. Käännökset venyivät. Lopulta se aika simppelissä kohdassa valitsi putken keppien sijaan. Tämän radan lopussa se hyppäsi puomin alastulon. Käskin puomille uudelleen. Sitten otti kontaktin. Hylkäys.

Kolmas rata oli hyppäri, missä heti aluksi ohjasin japanilaisittain, mikä onnistui hyvin. Persjättöjä tein myös pari. Yhdessä simppelin oloisessa kohdassa tie ajoikin Lystin takaakiertoon suoran hypyn sijaan = hylkäys. 

Hyvää: 

- Japanilainen

- Kepit

- A

- Siivekkeen ympäripyöritykset sujuivat tiukasti, niitä tehtiin monta!

- Hyppäri oli sujuva.

"Hyvää iltaa hyvät koiraurheilun ystävät!"

- "Melkoranta täällä iltaa. Olemme kokoontuneet Mikkeliin agilitykilpailuihin, jotka käydään ulkokentällä. Päivällä on satanut rakeita ja nyt ajoittain sataa vettä, välillä aurinkokin pilkahtaa. Seuraamme erityisesti Lykkyä ja ohjastajaansa. Tänne muuten tuulee... Ai mikki? Aijaa..."

- "Pari onkin nyt lähdössä. Ohjaaja jättää koiransa lähtöön ja on liikkumassa ensimmäiselle hypylle, kuten näköjään myös Lykky. Ohjaaja huomaa tämän ja komentaa koiransa takaisin vierelleen. Nyt koira siinä pysyy. Ja näin Lykky saa vauhdissa luvan ensimmäiselle hypylle. Ohjaaja rytmittää ja kääntää ennen toista hyppyä, miltä palataan putkeen. Koira sujahtaa putkeen innolla. Rata jatkuu renkaalle ja siitä A:lle, Lykky ottaa hienot kontaktit. Siitä kolmelle hypylle, jotka kääntävät 180 astetta putkeen. Ohjaaja valssaa ja niin on Lykky putkessa. Samalla ohjaaja kiiruhtaa keinun toiselle puolelle ja ottaa sieltä koiran vastaan. Taas Lykky ottaa uskollisesti kontaktit. Siitä hyppy, käännös toiselle hypylle ja kepeille. Lykky pujottelee kepit ahnaasti. Tästä käännytään 90 astetta vasemmalle muurille, miltä heti hypylle, ohjaaja valssaa ja käskyttää jo puomin ylösmenoa. Koira kaartaa lievästi, ottaa taas puomin kontaktit. Tästä hyppy ja nyt linjalla olisi maalihyppy, mutta ohjaaja käskyttää putkeen ja sinne koira uppoaa. Heti perään toinen putki, vielä pituus ja maalihyppy ja VOI ELÄMÄN KEVÄT!!! Se on siinä! Se on nolla! Se on nousu kakkosluokkaan!"

- "Olen nyt tavoittanut ohjaajan. Miltä tuntuu?"

- "En ole uskoa tätä todeksi."

- "Kerrotko, miten rata meni omasta näkökulmastasi?"

- "No ennen rataa Lykky vähän kuumui, mutta mielestäni sain sen vireen alenemaan. Lähdössä se olisi varastanut, onneksi huomasin. Muuten rata olisi ollut Lykyn rock 'n' rollia, kuten ystäväni totesi jälkikäteen. Mietin toisen hypyn ohjaamista pitkään, koska takana häämötti putki, mutta päädyin peruskäännökseen ja rytmitykseen, mikä onnistui hienosti. A:n jälkeen arvoin peruskäännöksen ja valssin välillä, mutta minun piti ehtiä keinun toiselle puolelle. Valssi oli ajoitettava tarkasti, koska muuten Lykky olisi ampaissut väärään putkeen. Se onnistui, kuten pitikin. Puomin jälkeen pelotti, syöksyykö Lykky lähtöhypylle, mutta se oli tosi hyvin kuulolla eikä epäröinyt putkeen menoa. Loppu pelotti, ettei satu mitään erhettä, mutta koira teki tarkasti töitä."

- "Te voititte ratanne, aika oli -21,87."

- "Ei siellä paljon mutkia tullutkaan. Luotan tuon koiran nopeuteen. Se tekee kaikkensa."

- "Mitenkäs jatko?"

- "Treenaan entiseen malliin ja nyt uudella innolla katson kakkosten kisoja. Tänään juhlistan maltillisesti, huomenna olen kisoissa töissä ja kisaan Lystillä. Ei sillä, etteikö aihetta olisi isompiinkin kemuihin... Saanko välittää terveisiä?"

- "Ole hyvä."

- "Kaikille heille, jotka ovat olleet auttamassa minua Lykyn kanssa. Tämä oli 71. startti ykkösissä, jos en väärin laskenut. Siinä on jollekin epätoivoiselle vertailupohjaa. Tässä on ollut usko mennä monta kertaa."

- "Ohjaaja taitaa nyt vähän liikuttua, joten haastattelu taisi olla tässä. Hyvää illan jatkoa kaikki koiraurheilun ystävät!"

Tuore kakkosluokkalainen

Agilitya

Kävin ensin Lykyn kanssa ryhmätreeneissä. Sisällä oli vaikeampi treeni, joka ensin ohjattiin ilman koiraa ja sitten koiran kanssa. Lykky kulki just, kuten ohjasin. Puomin ylösmenokontakti jäi ottamatta ekalla kerralla, kun käskytin liian myöhään. Kun käskytin ajoissa, otti kontaktin oikein laukan neljällä tassulla.

Ulkona rata oli helppo ja treeni kisamainen. Edellinen koira radalla, tuomarin pillit ja kaikki. Tässä testattiin, kestääkö vire radalle mennessä. Kerran piti huomauttaa, sitten uskoi. Ulkona pitää muistaa sama juttu kontaktien kanssa. Käsky ajoissa!

Lopuksi oltiin toisten häiriökoirakkona kentän laidalla. Lykyn en antanut haukkua eikä sitä haukututtanut. Sai leikkiä lelulla, kunhan oli aina luopunut siitä ensin.

Ajoin kotiin ja tajusin, etten ole Lystiä treenannut sitten sunnuntain kisojen ja ulkokisat häämöttää. Menin Lystin kanssa ensin samaa rataa sisällä ja voi että oli koira riemuissaan! Ulkona se vasta innostuikin. Mikäs sen palkitsevampaa - omistajallekin.

Virettä

Lykyn kanssa kävin sunnuntaina ja maanantaina ulkokentällä treenaamassa virettä. Pääosin rakensin sitä vieheellä. Kun vire oli sopiva, koira pääsi suorittamaan muutaman hypyn, A:ta ja putkea. Olimme keskenämme. 

Tänään sain kisamaisempaa häiriötä. Edellä suoritti koira esteitä ja lisäksi kentän laidalla oli koiria, jotka haukkuivat ja leikkivät leluilla. Tavoite oli saada koira vetämättä lähtöön ja oikeassa vireessä radalle. Lykky käyttäytyi kaikkea muuta kuin odotusten mukaisesti: vire oli passeli eikä se vetänyt lähtöön. Ainut harmitus tulee ylösmenokontakteista, jotka ovat täpärällä. Huh. Pitää muistaa käskyttää ajoissa = ennen edellistä estettä.

Lystin kanssa olen jatkanut kickbike-lenkkejä. Se ravaa vierelläni kauniisti. Oletan tekevän hyvää.

Eilen huilattiin koko porukka. Iltakävelyllä lampsin hitaasti. Koirat kävelivät ja haistelivat rauhallisesti samaa tahtia. Oli rentouttavaa.

Semmoiset kisat

Vietimme Lystin kanssa laatuaikaa agilitykilpailuissa. Tuomarina toimi Jari Suomalainen, jonka radoilla en ole ennen ollutkaan. Ne olivat sellaiset kuin olin edeltä kuullut: hyvää juoksupätkää ja sitten muutama tarkka paikka. Radat olivatkin kivan loogisia ja väljiä. Profiili olisi sopinut hyvin Lystille.

Ensin osallistuimme hyppyradalle. Lysti veti lähtöön ja olin jo etukäteen päättänyt suhtautua asiaan kokeeksi rennosti. Maissa se hiipi ja radalla tehtiin ehkä kolminkertaisesti hylätty suoritus. Lopetin rentouskokeilun.

Toinen oli agilityrata, jonka hankalina pitämäni kohdat selvitettiin tuosta vaan. Oli mm. paikka, missä keinu näytti suoraan u-putken päihin, matka jatkui kuitenkin sivulle. Siinä onnistuimme. Mutta niin vaan Lysti ihan lopuksi haki hypyn, jota en ollut laskenut ansaesteeksi. Hylkäys. Tämä jäi kismittämään. Koira oli muuten hyvin kuulolla, otti kontaktit kauniisti ja ohjautui.

Kolmas oli agilityrata. Siinä oli pari takaakierron paikkaa. Vein ne molemmat pidemmän kautta, koska ovat Lystillä nopeampia. Nollalla juostiin loppusuoraa, kun hulmuturkki hyppäsi puomin alastulokontaktin yli ja maaliin. 5 vp. Argh!

Ulkoilua ja vieheleikkiä

Eilen lenkkeilimme taas zen-henkisesti Lystin, kaverini ja hänen koiransa kanssa. En ole ennen kävellyt huomaamatta koiran kanssa 2,5 tuntia. No, ehkä Repovedellä vuosia sitten? Lysti käyttäytyi tosi hienosti ja siitä kiitän Mariaa. 

Tänään vein Lykyn hallille.  Testasin, rauhoittuuko se vieheleikillä ilman häiriötä. Rauhoittuu. On häiriötreenien aika, jotta käytös siirtyy kisatilanteeseen. Treenin jälkeen kävelimme pitkään ja jälleen mietin, minkälainen pakkaus se onkaan.

Epiksissä

Osallistuin Lykyn kanssa seuramme epävirallisiin agilitykilpailuihin. Ilmoittauduin mediluokkaan, jotta koiran ei tarvinnut vielä venyä kisavauhdissa maksirimojen yli. Tiesin, että siinä voi olla virtaa: olimme tauon jälkeen ensimmäistä kertaa muiden koirien seassa, kisatunnelmissa ja vielä ulkokentällä ensimmäistä kertaa talven jäljiltä. Olimme radalla kahdesti. 

Pitäisi ajatella positiivisesti, mutta olen realisti ja yritän ottaa epäonnistumisesta opiksi. Listaan huonot puolet:

1. Helkutin elikko oli liian kiihkeä jo lähdössä. Sitä ei auttanut se, että toiselle radalle juoksin lähtöön. Ei sitä mikään lelu tai rauhoittuminen kiinnostanut. Se halusi RADALLE. Enkä minä (idiootti) vaatinut siltä rauhoittumista.
2. Viidentenä esteenä oli puomi. Eka radalla koira pysähtyi, mutta jatkoi siltä matkaansa. Käskin maihin. Jatkoin rataa. A oli ok. 
3. Kepeille se sujahti toiseen väliin, mitä en huomannut. Ihmettelin vasta keppien lopuksi, miksi se tuli väärästä välistä pois. Otin kepit uusiksi. Suht varmana pitämäni kepit kosahtivat siis. 
4. Toisella radalla lopetin suhaamisen, kun koira taas ryntäsi puomin alastulolta. Käskin maihin, kytkin ja vein pois hauskanpidosta.

Hyvää:

1. Lysky ei tiputtanut rimoja tai muurin kalikoita, jotka olivat mediluokassa 20 cm normaalia alempana. Eh-heh!
2. Eka radalla onnistui leijeröinti - ohjasin pituuden putken toiselta puolelta. 
3. Kääntyyhän se. 
4. Lysky keskittyi rataan runsaasta häiriöstä huolimatta.
5. Tiesin, mitä vauhtia se menee.
6. Jatkosta on selvät suunnitelmat.

Kävin kisojen jälkeen hermoja lepuuttavalla kickbike-lenkillä Luotto-Lystin kanssa. Se kulki taas kuin unelma.

Punkkilitku ynnä muuta

Vaihtelun vuoksi otin eilen Lykyn mukaani kaupungille. Taiteilin sen kanssa ulkokatsomon portailla ja penkeillä. Koira nuuski siellä innokkaasti, mistä sainkin idean. Kytkin sen piiloon siksi aikaa, että piilotin hanskani yhden penkin alle. Sitten lähdettiin hanskaa etsimään. Hienosti Lykky haki hajua (samalla mukavan rauhallisesti jumppasi portailla ja penkeillä) ja lopulta löysi hanskan. Oli selvästi tyytyväinen itseensä ja minun mielestäni ihan elementissään.

Lystin kanssa on muutamana iltana peräkkäin tehty kickbike-lenkki. Se ravaa metrin päässä sivullani kuin olisi tehnyt sitä koko ikänsä. 

Eilen laitoin Lystille Exspotin punkkien varalta. Haistelin ennen laittoa, että koira tuoksuu tai suoraan sanottuna haisee keväälle: hiekkapölylle, mullalle, talven jäljeltä ruskealle nurmikolle ja sammalelle. Koska shampoopesua ei suositella ennen aineen laittoa, joka leviää ihon ja turkin rasvassa, jätin koiran pesemättä. Ajattelin pestä sen viikon - kahden kuluttua, kuten muutama punkkilitku sallii. Mutta ei tämä! Shampoopesu lopettaa aineen vaikutuksen, joten yritän välttää shampoopesua. Ehkä huuhdon Lystin hyvin vedellä?

Lykylle en uskaltanut laittaa vielä mitään. Olen kokeillut sillä useampia valmisteita. Yhdestä se kuolaa isot lammikot, toisesta menee limaripulille ja viimeisimmän punkkiaineen jouduin pesemään pois valtavan kutinan takia. Kuolaamiseen kokeilin puolta pienempää annosta, mutta sekään ei auttanut. Jäljellä on Prac-tic, Seresto ja Scalibor, joista kahden vaikuttavat aineet ovat Exspotin sukulaisia. :S 

Tänään kävin kokeilemassa Lykyn kanssa agilitya. Tehtiin kontakteja ja muutaman esteen ratapätkää. Ulkona tsekkasin vireen vieheellä ja hyppyytin kahta hyppyä, joiden korkeus oli 55 cm. Ilmavasti ja nätillä tekniikalla se meni niistä yli. Nyt on leikkuusta 6,5 viikkoa. Samaan toipumisajan jälkeen Lysti alkoi hyppiä normaalisti. Ehkä vihdoin julistan Lykynkin kokonaan treenikuntoiseksi toipuneeksi.

Tasapainoilua

Jumppateema jatkuu molempien kanssa. Joko tasapainotyynyn päällä tai pihakivillä koirat vaihtavat asentoja, kääntyvät ympäri tai treenaavat kurrea. En ole unohtanut ristikkäisten jalkojen nosteluakaan.

Etuosan ympäri kääntyminen on edistynyt molemmilla sen jälkeen, kun keksin antaa suuntakäskyn.

Eilen ulkoilimme. Lämpötila kävi 15 asteessa ja aurinko paistoi. Pitäisi varmaan laittaa punkkilitkut koiriin. Tuo oli suht kuiva mäki, mutta liikumme muuallakin.

Tarkistelua

Heräsin aamulla samaan aikaan kuin normaalina työaamuna. Otin Lystin ja kameran mukaani hallille. Testasin, onko kello samaa mieltä kuin oma tuntumani eri ohjausten hitaudesta tai nopeudesta. Tavoite täyttyi. Voin luottaa ohjausfiiliksiini jatkossakin Lystin kanssa. 

Videota editoidessani huomasin taas, että 9 min 45 sekuntia yhteen pötköön otetusta treenistä noin 4 minuuttia on aktiivista treeniaikaa. Eikä sitä verottanut edes koutsikeskustelut, kun yksin olin. Silti on ihan tehnyt olo. 

Sieltä tultuani lähdin Lykyn kanssa metsään nauttimaan hyvästä ilmasta. Lompsimme kanervikossa ja sammalikossa. Lopulta istuskeltimme kallioisella mäellä luontoa katsellen ja kuunnellen. Teki molemmille hyvää.

Minäjakoirie

Sitten istuskelin takapihan terassilla ja luin puutarhalehteä. Kun siitä tokenin, koirat jumppasivat. Nostelin Lykyn ristikkäisiä jalkoja ainakin tuplasti normaalia hitaammin, yhteensä 26 kertaa, mutta ajallisesti pidemmin kuin ikinä ennen. Tasapainotyynyllä Lykky istui hienosti kaikki neljä tassua tyynyllä. Treenattiin vähän oravaa siinä. Ja sitten! Keksin, mikä etuosan ympäri kääntämisessä mättää. Helposti tulee naksautettua tassun raapaisusta ja sitähän Lykky sitten tarjoaa täydeltä laidalta. Lähestyin temppua toisella tavalla ja pyysin Lykkyä kääntymään itsensä ympäri oikealle tai vasemmalle. Niin tuli oikein vauhdikkaita käännöksiä. Vielä kun saisi ne etutassut pysymään paremmin tasapainotyynyllä. :D

Lysti sai myös istua, kääntyä etuosansa ympäri ja harjoitella kurrea tasapainotyynyllä. Nyt se loikoilee makkarissa ja Lykky haistelee kevään tuulia takapihalla. Aurinkoisiin kuviin ja tunnelmiin!

Hyppytekniikkaa

Kävin Lykyn kanssa hyppytekniikkatreenissä. 

Hyppyytin kahdesti 4 hypyn suoran 12 jalan väleillä. Se sujui nätisti. Sitten kokeilin 16 jalan väleillä kahdesti. Lykky haki edelleen rytmiä, joten en uskaltanut tehdä enempää, koska en ole varma mistä johtuu. Toisena teetin ponnistusharjoitusta okserilla, ensin 45 cm:n, sitten 55 cm:n okserilla 2 hyppyä molemmin puolin. Se näytti teknisesti hyvältä. Tekniikkahyppyjä tuli siis 20 kpl.

Lopuksi fiilistelimme 3 esteen ratapätkiä medirimoilla, puomin ja keinun. Sitten kävelimme keväisessä metsässä.

Mutta punnerrapa hitaasti!

Ryhmätreeneissä olin Lystin kanssa. Harrin maanantaista rataa mentiin edelleen. Kokeilin eniten maanantaina hinkattuun putkeen pakkovalssia. Kyllä sinne ehti. Vetäjä on innostunut takana leikkaamisista, joten kokeiltiin sitäkin siihen. Samoin kohtaan, mihin maanantaina tehtiin valssia, päällejuoksua tai persjättöä. Kyllä Lysti niilläkin kääntyy ja kohtalaisen pienestikin, mutta en millään voi uskoa, että sellainen rata on nopeampi, missä minun pitää odottaa joka paikassa, jotta koira pääsee edelle, kun maalissa lopulta ollaan rinnakkain. Ei sillä, etteikö takana leikkaamisetkin saisi olla hyvässä muistissa kisayllätysten varalta eli silloin, kun on arvioinut koiran nopeuden ihan väärin.

Molemmat koirat taiteilivat päivällä dobo-kivieni päällä. Ohjelmaan kuului istumista, seisomista, maahanmenoa, tassun antamista ja pyörähtäminen sekä oikealle että vasemmalle. Lystillä kokeilin orava-asentoa. Lykyn ristikkäisiä jalkoja nostelin ja pidin niitä ylhäällä pidempään. Aikoinaan ft opetti nostamaan niitä kohtalaisen nopeasti vuorotellen, mutta joidenkin nettiohjeiden mukaan nostella voi hitaamminkin. Jos omalle kohdalle ajattelee, niin kyllä se punnertaminenkin tuntuu erilaiselta tuntuu, jos punnertaa hitaasti eikä nopeasti. :)

Lopuksi kuva puunkantaja-apurista.

Hyppytekniikkaa ja jumppaa aina vaan

Tänään Lykky on harjoitellut ilmatyynyn päällä etuosansa ympäri kääntymistä. Elämme edelleen alkeisvaiheita. 

Kävimme hallilla tekemässä hyppytekniikkaharjoituksia. 4 hypyn suora 16 jalan väleillä oli haastava, toisaalta toistolla koira paransi. Ensin kokeilin 50 cm:n rimoilla. Eka kerralla Lykky otti kaksi laukkaa eka väliin, toisella petrasi tasapainoisemman näköiseksi. Kolmannella nostin kahden ensimmäisen hypyn rimat 60 cm:iin, jolla Lysky hyppäsi in-outteina kaikki hypyt, mutta nyt lyhyt väli tuli yllätyksenä ja tiputti toisen riman. Uusinnalla korjasi. En tiedä, johtuiko haparointi leikatusta mahasta vai siitä, että lyhyillä väleillä hyppääminen on vaativaa eikä sitä olla tehty yli 2 vuoteen. Lopuksi hyppyytin 2 x etäisyyden arvioinnin ja sen Lykky hyppäsi siististi, myös videolla näytti siltä. Sitten kokeilin vähän rataa minirimoilla. Koira kulki lujaa ja oli tyytyväinen. Sen ohjaaminen tuntui tosi kevyeltä Lystin jäljiltä.

Lysti jumppasi myös. Tajusin, että minullahan on pihallani 3 eri kokoista ja muotoista dobo-kiveä. :) Yksi on yli metrin halkaisijaltaan, kaksi muuta vähän vajaa metrin. Niiden päällä Lysti sai istua, antaa tassua, seisoa ja pyörähtää itsensä ympäri oikealle ja vasemmalle. Taitaa Lykkyäkin kivet kutsua. 

Kuvassa kaksi kiveä näkyy lamohietakirsikan taustalla. Lamohietakirsikalla on tätä nykyä noin 10 cm pitkät versot - ja meidän pihalla pulleita rusakoita ja jäniksiä.

Ovenvieruskivi

Belgit jumppaa

Eilen kävin Lykyn kanssa ajamassa kickbikella. Yhteistyömme ei oikein pelannut ja säännöistä piti muistuttaa turhan monta kertaa. Nostelin tänään sen ristikkäisiä jalkoja kahdessa erässä yhteensä 46 kertaa. Lisäksi jumpattiin tasapainotyynyllä. Harjoittelimme käännöstä etuosan ympäri, mikä vahvistaa myös ranteita. Päivällä Lykky teki sitä hyvin, mutta kameran edessä jouduimme aloittamaan alusta. Lisäksi teetin kaukokäskyjä, jumppamielessä niitäkin. 

Lysti osasi jotenkin luonnostaan kääntyä etuosansa ympäri. Videolle taisi tarttua vain asennon muutoksia. Molemmat tarjosivat gimme fivea itsenäisesti, se taitaakin olla viimeisin opeteltu temppu.

Harrin valmennuksessa, jumppaa jne.

Ensinnäkin eilen käveltiin Lystin kanssa 2 tuntia (!!!) kaverin ja hänen koiransa kanssa. Se oli oikein zen-henkinen, leppoisa käyskentely kauniissa ilmassa ja luonnossa kahden harmonisen koiran kanssa.

Lykky jumppasi kavaleteilla ja tasapainotyynyllä. Ristikkäisten jalkojen nostossa tassu alkaa painaa 36:n kohdalla. Ennen leikkuuta nousi tassut kevyesti 40 x. 

Tänään Lystiä ja minua valmensi Kataisen Harri. Radalla sai luukuttaa menemään. Erityisesti yhteen muutaman esteen pätkään kokeiltiin eri ohjausvaihtoehtoja - jatkumon perällä odotti takaakierto. Sain hyvää palautetta siitä, että juoksen oikeissa paikoissa hiljaa ja oikeissa paikoissa lujaa. Se onkin iso edistysaskel! Jäi taas hyvä mieli.

Lisää hyppelyä

Eilen rämmittiin taas tunti metsässä. Varjoisissa paikoissa on vielä lunta, mihin uppoaa 10 cm. En väitä tällä kertaa kokeneeni suurta yhteyttä luonnon tai koirien kanssa, mutta olin tyytyväinen, että koirat saivat liikuntaa.

Tänään otin Lykyn mukaani hallille. Alkuun vieheleikitin. Sitten mentiin taas hyppytekniikkaa. Kokeilin power gridejä eli hyppysuoria 16 jalalla. Rimat olivat 20-40 cm. Lykky otti välillä 2 askelta väliin. En ole varma, johtuiko hitaammasta vauhdista, matalammista rimoista (pienemmistä hypyistä) vai eikö maha vielä veny. 2 yrityksen jälkeen lyhensin välimatkat 12 jalkaan, jolloin se loikki hypyt kauniisti in-outeina, rimat olivat samat 20-40 cm. 

Toisena tehtiin putkirallattelua 2 u-putken välissä. Toinen u-putki oli puomin ylösmenon molemmin puolin. Lykky meni just sinne, minne osoitin. Lopuksi ohjasin puomille ja hyvin haki senkin, bonuksena otti vielä nätit kontaktit. Lopetin harjoituksen siihen.

Puuapulainen

Hyppytekniikkaa ja ratatreeniä

Aamupäivällä kävin Lykyn kanssa hallilla tekemässä hyppytekniikkaa:

• Kasvava sarja x 2 eli ohjaten sekä oikealta että vasemmalta, rimat 15 cm (10 hyppyä)
• Alastuloharjoitus x 2, okseri noin 30 cm korkea ja leveä (10 hyppyä)
• Power grid 9 jalan välein x 2 (8 hyppyä)
• Power grid 12 jalan välein x 4, koska laitoin Lykyn aluksi liian lähelle ensimmäistä hyppyä, jolloin se otti 2 askelta ekassa hyppyvälissä. (16 hyppyä)

Ei se näytä mahakipuiselta. Hyppää ihan normaalisti. Koska ei ole hätä, edetään silti hitaasti.

Myöhemmin vahvistin tasapainoa ja lihaksia tasapainotyynyllä. Lykky rauhoittui hienosti tekemään.

Lystin kanssa olin illalla ryhmätreeneissä. Rata oli Saija Mustosen käsialaa. 

Aluksi Lystikki loikkasi A:n alastulon komiasti. Otettiin uusiksi. Sitten tuli kiire kahden hypyn välistävedossa, väli oli aika tiukka. Ajoituksen korjaaminen riitti. Takaaleikkaus käänsi oikeaan putkeen. Hyvä haku ja linja ohjasi seuraavaan oikeaan putkenpäähän.  

Keppien jälkeen seurasi 5 hypyn pätkä, mitä otettiin uusiksi. Lysti piti pitää siinä tiukassa kontrollissa ja kontaktissa. Oli mulle/meille vaikeaa. Ykkösesteelle (alla) tultiin vasemmalta. Ennen kakkosta ei passannut valua yhtään. Kakkoselle pakkovalssi-jaakotus. Kolmoselle merkkaus ja neloselle pakkovalssi-jaakotus. Kolmos-nelosvälissä rintamasuuntani piti olla oikein, muuten Lysti kaarsi kauas. Vitonen oli merkattava huolella ja koiruus piti kääntää ennen kutosta, jotta ei mennyt kakkoselle. Lysti silti loikkasi monesti sinne kakkoselle, oikein käänsi linjansa, jotta sinne pääsi. Lopulta auttoi se, että sanoin jo ennen kutosta takaakiertokäskyn, jolloin se sujahti seiskan taakse, kuten kuuluu. 

Sitten oli kepit - putki - puomi. Puomille oli putkierottelu, Lysti haki hyvin. Puomin alastulon loikkasi taas eka kerralla. Se uusiksi, takaakiertohyppy, A, välistävedot, hyppy ja pituus. Siinä se. 

Tehtävääni ei helpottanut väärät kengät. Kirmasin Kuoma-talvikengillä, koska kevyemmät kengät unohtuivat kotiin.