Vuoden 2014 yhteenveto

Tavoitteet vuodelle 2014

Onneksi olin maltillinen vuosi sitten: 

Toivon terveyttä riittävän kaikilla osapuolilla.

Lystillä aion pitää agilityssa lähdöt ja kontaktit kunnossa. Viimeisin agiserti olisi kiva, mutta ennen kaikkea toivon tulosvarmuutta. Siihen vaikuttaa molempien yksilösuoritukset että yhteistyö. 

Lykyn kanssa agilityssa lisätään taitoja ja suoritusvarmuutta. Tulostavoitteita en aseta. Tuloksia tulee ja tuuri kääntyy oikein päin, kun ollaan sillä tasolla. Jälkeä jatketaan, samoin tokoa. Canicrossaamme, jos kroppani kestää. 

Omiksi tavoitteikseni asetan agilityn ohjaamisen parantamisen sekä teknisesti että henkisesti. Nyt moni rata on ratkennut yhden hetken herpaantumiseen. Alkuvuodesta on treenattava käsi paketissa, mutta ei se kaikkea estä. Koiria vien edelleen eteenpäin niiden ominaisuuksien vaatimalla tavalla. 

Kuinka vuosi 2014 sujui?

Helmikuun lopussa alkoi Projekti Vire, joka on kantanut koko vuoden. Se jatkuu edelleen. Mm. tavalliset remmilenkit ovat muuttuneet täysin. Haisteluun ja lenkkiin kuluu aikaa, mikä on parhaimmillaan aika meditatiivista. 

Lystin kanssa meillä oli agilityn suhteen hyvä vuosi. Huhtikuussa Mössykästä tuli agilityvalio. SM-kisoissa päästiin finaaliin, mikä oli huikeaa! Kesä ja syksy kului käytännössä treenaamatta ja silloin kisattiinkin hyvin vähän - tassuista johtuen. Kerättiin kuitenkin 5 nollaa, tupla sisältäen, joten ensi vuoden SM-kisoja varten tarvitaan enää 2 nollaa. 

Tilasto: Kisasimme 52 starttia, joista nollaratoja oli 15 eli 29 % (vuosi sitten 16 %). 9 x 5 vp 17 %, 2 x 10 vp 4 %. Hylkäännyimme 26 kertaa eli 50 % lähdöistä (viime vuonna 79 %). Hylkäykset olivat yleensä yhden kohdan erheitä. Projekti Vireen jäljiltä se oli paremmin hallinnassa myös radalla, joten alkuun tuli virheitä, kun se ohjautui liian herkästi. Loppuvuodesta kerran Lysti jätti jopa menemättä putkeen, jonne tosin ohjasinkin huonosti, mutta valtava putki-imu on selätetty! Tilastojen valossakin meni paremmin kuin vuosi sitten. Lysti tuntuukin hyvin käteen sopivalta, varsinkin jos hallinta pitää.

Terveys reistasi. Lysti sairasti ainakin yhden virtsatieinfektion. Verikokeet paljastivat, että se tarvitsee jatkuvaa vitamiinisubstituutiota suolistotulehduksen jälkeisten imeytymisongelmien vuoksi, myös sen haima-arvot ajoittain nousevat. Tassuvaivat alkoivat toukokuussa ja oireilivat vielä marraskuussakin. Uutena Lysti alkoi oireilla myös silmänympäryksillään. Tehtiin uudet allergiatestit, joiden mukaan Lysti oli herkistynyt lisää. Siedätyshoito aloitettiin lokakuussa ja sen annosnostot keskeytettiin kahteen otteeseen lisääntyneen kutinan takia. Kuvautin selän uudelleen joulukuussa. Virallisen lausunnon mukaan nikamat eivät ole epämuotoisia, spondyloosista selkä on puhdas ja välimuotoinen nikama on luokiteltu laadultaan lievimmäksi (LTV1). Joulukuun lopun kisoissa Lysti liukasteli ja kaatui, loukkasi vasemman olkavartensa, mitä hoidetaan nyt jäillä ja levolla.

Lykyn kanssa keskityttiin agilityssa ja arkielämässä vireeseen ja hallintaan, agilityssa lisäksi ylösmenokontakteihin ja loppuvuodesta taas rimoihin. Agilitykisoissa ei saatu yhtään nollarataa, mutta hilkulla oli monta kertaa. Treeneissä se on edelleen makea ja tarjoaa huikeita elämyksiä, ajoittain kisoissakin. ;) Se tekee täysillä ja nopeita ratoja. Minusta tuntuu, että ohjauksellisesti etenin sen kanssa. Loppuvuodesta aloin ohjata hiljaisemmin kuin ennen, saas nähdä, mitä se poikii. 

(c) Päivi Parkkinen

Tilasto: Kisasimme vain 20 starttia, joista 5 vp x 5, 10 vp x 2, 15 vp x 2, hylkyratoja 11. Yksi hylkyrata oli vitosen arvoinen, mutta meidät hylättiin maalin jälkeen, koska otin pannan liian aikaisin esiin. 

Mistä meidän virheet tuli? Koira hyppäsi 5 x puomin ylösmenokontaktin yli, kerran keinun ylösmenon yli. 9 x ongelmia tuotti hypyt: tippui rima, muurin kalikka tai tuli pituudelta kosketus tai kielto. 11 hylätyn radan takaa löytyy 8 väärää ratoja ja 3 "hallinnallista keskeytystä", yksi oli molempia (väärän radan jälkeen koira ei pysähtynyt kontaktille, joten keskeytin). 4 x väärän radan syy oli irtoaminen väärään putkeen, 2 x ohjautuminen kepeille, yhtä en ole kirjoittanut ylös. Hallinnallisia keskeytyksiä aiheuttivat 2 x lähdöstä varastaminen ja joulukuussa koira teki omaa rataa, jolloin loikkasi myös kontaktin alastulolta.

(c) Päivi Parkkinen

Peltojälkeä ei ajettu kertaakaan. Muutaman kerran tokoiltiin, tottisteltiin, juostiin tai liikuttiin kickbikella. Kisahinkua ei muissa lajeissa ole, mikä näkyy.

Minä: Mielestäni kehityin ohjauksessa molempien koirieni kanssa. Ulkopuolisissa koulutuksissa käytiin jonkin verran: muutaman kerran vierailevilla tähdillä ja säännöllisemmin Kataisen Harrilla. Alatalon Vappu auttoi edelleen hypyissä ja ohjaamisessa. Laadukasta treeniä saadaan myös omassa seurassa: valmennusryhmässä ja viikkotreenissä. 

Selkä on ennallaan. Aloin tehdä täyttä työaikaa, mikä valitettavasti heijastui koiraharrastuksiin. Enää ei keskellä päivää kipaista tyhjään halliin treenaamaan. Kotona olen enimmäkseen mahallani, silloin kun en puuhaile pihalla tai koirien kanssa. Tätäkin kirjoitan mahallani. Töitä teen mahallani. Noin kerran viikossa käyn vetämässä kokouksen livenä. Joskus tekisi mieli kysyä puolen tunnin istumisen jälkeen viereiseltä työkaveriltani: "Sirittääkö sinun jalkaasi?" En kuitenkaan kysy. Joka päivä tulee säteilykipua jalkoihin. Tunto- ja voimapuutokset välillä pahenivat, nyt ovat palautuneet entiselle tasolleen. Vasemman pottuvarpaan ja pohkeen voimat ovat heikentyneet. Joskus syön särkylääkkeitä. Pidemmät kisareissut olen jättänyt suosiolla väliin. Sain para-agilitystatuksen. Pilatesta aloin harrastaa lokakuussa, toivon sen auttavan. Ylämäkitreenit aloitin syksyllä, niiden tarkoituksena on pitää jalkojen lihaskuntoa yllä. 

Voin ehkä sanoa, että olen vihdoinkin sopeutunut elämään selkäni kanssa? En ole enää niin katkera ja ahdistunut enkä jatkuvassa kodeiinipöllyssä (kodeiini muuttuu elimistössä morfiiniksi). Tämä on niin kliseistä, mutta osaan nauttia hetkestä. Oli se sitten tyytyväinen yhteenkuuluvaisuuden vilkaisu tavallisella lenkillä tai saumattoman yhteistyön tunne Lystin tai Lykyn kanssa kovavauhtisella agilityradalla, kun itsekin saan juosta täysiä. "Elän nyt tässä hetkessä eikä kukaan voi viedä tätä minulta pois."

Tavoitteet vuodelle 2015

Tavoitteet? Toiveita mieluummin. 

Toivon, että Lysti hyötyy siedätyshoidosta ja voi ensi vuonna paremmin eikä tuore loukkaantuminen aiheuta jatkossa ongelmia. 

Toivon, että Lykyn kanssa yhteistyö edelleen paranee. Alatalon Vappu on poiminut hienon moton: Luck is what happens when preparation meets opportunity. (Lucius Annaeus Seneca) Toivon myös, että sen terveys kestää.

Toivon, että selkäni ei pahene eikä tule muitakaan pahoja yllätyksiä. Aion jättää lähtemättä radalle silloin, kun se ei näytä turvalliselta. Satsaan edelleen siihen, että opin paremmaksi koiranohjaajaksi sekä agilityssa että siviilissä.