Lysti melkein pääsi ryhmätreeneihin, mutta koska raapimansa vasen silmänalus on vasta umpeutunut, säästin sitä vielä. Viime kesästä sen allergiaoireet ovat alkaneet näkyä myös silmien ympärillä paksuuntuneena ja atooppisen näköisenä ihona. Tossuja ei ole ollut kolmeen päivään eikä se kalua tassujaan, joten toiveita on. Kop-kop-kop.
Otin siis Lykyn ryhmätreeniin. Olisin mieluusti sitä säästellyt huomisen Harrin koulutuksen vuoksi, mutta koska rata oli niin houkutteleva, lähdin treeniin. Radalla oli paljon leijeröintipaikkoja. Tarkoittaa sitä, että puomi oli keskellä, puomin päässä u-putki. Puomin molemmilla puolin oli hyppyjä, joita kuului tai sai ohjata puomin toiselta puolelta. Lykky ohjautui näin ongelmitta.
Radalla oli käännökset okserilta ja pituudelta, mitkä myös sujuivat ongelmitta. Lisäksi radalla oli muuri ja rengas, mitkä onnistuivat hyvin, vaikka muurin ohjasin puomin toiselta puolelta ja vielä jarrutin ennen muuria.
Oli radalla puomi-putki-erottelukin. Ekalla kerralla Lykky ei täpännyt ylösmenoa, mutta itsekin mokasin. Seisoin ja kiihdytin just väärässä kohtaa. Kun juoksin tasaisesti, Lykky täppäsi nätisti.
Toisen pituushypyn jälkeen linja ohjautui helposti putken väärään päähän. Takana leikkaamiseen Lykky reagoi välittömästi ja sain sen vaivattomasti oikeaan putken päähän.
Kruununa oli 4 hypyn loppusuora, jolla juoksin täysillä Lykyn edessä-vierellä-takana. Koira hyppi nätisti maaliin saakka.
Jatkoin hiljaista linjaa ohjaamisessani, tarpeellisissa paikoissa käskytin. Lysky ei kertaakaan kolautellut rimoja tai muurin kalikoita. Jäi tosi hyvä mieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti