Olin Lykyn kanssa. Ennen kuin päästin sen radalle, hypnotisoin sen. Viskelin kongaa, kunnes koira rentoutui ja alaleuka rentoutui. Olisiko mennyt puoli minuuttia?
Harrin rataa jatkettiin. Päästiin esteelle numero 24, siinä Lykky jätti hyppäämättä takaakierto-päällejuoksussa. Kait jotenkin ohjaukseni hajosi. Mentiin loppu erikseen, vaikkei se ihan "virheestä alkuun" -ideologian mukaista ollutkaan.
Palautteen mukaan Lykky on taitava ja lukee ohjausta herkästi. Hyppyjä en edelleenkään juuri käskytä. Ensimmäistä kertaa sain kuulla ohjaukseni näyttäneen rauhalliselta. (!)
Ekalla kierroksella Lykky kesti hienosti lähetyksen kepeille ulkopuolelta ja kiertämiseni häntänsä takaa. Toisella kierroksella kokeilin kepeillä myös päällejuoksu-persjätön niin, että piti mennä koiraa vastaan. Ei Lykky häiriintynyt. Ei ollut edes vahinko - tätä otettiin kolmesti vähän varioiden ja koira oli erehtymätön.
Toisella kiekalla panostettiin myös kontakteihin sekä puomilla että A:lla. Vauhtia otin otettiin putkista tai hypyiltä. Ei se ihan sadalla prosentilla mennyt. Alastuloja pitää muistaa rauhoittaa, herkästi Lykky lähtee ennakoimaan. Kävi yksi jännäkin juttu. Kun käskytin A:lle ennen hyppyä "kii", Lykky pysähtyi ennen hyppyä eli aika jännästi se käskyn yleisti. Onneksi ei ottanut tavakseen!
Erikoishäiriönä yksi treenikaveri vingutti vinkulelua kentän laidalla. Lykky rekisteröi vingutuksen, muttei lähtenyt katsomaan äänilähdettä. Palkaksi annoin sille pitkästä aikaa oman vinkulelun. Oli tyytyväisen oloinen koira. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti