Mietin yhtenä päivänä, että agility on kuin pujottelua itsenäisesti ajattelevilla suksilla. "Me mennään tuo keppi tuolta puolelta, koska se on loogisempaa." Lystin kanssa kilpailimme tänään oman paikkakuntamme toisen seuran kisoissa.
Eka rata oli hyppäri, joka sujui meiltä mainiosti aina keppien aloitukseen saakka. Sitä ennen oli hyppy, jossa vaihtoehtona oli kiertää saman johteen ympäri, minkä jälkeen oli vähän ahdas lähetys kepeille tai kierrättää koira kauempaa, jolloin kulma oli vähän takaperoinen. Päätin kierrättää saman johteen ympäri, koska en voi niitä aina vältellä. Lysti kiersikin hyvin, mutta sitten, argh. Kahden hypyn välissä oli vähän ahdasta ja vähän painoin Lystiä väärään suuntaan. Sinne sukelsi toiseen keppiväliin, koira takaisin ja uusi lähetys. 5 vp ja sija taisi olla 8. Ei ollut kyllä koirassa eikä radassa vikaa, Yli-Jaskari oli tehnyt mukavan radan. Viime viikonloppuna tehtiin virhe samantapaisessa paikassa.
Toinen rata oli agilityrata, joka näytti kivasti mentävältä myös. Alkuun oli parin hypyn slalom, josta putkeen, mikä oli aivan A:n vieressä. Sieltä matka jatkui kepeille suht samaan kulmaan kuin edellisellä radalla. Ennakkojännittämisestäni huolimatta pujottelu onnistui virheettömästi. Siitä hypyn kautta käännyttiin A:lle, jota ennen minun oli oikaistava Lysti, jottei se lurahtanut äskeiseen putkeen. Lysti kiipesi hyvin, jäin jälkeen, koira otti alastulokontaktin, lähti siltä edellä, valui seuraavan hypyn väärälle puolelle ja loikkasi sen. Hylkäys. Jatkoin radan kisamaisesti loppuun. Vekkasin putkeen, otin pakkovalssilla sen jälkeisen hypyn. Loppusuoran puomin alastulolle Lysti pysähtyi hyvin, juoksin ohi ja vapautin vasta muutaman metrin päästä. 1-1 tämä erä kontaktien osalta. Mutta jo on nollan teko taas vaikeaa. En ole enää varma, onko se hyvää, että etukäteen tiedän radasta ne kohdat, joissa voi olla vaikeuksia.
Lykky on Hilja Paitatyttö, koska oli kehittää hotspotin toiseen kyynärpäähänsä. Tiistai-iltana se alkoi naprata kyynärpäässään olevaa kovettumaa (se, mikä on monella koiralla). Aamulla punoitus oli lehahtanut. Koira vastasi hoitoon hyvin. Torstain fysioterapia piti kuitenkin perua. Aluspaitani on Lykyn yllä, jottei napraa kyynäräänsä lisää ja paita onkin riittänyt hyvin. Sitä paitsi sille yllättäen sopii vaaleanpunainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti