Hallissa odotti medien SM-finaalirata vähän muutettuna.
Otin Lykylle nyt eka kerran vieheen ryhmätreeniin mukaan. Se on ehdollistunut hyvin, rauhoittui ja luopui siitä hyvin nopeasti. Palkaksi hyppyytin lähtöhypyn ja annoin leikkiä. Harmi vaan, että viehe hajosi heti, naru irtosi varresta (hyppyraipasta). Jätin varren lähtöön ja otin pelkän vieheen naruineen. Sitten aloitettiin oikea treeni.
Ongelmia tuli takaakierto-niistossa oman ohjaukseni vuoksi. En kunnolla niistänyt. Vasta, kun otin lelun käteeni, sain rytmitettyä käteni kunnolla. Väärän putkensuun ohitus sujui hyvin. Kepit Lykky haki varmasti. Sille kelpasi hyvin palkaksi riisuttu viehe.
Tässä välissä oli tauko. Korjasin aluksi lelun, koska pelkällä narulla oli hankala heiluttaa viehettä ja lisäksi naru pureutui ikävästi sormieni nahkaan. Leikitin Lykkyä ulkona niin, että se sai luopua lelusta ihan omalla aikataulullaan.
Toisella kierroksella jatkettiin rataa. Lykky kääntyi nätisti. Se siis toimii lähellä ja kaukana. :) Keinulla ei ollut ongelmaa eikä takana leikkaamisissa tai oikean putkensuun hakemisessa. Vinojen hyppyjen suora putkelle ja sen jälkeinen takaakierto oli hankala, koska koira on minulle liian nopea. En työntämällä sitä aluksi edes kokeillut, vaan vedin Lykyn vastakkaisella kädellä hypyn "tälle" puolelle. Tästä tuli vähän tönkkö jatko. Loppusuoralla kokeilin irtoamista eikä se ollut ongelma.
Pääasia on se, että koiran vire oli hyvä ja myös koutsin silmiin se on rauhallisempi kuin ennen.
Harjoitusten jälkeen kävimme kävelyllä lammen rannassa, missä Lykky kahlasi ja joi. Kotiin ajelin vasta puoli kymmenen maissa pitkästä aikaa valoisassa kesäillassa.
Eilen vähän pelleiltiinkin. Haluan opettaa koirille uusia temppuja, sellaista, missä ne hyppäävät selästä tukea ottaen kauemmas. Ehkä temppua ei rakenneta näin, mutta meillä oli hauskaa.
Lystin tyyli:
Lykky olisi jäänyt asumaan:
Tänään ihmettelin, miksi lapaluiden alla on arkoja paikkoja ennen kuin muistin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti