Vähän sapettaa. Olin Lystin kanssa kisoissa helteisessä ilmassa.
Eka rata oli hyvä ja olin niin varma kuin voi olla, että se oli nolla. Suomeksi: on varma, että se on nolla ja näön vuoksi vaan katsoo tuloksen tuloslistalta. Ja piupaut. 5 vp oli tullut puomilta. Plääh.
Toiselle radalle kävelin vähän sisuuntuneena ja hyvää nollaa tehtiin, kunnes siivekkeen ympäri kiertämisessä Lysti otti pidemmän reitin, minkä jälkeen yritin sen vielä saada A:lle, Lysti käväisi A:n ohi ja siitä vitonen. Muuten hyvä rata sekin.
Kolmannelle radalle lähdin vielä vähän enemmän sisuuntuneena, että on se kumma, jos ei nolla irtoa. Hannikaisen radat nimittäin olivat jouhevia ja juuri Lystille sopivia, mukavasti kiemuraa ja erityisesti putken loogisiin päihin lähetyksiä ja pimeitä putkikulmia, joita Lysti rakastaa. Ja hitto, taas oli ongelmia siivekkeen ympäri kiertämisessä, minkä vuoksi kalastelin Lystiä, linjani muuttui ja Lysti haki toiseen keppiväliin. Etukäteen olin tsekannut myös kauemman siivekkeen kautta kiertämisen, mutta sieltä linja kepeille olisi ollut tosi hankala. Kaiken kruunuksi lopussa - argh - suoran putken jälkeen oli ansahyppy, koska rata kääntyi takaisin päin. Tein putkijarrun pitkästä aikaa ja Lystikki kääntyi tosi upeasti, kerrassaan yllättävän upeasti, jolloin se tuli ihan eri kulmasta hypylle kuin olin kuvitellut ja sain kuin sainkin sen huidottua takaakiertoon hypyllä, joka olisi pitänyt hypätä suoraan. Hylkäyshän se sitten oli.
Hyvää: Lystin kontaktit, ohjautuminen, vauhti, kepit, tiedän, mitä vauhtia se menee radalla.
Huonoa: kisakirjaan ei yhtään uutta merkintää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti