Lystin kanssa haettiin kisatuntumaa kuukauden kisatauon jälkeen. Taas helteessä Heinolassa. On se kumma, oli siellä kisat syyskuussa tai toukokuussa, aina on kuuma. Illalla etsin lippistä enkä löytänyt. Siwasta sentään sain ostettua aurinkorasvaa. Pidin sitten hupparia, jotta sain pääni jotenkin suojattua. Onneksi maksit kisasivat aamusta. Puolenpäivän jälkeen auton ulkomittari näytti 25 lämmintä. Mutta tauko oli tehnyt tehtävänsä. Tuntui taas hienolta päästä viilettämään Lystin kanssa.
Tuomarina toimi Henri Luomala ja radoista tykkäsin kovasti, luulen, että Lystikin. Välillä piti koira ottaa hanskaan ja kieputtaa, välillä sai lähettää loogiseen putkeen ja ottaa vastaan kauempaa, päällejuoksuja, slalomia, takaakiertoja. Jotenkin kivan selkeitä ratoja, joita ei tarttenut opettelemalla opetella.
 |
| (c) Johanna Kiviharju |
Eka rata oli agilityrata. Jo rataantutustumisessa mallasin moneen kertaan keppien jälkeistä siivekkeen ympäri kieputusta. Siitä rata jatkui putkeen. Siinä kohtaa meille virhe tulikin. Kierrättäessäni vähän kiirehdin kohti putkea, jolloin Lysti otti loikan sivulle ennen hyppyä. Siitä rapsahti kielto. Muuten rata meni hyvin, seisotin vielä vähän kontakteillakin.
 |
| (c) Johanna Kiviharju |
Toinen rata oli agilityrata ja tämä oli päivän paras. Lysti tuntui nopealta ja ohjausvalinnat oikeilta. Keinulta se lähti hätäisesti ja siitä vitonen. Vielä maalissa luulin, että tehtiin nollaa. Mutta ei se niin haitannut, vaikka vitoseksi kääntyikin. Tuntui niin upealta. Sijoituttiin viidensiksi, etenemä 4.47 m/s.
 |
| (c) Johanna Kiviharju |
Kolmas oli hyppäri ja toivoin nollaa, koska paketti oli pysynyt kasassa. Alussa oli hypyn jälkeen pituus ja kolmannelta tiukka käännös putkeen. Lysti valahti pitkälle, en vaan saa sitä noissa kääntymään tiukasti, vaikka otan ohjaukseen kuinka tiukasti. Nolla saatiin tältä radalta aikaiseksi. Kärjestä jäätiin vain (?!) vajaa 3 sekuntia. Etenemä oli 4.84 m/s.
 |
| (c) Johanna Kiviharju |
Tyytyväinen olen päivään. Jokainen rata oli ehjä ja osasin ennakoida Lystin etenemisen. On upea tunne, kun koira tuntuu menevän kuminauhan päässä. Parissa kohtaa rytmitin hienosti (tämä on oikeasti edistystä, että muistan välillä jarruttaa) ja sain Lystin kääntymään tiukasti. Kerrankin kuuluttiin siihen porukkaan, joka ei saanut hyllyjä kotiintuomisiksi. :)
 |
| (c) Johanna K. |
Johannalle iso kiitos kuvista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti