Edelleen aika on kortilla. On tosi liukasta, joka paikka jäätikköä. Koirakävelyillä kävellään tienvieruksia pitkin.
Lykyn kanssa kävin päivällä pellolla tokoilemassa.
- Seuraamisessa, pitkässä, pysähtyi kahdesti, kun oletti, että tulee jäävä. Kaukaa viisaana mulla oli talutushihna kädessäni, kiskoin siitä mukaani.
- Maahanmeno hyvä.
- Seisahtumisessa ekalla niiasi, toka, kolmas ja neljäs ok. Tämä on aina vaan epävarma liike. :(
- Luoksetulon pysäytyksiä x 2, hyvät oli.
- Kaukoissa Lykky nytkähti ekalla, muttei noussut istumaan. En tajua, mistä se nyt tämän keksi. Ilmeisesti luuli, että on paikkamakuussa, vaikka virittelin kaukokäskyihin. Tokalla yrityksellä sama juttu. Sitten koira osasi. En nyt olisi halunnut tätä epävarmuustekijää.
Lystin kanssa olin ryhmätreeneissä, koska viikonloppuna oltaisiin menossa kisaamaan. Rata oli sama, mitä menin Lykyllä alkuviikosta. Ekalla yrityksellä mentiin nollana läpi eikä siellä tullut isoja kaarroksia. Puomin ylösmenot olivat siinä ja siinä.
Hiottiin muutamaa kohtaa: alun käännöksessä lähdin aiemmin, ennen viskiä myöhemmin.
Putkesta tullessa oli toinen putki ja puomi vierekkäin. Sain koiran puomille eka kerralla puolivalssilla, tokalla linjaamalla. En vaan millään usko, että Lysti kisavireessä kääntyy niin, vaikka koutsi merkkaa pieneen siniseen vihkoonsa jokaisen onnistumisemme. ;)
Lopuksi katsottiin vielä yksi päällejuoksukohta, missä sain olla vielä vähän edempänä ja silti Lysti tuli siististi yli.
Tullessa hain Siwasta syötävää. Kotona olin hetken ennen kuin tajusin, että Lysti oli unohtunut autoon. Voi kamalaa! Poika kysyi, treenasinko sen vai "Pikun" kanssa. Jos joku ei tiedä, nimitämme Pikuksi muovipusseja, joissa on naru talutushihnana ja joita lapset vetävät koirina perässään. Se on hyvin perinteinen ja tuttu harrastus. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti