- Valmis rata tehtiin kerrasta nollana. En tiedä, mistä moinen menestys tuli, mutta ohjaus tuntui jostakin syystä oikea-aikaiselta ja rapealta. Ehkä osaan ohjata Lykkyä harjoitusvireessä, mutten kisavireessä? Toinen ero oli se, että rohkeasti ohjasin Lykkyä edestä, jolloin minun ei tarvinnut kiirehtiä perään. Lykky kiitti luottamuksesta eikä tiputtanut rimoja. Muutamaa kohtaa hioessa sain kyllä virheitäkin aikaiseksi, mutta se oli sellaista testailua.
- Harjoiteltiin putken ja A:n erottelua. Lykky näyttäisi osaavan, koska ei erehtynyt kertaakaan.
- A:lla treenattiin takanaleikkausta. Ei mitään ongelmaa.
- Renkaalla harjoiteltiin tiukat käännökset, hyvin sujuivat.
Tokohallin puolella
- Jäävät virheittä
- Avoimen luokan hypyssä on ongelma edelleen. Lykky seisoo yhä hypyn takana jämäkkänä ja varmana. On houkuttelemista saada se istumaan. Jatkamme harjoituksia edelleen.
- Luoksetulon pysäytyksiä tein vain yhden. Heilautin lelukättä pysäytyksen merkiksi. Lykky pysähtyi kerrasta. Ekaa kertaa en heittänytkään lelua heti, vaan vasta sitten, kun Lykky oli hetken seisonut. Palkkasin tästä täysiosumasta ruhtinaallisesti.
Treeneissä tuli taas Se Katse, minkä vuoksi pidän koirieni opettamisesta. Lykky ei vain maanisesti tuijottanut lelua "annajo, annajo", vaan vilkaisi minua tyytyväisenä ja iloisena, pilke silmässä: "Tiedän, että olin äsken hyvä."
Kotona vaihdoin koiraa ja kaikkia tassurakkuloita uhmaten tarjosin Lystille kahdenkeskistä laatuaikaa. Lähdin sitä juoksuttamaan metsään ja pellolle. Sillä oli tossut jalassa, mutta tiesin niiden kastuvan, kuten kävikin. Kotona huuhdoin tassut ja toivon kovasti, ettei rakkuloita pukkaa.
Tein Lystille esineruudun, missä oli kaksi esinettä. Kahdesti se kävi ruudun ulkopuolella seikkailemassa, sitten palasi ruutuun ja toi tavarat.
Paluumatkalla pelattiin Lystin keksimää leikkiä. Se nappasi aina kädestäni toisen esineen, juoksi vähän matkaa, tuli kohta uudelleen, tiputti suustaan esineen ja nappasi kädestäni seuraavan. Nostin tiputetun esineen, kävelin, kohta tuli Lysti, tiputti edellisen ja nappasi kädestäni juuri nostamani esineen jne. Semmoinen leikkikaveri, Mössykkä.
Tein Lystille esineruudun, missä oli kaksi esinettä. Kahdesti se kävi ruudun ulkopuolella seikkailemassa, sitten palasi ruutuun ja toi tavarat.
Paluumatkalla pelattiin Lystin keksimää leikkiä. Se nappasi aina kädestäni toisen esineen, juoksi vähän matkaa, tuli kohta uudelleen, tiputti suustaan esineen ja nappasi kädestäni seuraavan. Nostin tiputetun esineen, kävelin, kohta tuli Lysti, tiputti edellisen ja nappasi kädestäni juuri nostamani esineen jne. Semmoinen leikkikaveri, Mössykkä.
2 kommenttia:
Kai olet harjoitellut hypyn (tai minkä tahansa esteen) takana istumista ihan ilman menohyppyä? Eli viet koiran sinne seisomaan, siirryt itse hypyn toiselle puolelle lähtöasemiin ja siinä istu-käsky ja alkuun niin isot avut että saa onnistumisia? Jotenkin se menohyppy sotki aikoinaan mun molempien koirien pasmoja, ja eihän hypystä istuminen ole mikään luonteva liike koiralle noin muuten :D
Kiitos. Jotakin tuollaista rautalankaneuvoa olen kaivannut. Testaan seuraavaksi.
Lähetä kommentti